Artikkelin keskiössä on projektimme, joka keskittyi oppimistaitoihin ja niiden soveltamiseen. Alusta lähtien suunnitteluvaiheesta aina toteutukseen asti pyrimme ymmärtämään erilaisia oppimistapoja ja niiden merkitystä oppimisprosessissa. Tutkimme kohderyhmämme eli ammattikorkeakoulu opiskelijoiden kiinnostuksen kohteita ja sovelsimme saamaamme tietoa projektimme etenemiseen. Artikkelissa tarkastelemme erilaisia oppimistapoja, niiden vaikutusta oppimisprosessiin ja aivolohkojen roolia oppimisessa.
Projektin keskiössä toimi kissatehtävä, jonka avulla harjoittelimme eri oppimistapojen soveltamista ja ryhmätyötaitojen kehittämistä. Lisäksi kuvataan projektin jälkeinen kysely, jonka tuloksia analysoimme tarkemmin artikkelissa. Projektimme alkoi 6.2.2024, jolloin määräytyivät projektiryhmät sekä aiheet. Meidän tiimillemme aiheeksi muodostui opiskelutaidot. Projektinsuunnittelun esityskerralla 12.3.2024, kerroimme mitä kuuluu hyviin opiskelutaitoihin: lukeminen, kirjoittaminen, tiedonhankinta, ajanhallinta sekä erilaiset oppimistavat. Kyselimme esityksen jälkeen, mistä osa-alueesta haluaisivat enemmän tietoa ja ohjauksen aiheeksi seminaariin valikoitui oppimistavat. Toteutimme projektin osana Projektin hallinta ja viestintä opintojaksoa. Opintojakson lehtoreina toimii Paula Väliaho ja Anja Mertanen.
Kuva: Pexels
Erilaiset oppimistavat
Oppimistapa on kolmen tekijän yhdistelmä. Näitä tekijöitä ovat tietojen vastaanottaminen, tietojen käsittely ja parhaimmat olosuhteet opiskeluun. On neljä erilaista tapaa vastaanottaa tietoja, jotka ovat visuaalinen, auditiivinen, kinesteettinen ja taktiilinen. Tietojen käsittelyyn vaikuttaa kumpi aivolohko on vahvempi, oikea vai vasen aivolohko. Opiskeluun liittyviä olosuhteita ovat emotionaaliset, sosiaaliset, fyysiset sekä opiskeluympäristö.
Visuaalinen ihminen oppii parhaiten tekemällä muistiinpanoja tunnilla. Hän hahmottaa kokonaisuuden ennen yksityiskohtia. Visuaalinen ihminen puhuu usein käsillään. Mind mapin teko, muistiinpanot ja tekstistä tärkeiden asioiden poimiminen alleviivauksin ovat hyviä keinoja oppia. Auditiivinen oppii parhaiten kuuntelemalla. Itsekseen puhuminen selkeyttää auditiivisen ihmisen ajatuksia. Auditiivisen ihmisen kannattaakin tehdä tunnilla kysymyksiä ja suosia ryhmätehtäviä. Kinesteettinen oppii tekemällä ja kokeilemalla. Tällainen ihminen ei useimmiten jaksa istua kauaa paikoillaan ja voikin liikkua lukiessaan. Kinesteettisen ihmisen kannattaa ottaa oppitunnille esimerkiksi stressipallo tai vastaava hiljainen tekeminen. Taktiiliselle ihmiselle kosketus on tärkeää. He kiinnittävät huomiota sanattomaan viestintään. Oppimistilanteen tunnelma vaikuttaa keskittymiseen. (Dryden ja Vos 2002, 99.)
Auditiiviselle oppijalle jäävät helposti mieleen keskustelut ja kuuntelu on hänelle erityisen tärkeää (Verkkovaria 2016). Näkisimme, että auditiivisen oppijan oppimista voi tukea siis esimerkiksi jo siten, että huolehditaan ryhmän työrauhasta ja pidetään tila riittävän hiljaisena. Keskustelua vaativien ryhmätehtävien ajaksi auditiivisen oppijan voi olla hyvä poistua luokkatilasta pienempään tilaan, jossa hän pystyy keskittyä kuuntelemaan vain oman ryhmänsä keskustelua. Itsenäisessä opiskelussa, esimerkiksi tenttiin harjoitellessaan auditiivinen oppija voi kokeilla paperisten kirjojen sijaan äänikirjoja.
