Tiedonkulku turvallisuuden työyhteisössä

Seuraavassa tekstissä käsittelen sitä, miten turvallisuuden esimiesaseman viestintää tulisi hoitaa ja mitä ongelmia siinä yleensä ilmenee.

Esimiehen hyviin ominaisuuksiin kuuluu isojen asioiden näkeminen, työyhteisön vetäminen yhteistä päämäärää kohti ja tehtävien delegointi niille, jotka tekevät näkyvän työn. On tärkeää tulla ymmärretyksi ja tehdä pointtinsa selväksi, jotta työt tulevat tehdyksi niin kuin palvelu on ostettu. Monesti ajatellaan, että esimiehen pitää kouluttautua tiiminvetäjäksi, saavuttaa paljon koulutuksellista osaamista ja näyttöjä siitä, että osaa toimia esimiehenä.

Esimiehelle luetaan hyväksi erilaisia erityisosaamisia, niin tietotekniikan, järjestelmien ja muun turvallisuusalan erilaisten komponenttien suhteen, kohteen erityispiirteiden mukaan. Esimiestä kuvaillaan hyväksi johtajaksi, kliseisesti hyvä johtaja taasen karismaattinen, syvän auktoriteetin omaava ja luotettava henkilö, joka ei joudu epäröimään päätöksiään ja on vahva. Nämä luonteenpiirteet omaava ihminen ajattelee järjellä, ja asemaansa päästessään on joutunut olemaan itsekäskin. Esimiestä ei pidetä kaverina, esimies on se, jolla on viimeinen sana ja näin toimitaan, mutta entä kun esimiehen sosiaaliset taidot eivät vastaa työyhteisön ja asiakkaan tarpeita? Voiko hyvä esimies olla hyvä yhteisössä, joka kaipaa pehmeämpää otetta ja enemmän sosiaalista kanssakäymistä?

Nyky-yhteiskunnassa pärjää henkilö, jolla on hyvät sosiaaliset taidot ja mukaansatempaava ote, ominaisuuksia, joista vanhemman sukupolven esimiestyypillinen käytös voisi hyvin ottaa oppia. Käytäväpalaverit, pikainen viesti whats appilla, tai vain toimistoon kävely ja asian selvittäminen matalalla kynnyksellä ilman turhaa jäykistelyä, sovitun ja jännitetyn perjantain aamupalaverin sijaan on tervetullut muutos ja helpotus, joskus jopa vaikeiden asioiden hoitoon. Asiakas, esimies ja työntekijät kaipaavat selkeitä ja monesti pikaisia ratkaisuja ja linjoja tekemiseen, eikä näiden asioiden hoitaminen voi olla viikoittainen prosessi ja selvityksessä, vaan jotkut asiat voi hoitaa heti ja saman tien.

Itse työntekijöille tiedon saanti ja asiakkaan avoimuus työntekijöiden suuntaan on luottamuksen osoitus, on helpompaa tehdä töitä, kun tietää asiakkaan luottavan omaan tekemiseen ja asiakkaan olevan hyvissä väleissä esimiehen kanssa ja asioiden sujuvan mutkitta. Isojen muutosten mahdollisuus, on hyvä ottaa heti puheeksi niiden oikeiden tekijöiden kanssa, eikä vain jäädä esimiehen pöydälle muhimaan, että näin tulee mahdollisesti tapahtumaan ajan kuitenkin kuluessa, kunnes isoja päätöksiä tehdään kuulematta niitä ihmisiä, jotka työt tekevät konkreettisesti ja joilla on se lähin näkemys siihen, miten asiat kentällä toimivat.

Kaikkia ei voi, eikä pidä ajatellakaan voivansa miellyttää, niin asiakas, esimies kuin työntekijät joutuvat ihanne tilanteessakin venymään ja tekemään kompromisseja sujuvan työyhteisön toiminnan eteen, mutta erilaiset klikit ja ihmisten sosiaaliset suhteet on otettava huomioon tehdessä toimivaa pakettia, ja omaa luonnetta sekä valmiuksiaan on arvioitava realistisesti toimiessa asiakaan ja työntekijöiden välissä. On oltava avoin ja joskus jopa yltiösosiaalinen luoviakseen hyvän ja avoimen työyhteisön eteen. Kaikkea ei kukaan voi saada, mutta toimeksiantotyyppisessä työyhteisössä on muistettava kaikkien toiminta yhteisen hyvän eteen.

Jätä kommentti

Vastaa