Pääset edelliseen blogipostaukseen tästä https://showcase.laurea.fi/opiskelijablogit/pasova-2022/taalla-maaraan-mina/2022/johdatusta-aiheeseen/ jossa Jenni avaa hieman mitä tarkoittaa kehitysvammaisuus ja itsemääräämisoikeus.
Itsemääräämisoikeuden tukeminen ja vahvistaminen saattaa kuulostaa monimutkaiselta, mutta sitä se ei ole. Jo pienillä asioilla ja teoilla pystytään tukemaan ihmisen itsemääräämistä vaarantamatta kenenkään turvallisuutta tai vaikuttamatta liikaa toisen päätöksentekoon. Jokaisella ihmisellä on oikeus päättää omista asioistaan, jotka hän ymmärtää ja joista hän kykenee tekemään päätöksiä. (Verneri 2020.)
Tuen tarve katsotaan aina yksilöllisesti yhdessä tukea tarvitsevan kanssa. Kuinka paljon hän osaa tehdä itsenäisesti ja mitkä asiat kaipaavat vahvistamista ja ehkä rohkaisua.
Mutta miten ihmeessä toisen itsemääräämisoikeutta voidaan sitten tukea? Tukea voi todella monella eri tavalla. Jo se, että antaa ihmisen suoriutua itsenäisesti osaamistaan asioista, on itsemääräämisoikeuden tukemista. Vaihtoehtojen antaminen ja niistä keskusteleminen tutulla kommunikaatiomenetelmällä. Yhteinen retki uudessa paikassa tai rohkaisu uuden asian kokeiluun. Tärkeintä on, että ihminen tulee kuulluksi ja tuki on hänen etunsa mukaista. (Verneri 2020.)
Entä miten itsemääräämisoikeutta voidaan vahvistaa? Se on helppoa ja siihen pystyy kuka vain! Jokaiselle meistä tulee jossain kohtaa elämässä eteen vaikeitakin päätöksiä, joiden tekeminen vaatii rohkeutta ja tukea. Kehitysvammaiselle ihmiselle päätöksen teko ja sen toteuttaminen saattaa olla joka päivä vaikeaa ja pelottavaa. Kannustamalla, rohkaisemalla ja kehumalla vahvistat ihmisen itsetuntoa ja sitä kautta myös itsemääräämisoikeutta. Ihmiselle on annettava myös lupa epäonnistua. Epäonnistumisen kautta opimme ja vahvistumme. (Tukiliitto 2017.)
Kyselin erään turkulaisen kehitysvammaisten asumispalveluyksikön muutamalta työntekijältä ja asiakkaalta miten heillä itsemääräämisoikeuden tukeminen ja vahvistaminen näkyy arjessa.
Ohjaajat kertoivat, että heillä kannustetaan päivittäin asukkaita omatoimisuuteen ja ohjataan tekemään hyviä valintoja, jotka ovat asiakkaan edun mukaisia. Ohjaajat perehtyvät asiakkaiden käyttämiin kommunikointimenetelmiin, joiden avulla saadaan selville asiakkaiden oma tahto. Asiakkaalle annetaan tarvittaessa vaihtoehtoja, joista hän saa valita.
Asiakkaiden itsemääräämisoikeus näkyy asumispalveluyksikön arjessa ulkoiluna, kirjastoreissuna ja he hoitavat kykyjensä mukaan arjen asioita. Asiakas saa itse mm. valita vaatteensa, mutta ohjaajat varmistavat, että vaatetus on säänmukainen (ei shortseissa pakkaselle jne.) Asiakkaita ohjataan elämään mahdollisuuksien mukaan oman näköistä elämää. Jokaisella asiakkaalla on oma IMO-ryhmä (sosiaalityöntekijä, vastaava ohjaaja), joka arvioi itsemääräämisoikeuden toteutumista. Jokaisella asiakkaalle on osoitettu omaohjaaja, jonka kanssa he pitävät omaohjaajatuokion kerran kuukaudessa. Asiakas saa päättää mitä tuokion aikana tehdään, oli se sitten imurointia tai Hesburgerilla herkuttelua.
