Ikäihmisten kokema yksinäisyys

Lähivuosina uutisissa on puhuttu paljon ikäihmisten yksinäisyydestä. Tässä postauksessa tuodaan esille tämä tärkeä yhteiskunnallinen ongelma pohtimalla sen syitä ja mahdollisia ratkaisuja.

Ikä ei itsessään aiheuta yksinäisyyttä, jonka vuoksi on tärkeää pohtia yksinäisyyteen johtavia syitä. Vanhentuessa ystävyyssuhteet vähentyvät läheisten kuolemien myötä ja moni jää ennemmin tai myöhemmin leskeksi. Menetykset eivät suoraan aiheuta yksinäisyyttä. Useat iäkkäät hyväksyvät menetykset olevan osa elämän kulkua, jolloin he ovat onnellisia jäljellä olevista ihmissuhteista. Yksinäisyyttä kokevat he, jotka eivät koe omaavansa tiiviitä ihmissuhteita ja toivoisivat useampia läheisempiä sosiaalisia kontakteja. (Uotila 2011, 25-26.)  

Mutta miten ja missä ikäihminen voi tutustua uusiin ihmisiin ja luoda uusia ystävyyssuhteita? Ensimmäiseksi mieleen tulee erilaiset harrastustoiminnat, esimerkiksi käsityökerhot, liikuntaryhmät, kuorot ja bingot. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen, sillä kaikki iäkkäät eivät ole tietoisia mahdollisista harrastuksista, kun taas kaikki eivät syystä tai toisesta halua lähteä toimintaan mukaan. Syitä tähän voi olla arkuus ja tottumattomuus. Monet ikäihmiset ovat olleet naimisissa monia kymmeniä vuosia, jonka aikana he tottuivat liikkumaan aina yhdessä. Yksin uusien asioiden kokeilu voi tuntua monista ahdistavalta, jonka vuoksi olisikin tärkeää pystyä tarjoamaan matalan kynnyksen toimintaa, johon voi lähteä mukaan jo omalta kotisohvalta. Valitettavasti Suomessa on tälläkin hetkellä iäkkäitä, joiden yksinäisyydestä ei tiedetä heidän asuessa vielä kotona. Usein juuri tällaisissa tilanteissa olevat iäkkäät jäävät tuen ja avun ulkopuolelle. Onkin syytä miettiä ratkaisuja, kuinka juuri tällaisissa tilanteissa olevat ikäihmiset voi tavoittaa? 

Toimintakyvyn ja terveyden heikentyminen on vahvasti sidonnainen yksinäisyyden kokemusten kanssa (Kangassalo & Teeri 2017, 282). Useissa tutkimuksissa yksinäisyyteen on arvioitu liittyvän oma kokemus terveydestä. Ikäihmiset, jotka kokevat oman terveydentilansa huonoksi tuntevat sitä todennäköisemmin itsensä yksinäiseksi. (Uotila 2011, 28.) On yleistä, että oman terveydentilan heikentyminen aiheuttaa voimattomuuden tunteita, joka tuntuu turhauttavalta. Iäkkäiden kokema tunne olevansa pelkkä taakka yhteiskunnassa on ajatusmalli, jota meidän kaikkien pitäisi omalta osaltamme muuttaa. Yhteiskuntamme ennakkoluuloiset asenteet ikäihmisiä kohtaan ja heidän jättäminen päätöksenteon ulkopuolella vähentää heidän osallisuusmahdollisuuksia ja yhteisöön kuulumisen tunteita (Vanhustyön keskusliitto 2022). Tämän vuoksi on tärkeää luoda kannustavia ja osallistavia menetelmiä, jotka auttavat ikäihmisiä luomaan uusia ihmissuhteita ja tuomaan heille uudenlaista merkitystä elämään vähentäen yksinäisyyden tunteita.

Lähteet:  

Kangassalo R. & Teeri S. 2017. Yksinäisyys kotona asuvien iäkkäiden elämässä. Viitattu 12.9.2022. https://journal.fi/gerontologia/article/download/63106/28344/ 

Uotila H. 2011. Vanhuus ja yksinäisyys: Tutkimus iäkkäiden ihmisten yksinäisyyskokemuksista, niiden merkityksistä ja tulkinnoista. Viitattu 12.9.2022. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66801/978-951-44-8553-4.pdf?sequence=1 

Vanhustyön keskusliitto. 2022. Vanhuusiän syrjäytymistä voidaan ehkäistä asenteita muuttamalla. Viitattu 12.9.2022. https://vtkl.fi/vanhuusian-syrjaytymista-voidaan-ehkaista-asenteita-muuttamalla 

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!