Teksti: Juuso Salo, Anne-Mari Santala ja Johanna O’Hara
Tutkimusten mukaan tahaton lapsettomuus koskettaa joka viidettä Suomalaista. Yli 70 % lapsettomista 20–44 vuotiaista toivoo tai olisi toivonut saavansa lapsen tai lapsia. (Väestöliitto 2024.) Tahattoman lapsettomuuden takana voi olla monenlaisia syitä kuten esimerkiksi lääketieteelliset syyt, jolloin ei joko itse tai kumppani syystä tai toisesta kykene fyysisesti saamaan lapsia. Tahattoman lapsettomuuden taustalla voi olla myös sopivan kumppanin puute tai löytyminen niin sanotusti liian myöhään. Myös taloudellinen tilanne saattaa vaikuttaa, koska esimerkiksi hedelmöityshoidot ja adoptio ovat paitsi voimavaroja vaativia, myös kalliita prosesseja.
Lapsettomuuden kokemus kulkee mukana koko elämän ajan muuttuen eri ikä- ja elämänvaiheiden myötä. Tahattoman lapsettomuuden kokemukseen liittyy monenlaisia tunteita, jotka jokainen kokee yksilöllisesti. Lapseton voi kokea esimerkiksi voimakasta surua, menettämisen tunteita, kateutta, katkeruutta, häpeää tai epäonnistumista. Tunnekirjoon voi kuulua myös helpotus siinä vaiheessa, kun pahin kriisi vaihe on ohi. Tunteiden käsittely auttaa ja suru muuttaa ajan saatossa muotoaan. Parhaimmillaan lapsettomuuden voi hyväksyä osana itseä ja omaa elämää.
Ikäihmisten kohdalla lapsettomuuden kriisi voi tulla uudelleen eteen lapsenlapsettomuutena. Lähipiirissä ystävät tai työkaverit alkavat saamaan lapsenlapsia, joiden kuvia esitellään ylpeinä. Lastenlasten kautta pääsee elämään uudelleen merkityksellisiä elämän vaiheita kuten ensimmäiset askeleet, lasten syntymäpäivät ja koulun aloitus, joita lapseton ei ole kokenut olleenkaan elämässään. Joulu on esimerkiksi ajankohta, joka usein nostaa pintaan lapsettomuuteen liittyvät vaikeat tunteet. Monen vanhuksen kohdalla lapset ja lapsenlapset liittyvät tiiviisti joulun viettoon. Entä jos heitä ei ole? Joulu saattaa tuntua ahdistavalta ja yksinäiseltä. Ihmisen ikääntyessä yksinäisyys saattaa usein pahentua, ja tällöin lapsettomuus lisää varmasti yksinäisyyttä.
Suomalaisessa kulttuurissa perhettä arvostetaan, mutta perhekeskeisyys ei ole kuitenkaan samanlaista kuin paikoin muualla maailmassa. Joissain maissa kulttuuriin kuuluu automaattisesti, että lapset hoitavat vanhempiaan, jopa asuvat yhdessä isossa taloudessa. Ikävuosien lisääntyessä herääkin usein epävarmuuden tunne siitä, kuka minusta huolehtii, kun vanhenen. Huoli omasta jaksamisesta ja siitä kenen apuun voin turvautua sitten kun sitä tarvitsen. Suomessa palvelujärjestelmä on rakennettu huolehtimaan heikommista eli myös ikäihmisistä toimintakyvyn heikentyessä. Palvelut painottavat kuitenkin yhä enemmän kotona asumista niin pitkään kuin mahdollista. Tällainen tilanne ikäihmisen kohdalla, jonka lähipiiri on suppea tai lähes olematon, voi olla huolestuttavaa.
Lapset ja lapsenlapset tuovat elämään iloa ja sosiaalista kanssakäymistä, jotka lisäävät mielenhyvinvointia ja elämän laatua. Vastaavaa vaikutusta tuskin on millään palvelujärjestelmän palvelulla. Omat lapset ovat yleensä myös niitä, jotka ensimmäisenä huolestuvat ikäihmisen toimintakyvystä ja avun tarpeesta. Tavoittaako palvelujärjestelmä yksinäiset vanhukset? Kolmannen sektorin palvelut ovat merkittäviä ikäihmisen hyvinvoinnin tukemisessa etenkin, jos lähipiiri on suppea. Kolmannen sektorin palveluihin kuuluu muun muassa ystäväpalvelut, digiavustus ja asiointipalvelut. Osaako ikäihminen etsiä ja hyödyntää näitä palveluita oma-aloitteisesti vai otetaanko myös näihin yhteyttä enemmän lasten taholta, jotka etsivät palveluita vanhemmilleen. Yleistäen voisi sanoa, että näiden palveluiden piiriin pääseminen ilman lasten tai lastenlasten apua voi olla hankalaa tai joskus jopa mahdotonta.
VALLI ry on vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto, joka on valtakunnallinen vanhusalan asiantuntija- ja kehittäjäjärjestö. VALLI tuo vanhustyön järjestölähtöisen ja vanhusten äänet esiin, luovat sekä ylläpitävät alan verkostoja yllä. He tukevat toiminnassaan ikääntyneiden osallisuutta, teknologiaa ja moninaisuutta ja kannustavat sukupolvien väliseen yhteistyöhön. (VALLI ry, 2024.)
Lapsettomuuden kokemus itsessään saattaa aiheuttaa yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteita. Vertaistuella on suuri merkitys kokemuksen käsittelyssä ja tunteiden hyväksymisessä. Vain toinen saman kokenut pystyy kokonaisvaltaisesti ymmärtämään lapsettomuuden kriisiin liittyvät kokemukset. Vertaiset tuovat näkyväksi, että samat asiat koskettavat monia muitakin, ettei ole yksin tunteidensa kanssa ja että niistä on mahdollisuus selviytyä ja jatkaa elämää eteenpäin.
Suomessa saa lapsettomuuteen vertaistukea Simpukan kautta, josta voi löytää toisia tahatonta lapsettomuutta kohdanneita ihmisiä ja saada vertaistukea. Vertaistukea voi saada ryhmistä niin verkossa kuin kasvokkain tapahtuneista ryhmistä. (Simpukka, 2024.)
Lähteet
Väestöliitto 2024. Lapsettomista suurin osa haluaisi tai olisi ihanteellisesti halunnut lapsia. Viitattu 5.12.2024. https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/lapsettomista-suurin-osa-haluaisi-tai-olisi-ihanteellisesti-halunnut-lapsia/
Simpukka. Lapsettomien yhdistys Simpukka ryhmä. 2024. Viitattu 8.12.2024 https://simpukkary.fi/tukea/vertaistuki-simpukassa/ Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry. 2024. Viitattu 8.12.2024 https://www.valli.fi/
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!