Mitä peliriippuvuus on ja ketä se koskettaa?
Pelaaminen on tuttua tavalla ja toisella suurimmalle osalle ihmisistä ja yleensä se onkin satunnainen ilo, harrastus ja ajanviete. Pelaamisessa yhdistyvät usein sosiaalinen vuorovaikutus, leikki ja erilaisia taitoja kehittävä toiminta. Nykyajan pelaamista toteutetaan paljon internetissä, älypuhelimilla ja pelikonsoleilla. Joillekin pelaamisesta kuitenkin kehittyy riippuvuus, joka aiheuttaa monenlaista haittaa arkielämän todellisuudessa.
Peliriippuvuutta voidaan tarkastella esimerkiksi rahapeliriippuvuuden ja digipelaamisen näkökulmista, joista tässä keskitymme digipelaamisen maailmaan. Onkin huomattavaa, että sen osalta joka viides suomalaisista pelaa päivittäin ja jopa 80% aika ajoin. 10-19 vuotiaista osuus on suurempi, sillä päivittäin pelaavia on noin 45% ja 20-29-vuotiaista lähes 40%. (Lääkärilehti 2022) Digipelaaminen koskettaa siis eri ikäisiä hyvinkin laajasti ja erityisesti sen maailmaan uppoutuvat nuoret ja nuoret aikuiset.
Suurimmalle osalle pelaaminen on tosiaan harmitonta viihdettä, ajankulua ja toimintaa, mutta joillekin siitä syntyy riippuvuus. Esimerkiksi kielelliset vaikeudet ja visuaaliset vahvuudet voivat ajaa nuoren koukuttumaan pelaamisen maailmaan. Digipelimaailman houkuttavuutta varmasti lisää se, että siinä yhdistyvät interaktiivisuus ja toisaalta näkymättömyys – fantasiamaailma, pelihahmon luominen ja sen taakse kätkeytyminen. Digimaailma eroaa todellisesta maailmasta siten, että arkielämän vahvuudet ja heikkoudet eivät enää päde. Vain pelilliset taidot merkitsevät menestymisessä pelimaailmassa. (YLE akuutti 2018) Se voi olla hyvin koukuttavaa.
Kun digipelaamisesta muodostuu riippuvuus alkaa pelaaminen merkittävästi vaikuttaa esimerkiksi unensaantiin ja sitä kautta stressiin elämässä. Pelaaminen voi viedä yöunet. Pelaaminen toisaalta voi edistää sosiaalisia taitoja, rentoutumista, kielellisiä taitoja, keskittymiskykyä ja motoriikkaa, mutta riippuvuudeksi muodostuessa vaikutukset ovat usein päinvastaisia. Unirytmin kadotessa rentoutuminen vaikeutuu, tavallisessa elämässä käyty vuorovaikutus voi hankaloitua ja yleisiä haittoja kuten masennusta, ahdistusta ja pakko-oireista häiriötä alkaa esiintyä. (Peltonen, Männikkö, Hylkilä, Kääriäinen)
Pelimaailmasta irtautuminen ja pelaamisen vähentämisessä tärkeintä taitaa olla nuoren oma motivaatio ja pelaamiseen voikin olla ulkoapäin hyvin vaikeaa puuttua kuten muihinkin riippuvuuksiin. Vaatiikin aika paljon taitoja ymmärtää pelaamista ja sen moniulotteisuutta nykypäivänä (YLE akuutti 2018). Tukena olisi kuitenkin tärkeä olla läheisen matkalla riippuvuudesta irrottautumisessa.
Uusia ajankohtaisia ilmiöitä ovat mobiilipelaamisen kasvu sekä kilpaurheilu pelaamisessa eli elektroninen urheilu ja pelaaminen rahasta. Pelaamisen tavat ovat siis laajentuneet kaikkialle ympäröivään digitaaliseen maailmaan. Ollakseen ajassa mukana on kenties hyvä ymmärtää, ettei pelaamisen estäminen ole oikein mahdollista eikä järkevääkään. Haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi nuoria voidaan kuitenkin kasvattaa sen suhteen, miten tärkeää esimerkiksi tauottaminen on, ja lisäksi muita aktiviteettejä voidaan ottaa lisää arkeen mukaan ja esimerkiksi maksupelien logiikkaa voidaan selventää (EHYT ry).
Lähteet ja lisää tietoa:
https://areena.yle.fi/1-3760090
https://ehyt.fi/paihde-peli-info/digipelaaminen/
https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/peliriippuvuudesta-tuli-sairaus
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!