Visuaalinen oppija painaa asiat usein mieleensä kuvina (Verkkovaria 2016). Power Point –esityksen visuaalisuudella voi siis olla merkitystä. Saattaa olla, että visuaalinen oppija muistaa paremmin esityksessä nähneensä asian, jos esityksen ulkoasu on mieleenpainuva. Piirtäminen, värien käyttö ja mind mapit voivat auttaa muistiinpanoja tehdessä (Verkkovaria 2016).
Sekä taktiilinen että kinesteettinen oppija oppivat tekemisen ja kokemisen kautta. Kuuntelemisen sijaan draama ja tekemällä oppiminen sopivat heille, joilla jompikumpi näistä oppimistyyleistä on vahva. (Verkkovaria 2016.) Koska taktiilinen ja kinesteettinen oppija oppivat tekemällä, näkisimme käytännönharjoitusten olevan hyvä tapa oppia kyseisille oppimistyyleille. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla luennon sijaan voisi opetella kohtaamista ja asiakastilanteita ryhmissä tai parin kanssa käytännössä. Opintoretket sopivat myös erityisen hyvin taktiiliselle oppijalle (Verkkovaria 2016). Retket ovat mielenkiintoisia ja niiden aikana pääsee usein liikkumaan paljon ympäristöön tutustuessa. Aina ei kuitenkaan ole mahdollista päästä liikkumaan ja tekemään käytännön harjoituksia, mutta paikallaan istuessa ja luentoa kuunnellessa voi esimerkiksi pyöritellä käsissään stressilelua. Stressilelut sopivat kokemuksemme mukaan hyvin myös aikuisille keskittymisen tueksi ja niitä löytyy suuremmista tavarataloista useita erilaisia. Joillekin keskittymistä helpottaa myös esimerkiksi neulominen.
Vasen aivolohko on järjestelmällinen eli looginen. Siellä käsitellään matematiikkaa, sanoja, numeroita, logiikkaa ja järjestystä. Uuden tiedon oppimiseen kannattaa tehdä jäsennelty suunnitelma tai oppimisjärjestys. Kirjalliset materiaalit ovat tehokkaita oppimisvälineitä. Uusi tieto kannattaa pilkkoa pienempiin osiin ja käsitteisiin. Oikea aivolohko on luova puoli. Siellä syntyy mielikuvitus, riimit, rytmi, musiikki ja kuvat. Tämä puoli aivoista prosessoi asioita visuaalisesti. Laajojen kokonaisuuksien ymmärtämisestä on hyötyä, miten tieto liittyy kokonaisuuteen ja miten se tulee osaksi laajempaa käsitteistöä. Käytännön kokemukset ja konkreettiset esimerkit ovat tärkeitä. (Druden ja Vos 2002, 125.)
Emotionaalisiin olosuhteisiin liittyy opiskelijoiden omat tunnetilat sekä oppitunnin tai esityksen tunnesisältö. Nämä voivat vaikuttaa siihen, miten opiskelijat omaksuvat uusia tietoja ja taitoja – kuinka innostunut opettaja on itse opetettavasta asiasta. Toiset opiskelevat tai oppivat yksinään, hiljaisuudessa parhaiten ja toiset pitävät ryhmässä opiskelusta, tämän vuoksi sosiaalisilla olosuhteilla on oppimisen kannalta merkitystä. On tärkeää, että opiskelija pitää huolta myös fyysistä olosuhteistaan, kuten riittävästä unen ja ravinnon saannista. Ympäristön olosuhteisiin kuuluu opiskelupaikan ääni, valaistus, lämpötila, istuin ja asento. (Dryden ja Vos 2002, 351.)