Asiakkaat kertoivat yksimielisesti, että heillä on vapaus käyttää itsemääräämisoikeuttaan yksikössä. He kertoivat, että käyttävät itsemääräämisoikeuttaan esimerkiksi käymällä itsenäisesti ulkoilemassa, kotipäivänä saa valita mitä ruokaa tekee ja saa harrastaa mitä itse haluaa. Omista aikatauluista ja tekemisistä saa päättää itse. On myös vapaus valita, syökö asumispalveluyksikön ruokia vai hakeeko kaupasta jotain parempaa.
Mikä sinun mielestäsi olisi paras keino vahvistaa ja tukea kehitysvammaisen itsemääräämisoikeutta?
-Kikka
Lähteet:
https://www.tukiliitto.fi/tuki-ja-neuvot/itsemaaraamisoikeus/itsemaaraamisoikeuden-vahvistaminen/ Viitattu 25.2.2022.
https://verneri.net/yleis/itsemaaraamisoikeuden-tukeminen Viitattu 25.2.2022.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Itsemääräämisoikeus eli IMO, kuten sitä tuttavallisemmin kutsutaan, oli yksi merkittävimmistä näkökulmista, mikä kehitysvammalain 10.6.2016 voimaantulleesta muutoksessa nostettiin keskusteluun ja sitä myöden myös siirrettiin kehitysvammaisten arkeen toteutettavaksi.
Ihmisen itsemääräämisoikeus on vahva oikeus ja se turvataan suomen perustuslain lisäksi monessa muussakin laissa. Esimerkiksi laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista tukee ja määrittelee kehitysvammaisen asiakkaan itsemääräämisoikeuden. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaan kehitysvammaisen henkilön mielipiteet ja yksilölliset tarpeet sekä toiveet on otettava huomioon. Hänelle on annettava mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihinsa ja osallistua häntä koskevaan päätöksentekoon. Siihen, miten kehitysvammaisen asiakkaan itsemääräämisoikeus toteutuu, vaikuttaa työntekijöiden toimintatavat ja asenne. Erityisesti heidän tarjoamansa tuki tehdä päätöksiä, on merkittävässä roolissa.
Tällöin voidaan puhua tuetusta päätöksenteosta, joka on minun mielestäni yksi parhaista keinoista vahvistaa ja tukea kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta. Tuetun päätöksen tavoitteena on tukea, rohkaista ja kannustaa henkilöä tekemään elämäänsä koskevia valintoja sekä päätöksiä. Huomioitavaa on, että henkilön kyky tehdä päätöksiä saattaa riippua tilanteesta tai päätettävä tästä asiasta. on tiedostettava, että joistakin asioista on helppoa päättää ja taas toinen asioiden päättäminen ei onnistu lainkaan tai se on ainakin erittäin vaikeaa.
Savon vammaisasuntosäätiö on laatinut loistavan oppaan, josta voi lukea tietoa tuetusta päätöksenteosta. Oppaasta löytyy tuetun päätöksen teon materiaalin lisäksi myös ideoita ja lukuvinkkejä. Se on kirjoitettu selko-kielellä ja kuvitettu. Suosittelen ehdottomasti tutustumaan, jos tuettu päätöksen teko kiinnostaa 😊
Linkki: Tuettu päätöksenteko – Opas päätöksentekijälle ja tukihenkilölle
https://www.savas.fi/app/uploads/2022/01/Tuettu-paatoksenteko-opas-paatoksentekijalle-ja-tukihenkilolle.pdf
Moikka Nieminen!
Kiitos vinkistä! Pitääkin ihan mielenkiinnosta käydä lukaisemassa opas. Itse työskentelin myös juuri tuolloin kehitysvamma alalla ja muistan, kun muutos astui voimaan. Yhtäkkiä kaikki piti kirjoittaa lomakkeille ja papereille ja kiinnittää huomiota yhä enemmän siihen, miten tietyn asiakkaan itsemääräämisoikeus tulee huomioiduksi ja millä keinoin sitä tuetaan. Toki on hienoa miten asioissa tullaan eteenpäin ja kiinnitetään yhä enemmän huomiota myös heikoimmassa asemassa olevien oikeuksiin. 🙂