Vankilassa on mahdollistettu monenlaista työtoimintaa vangeille, puusepäntöistä puutarhanhoitoon. Laaja valikoima mahdollistaa mielekkään työnteon halukkaille ja huomioi nais- sekä mieserityisyyden. Osalla on mahdollisuus siviilityöluvalla työntekoon vankilan ulkopuolella ja tietyillä rajoituksilla on mahdollisuus myös tehdä omaa työtä. Työtoiminta tuo varmasti paitsi sisältöä vankilassaoloon, myös madaltaa kynnystä työntekoon vapautumisen jälkeen. Mielekäs tekeminen vankilassa ja sen ulkopuolella vähentää riskiä syrjäytyä, tukee päihteettömyyteen ja ehkäisee mielenterveysongelmien syntymistä.
Työtoiminnan tavoitteena vankilassa on tukea vankeja rikoksettomaan elämään tarjoamalla mielekästä työtä, opettamalla työtaitoja ja tukemalla työ- ja toimintakykyä sekä työllistymissuunnitelmia. Näin parannetaan vangin mahdollisuuksia työelämään kiinnittymiseen ja toimeentuloon vapautumisen jälkeen. Työnteolla pyritään myös normalisoimaan vankilaelämää. Toiminnan periaatteena on normaaliuden periaate: vankilassa tehtävän työn tulisi vastata yleisesti yhteiskunnassa tehtävää työtä. Työtoiminnassa seurataan myös ammatillisessa kuntoutuksessa yleisesti noudatettavia menetelmiä. Vankiloiden työtoiminnan tulee olla taloudellisesti järkevää, mutta toimintaa kokonaisuutena tarkasteltaessa painopiste on siirtynyt taloudellisesta tuloksesta työtoiminnan rooliin työelämävalmiuksien kehittämisessä ja rikoksettomaan elämäntapaan valmentamisessa. (rikosseuraamus.fi).
Työtoiminnan ja koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen vankiloissa, antaa vangeille mahdollisuuden muutokseen monella tavalla. Vapautuvan vangin mahdollinen huono taloudellinen tilanne ja kiinnittymättömyys yhteiskuntaan johtaa helposti rikoksen uusimiseen. Työ ja toimeentulo parantavat mahdollisuuksia muun muassa asunnon ja perustarpeiden hankintaan liittyen. Työllistyminen antaa vapautuvalle vangille yhteiskuntaan kuulumisen ja osallisuuden tunteen, vaikuttaa itsetuntoon ja mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan elämään. Ennen tuomion saamista vangin elämänpolkuun on voinut vaikuttaa usein paitsi omat valinnat, myös muut itsestä riippumattomat tekijät, kuten huono-osaisuus tai ylisukupolvisuus. Vankeusaikana muun muassa mahdollisuus koulutukseen, antaa mahdollisuuden rakentaa omaa identiteettiä uudelleen. Koulutus ja työ voivat tuoda elämään sisältöä, johon aiemmin ei ole ollut mahdollisuutta syystä tai toisesta. Uusien taitojen oppiminen mahdollistaa vangille onnistumisen ja pystyvyyden kokemuksia, mikä puolestaan voi motivoida vapautumisen jälkeenkin.
VIERTO-hankkeen mukaan rikostaustaisen kouluttautumisen ja työllistymisen esteitä ovat rakenteelliset haasteet liittyen palvelujärjestelmään ja tuen puutteeseen vankilasta vapautumisvaiheessa, rikostaustan voimakas stigma, joka estää työmarkkinoille pääsyä sekä yksilöille kasaantuneet haasteet. Hankkeessa tarjottiin yksilöllisiä valmennuspalveluja rikostaustaisille sekä rakennettiin kokonaisvaltainen toimintamalli parantamaan palvelujen toimivuutta ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Hankkeen arvioinnin mukaan osallistujalähtöinen valmennustyö nähtiin hankkeen olennaisena vahvuutena. Asiakkaiden tasavertainen kohtaaminen, rinnalla kulkeminen ja paneutuva työote näkyivät saadussa palautteessa. Samalla osallistujien, heidän lähipiirinsä ja ympäristönsä koettu hyvinvointi ja turvallisuus vahvistuivat. (siltavalmennus.fi).
Rikostaustalla on varmasti yhteiskunnassamme edelleen voimakas leimaantuminen. Rikolliseen toimintaan yhdistetään päihde- ja mielenterveysongelmat sekä usein väkivaltaisuus. Nämä seikat luovat työyhteisöissä luonnollisesti epävarmuutta, jopa pelkoa. Kuitenkin jokaisella tulisi olla mahdollisuus muutokseen ja, jos sitä ei yhteiskunnassa tueta, kuinka ihminen sitten voi muuttua? Toisaalta vankeustuomio konkreettisesti estää tietyillä aloilla työskentelyn tai tiettyjen asiakasryhmien kanssa työskentelyn, mikä mielestäni on kuitenkin perusteltua esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla. Myöskään talousrikokseen tuomitun työllistyminen rahaa käsittelevään työhön ei kuulosta parhaalta yhtälöltä. Onko ihminen siis loppuelämänsä yhtä kuin tekemänsä rikos? Tuemmeko yksilöä muutoksessa, jolloin samalla yhteiskuntamme muuttuu turvalliseksi ja tasa-arvoiseksi kaikille?
https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/taytantoonpano/toiminnot/tyo.html
https://www.siltavalmennus.fi/vierto-hanke/
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Hei Jani.
Luin blogitekstisi ja olit kirjoittanut erittäin hyvin asiasta. Olen olen samaa mieltä, että työtoiminta ja koulutusmahdollisuudet vankiloissa auttavat muutokseen. On varmasti suuri muutos vapautumisen jälkeen päästä takaisin yhteiskuntaan ja työelämään, jos edes on koskaan ollutkaan työelämässä tai opiskelemassa. Siihen pitäisikin luoda mahdollisuuksia, jotta vapautumisen jälkeen ei ajautuisi samoihin piireihin, missä on ennen ollut ja pystyisi saamaan pysyvän muutoksen elämässään. Mitä vankilan jälkeen tapahtuu on varmasti yksi asia mitä vapautuva voi miettiä? Tuki vankilan jälkeen siis on ehdottomasti tärkeää ja näenkin, että VIERTO-hankkeen kaltainen toiminta vankilasta vapautuessa antaa lisää mahdollisuuksia ja luo uutta pohjaa tulevaisuudelle.
Kiitos kirjoituksestasi