Itselle ominaisimman oppimistyylin tunnistaminen voi tehdä oppimisesta helpompaa. On kuitenkin myös tärkeää muistaa, että samalla ihmisellä voi olla useampi vahva oppimistyyli. (Verkkovaria 2016.) Oppimistyylin tunnistaminen voi siis olla hyvä tuki opiskelutaitojen kehittämiseen. Oppimistyylejä voi hyödyntää niin opettaja, kuin opiskelija itsekin, eikä se välttämättä vaadi suuria investointeja ja panostusta. Pienilläkin asioilla voi tukea oppimista. Oman oppimistyylin tunnistettuaan opiskelija voi ottaa yllä mainittuja keinoja käyttöön opiskelujensa tueksi. Kokeilemalla selviää, mikä toimii itselle parhaiten. Jos jokin tapa oppia on toiminut erityisen hyvin, kannattaa asiasta laittaa palautetta, jotta myös opettaja voi hyödyntää tietoa opetuksessaan.
Toiminnallisen osuuden toteutus: testit ja kissatehtävä
Kohderyhmä sai suoritettavakseen kaksi nettipohjaista oppimistaitotestiä (Arealme 2024, Anna 2010). Testien tarkoituksena oli tuottaa kohderyhmän jäsenille tietoa juuri heille sopivimmista oppimistyyleistä sekä siitä kumpi aivojen lohkoista on määräävämpi. Oikean ja vasemman aivolohkon on ajateltu muodostuvan erilaisista määräävistä ominaisuuksista, jotka saattavat osaltaan selittää ihmisten käyttäytymistä ja valintoja elämässä.
Oppimistyylitestejä ja ylipäätään oppimiseen liittyvää materiaalia on internetissä todella paljon. Vaikeutena oli lähinnä valita kohderyhmälle kaikista sopivin testi. Seminaarissa teetettyjen testien ajatuksena oli se, että ne eivät vie oppitunnista liikaa aikaa, mutta tuottavat testin tekijälle kuitenkin mahdollisimman hyvää ja tarpeellista tietoa omasta oppimisestaan. Yhtenä kriteerinä oli myös se, että testien tulos pysyi jokaisen omana henkilökohtaisena tietona, sillä testien tulosta pidettiin jossain määrin henkilökohtaisuutensa takia arkaluontoisena asiana.
Lisäksi kohderyhmä suoritti toiminnallisen osuuden aikana projektiryhmän jäsenen itse kehittämän kissatehtävän. Kissatehtävässä ensisijaisena tavoitteena oli käyttää kolmea eri oppimistyyliä, visuaalista, auditiivista ja taktiilista oppimistyyliä. Kinesteettistä oppimistyyliä ei pystytty tässä toteuttamaan, mutta sen voisi toteuttaa ottamalla mukaan pehmolelukissan, jota voisi silitellä ja kosketella. Kohderyhmän henkilöt joutuivat kuuntelemaan (auditiivinen) tarkkaan annettuja ohjeita, tutkimaan tarkkaan annettua kuvaa (visuaalinen) ja myös tarvittaessa liikkumaan (taktiilinen) luokassa mallikuvan luokse. Referoituna tehtävän sisältö oli se, että henkilöt jaettiin ryhmiin. He tutkivat ryhmänä paperille käsin piirrettyä kissan ja vesikupin kuvaa 15 sekuntia, jonka jälkeen kuva otettiin pois. Ryhmille annettiin paperit, joissa oli valmiiksi piirrettynä kissan vartalo ja pää. Ajanoton alettua ensimmäinen ryhmän jäsen kertoi seuraavalle mitä tämän pitäisi piirtää ja piirtämisen jälkeen piirtäjä kertoi seuraavalle ryhmän jäsenelle mitä tämän tulisi piirtää. Luokkaan piilotettua mallikuvaa sai käydä tarkistamassa. Kuvaan sai piirtää yhden kissan osan kerrallaan. Nopein ja parhaiten näillä kaikilla osaamisalueilla pärjännyt ryhmä oli kissatehtävän voittaja. Oppimistyylien käyttämisen lisäksi oli tämän tehtävän toissijaisena tavoitteena ryhmätyötaitojen kehittäminen, joka toteutui tässä ryhmässä ja tilanteessa hyvin.
Palaute ja tulosten esittely
Yhtenä osana projektimme dokumentointia oli palautteen kerääminen. Huolellisesti tehtyä dokumentaatiota voidaan hyödyntää mahdollisissa tulevissa projekteissa tietolähteenä (Mäntyneva 2017, 147). Kohderyhmälle laadittiin anonyymi palautekysely, joka lähetettiin projektiseminaaripäivän jälkeen. Kyselyllä kartoitettiin ohjauksen kiinnostavuutta ja tunnelmaa sekä ohjauksen aikana suoritettujen oppimistaitotestien tuloksia.
Kyselyyn vastasi yhteensä 17 opiskelijaa. Vastauksissa oli jonkin verran hajontaa, mutta kaksi vastausvaihtoehtoa erottui joukosta ylitse muiden. 58,8 % vastanneista kertoi vasemman aivopuoliskon olevan hallitsevampi aivolohkotestin mukaan ja oman oppimistyylin olevan visuaalinen toisen oppimistaitotestin perusteella.
64,7 % vastanneista koki ohjaustilanteen kiinnostavana ja 35,3 % vastanneista oli jokseenkin samaa mieltä. Kyselyssä oli vapaavalintainen avoin vastauskenttä, johon opiskelija sai halutessaan kertoa, miksi ohjaus oli kiinnostava tai epäkiinnostava. Opiskelijoiden mukaan ohjauksesta teki kiinnostavan oppimistaitotestit, kissatehtävä ja ryhmätyöskentely, toiminallisuus, selkeys sekä kiinnostava aihe. Ohjauksen tunnelma sai kokonaisuudessaan positiivista palautetta. Tunnelmaa kuvailtiin eniten sanoilla hyvä, rento, rauhallinen ja odottava.
Johtopäätökset
Projektimme avulla havaitsimme erilaisten oppimistapojen ja –tyylien merkityksen opiskelussa. Oppimistavat ovat yksilöllisiä ja oman tyylin selvittämiseen kannattaa panostaa opiskelun parantamiseksi. Tehokkaimmin oman tyylin löytäminen saattaa vaatia eri keinojen kokeilemista ja erilaisten oppimistyylitestien tekoa. Oppimisympäristön muokkaaminen saattaa parantaa oppimistuloksia. Kissakuvan toteuttaminen osoitti opiskelijaryhmän kykyä hallita eri opiskelutaitoja sekä ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja.
Palautteen saannista saa viitteitä, että tämän kaltaiselle projektille on kysyntää ja tarvetta. Kyselystä saadun datan perusteella suurin osa opiskelijoista pitävät projektia kiinnostavana. Tiettyyn oppimistapaan lisääntyvä syventyminen voi tarjota arvokasta tietoa siitä, miten erilaiset opiskelijat voivat hyötyä eri opiskelumenetelmistä ja oppimisympäristöistä. Tämä voi puolestaan auttaa kouluorganisaatioita ja opettajia muokkaamaan opetussuunnitelmia ja opetustapoja entistä paremmin vastaamaan opiskelijoiden tarpeita sekä parantamaan oppimistuloksia.
Kirjoittajat:
Maarit Ikonen, Fanny Suvanto, Mirkka Kivimäki, Reija Manner & Iida Lehti
Lähteet:
Anna 2010. Testaa millainen oppija olet! Viitattu 24.4.2024. https://anna.fi/hyvinvointi/itsetuntemus/testaa-millainen-oppija-olet
Arealme 2024. Aivolohkotesti. Viitattu 24.4.2024. https://www.arealme.com/left-right-brain/fi/
Dryden, G. & Vos, J. 2002. Oppimisen vallankumous. Pieksämäki: RT-Print
Mäntyneva, M. 2017. Hallittu projekti. Jäntevästä suunnittelusta menestykselliseen toteutukseen. E-kirja. Kauppakamari.
Verkkovaria 2016. Oppimistyylejä. Viitattu 24.4.2024. https://www.verkkovaria.fi/opiskelijantuki/oppimisentuki/?page_id=86
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!