Päiväristeily onnistuneeseen ryhmädynamiikkaan

Laurean viisi sosionomiopiskelijaa osallistuivat projektinhallinta ja viestintä opintojaksolla projektinhallinta tehtävään, jonka tarkoituksena oli suunnitella ja ohjata kanssaopiskelijoille keinoja monimuoto-opiskelijoiden arjenhallintaan. Artikkelin tarkoituksena on kuvata projektin etenemisen prosessia ja millaisia kokemuksia se tuotti projektiryhmälle sekä ohjaukseen osallistuville opiskelijoille. Tekstin ovat kirjoittaneet sosionomiopiskelijat Antti Vallittu, Jenna Gärdström, Katja Virtanen, Markus Koski, sekä Taru Hotarinen. Tehtävänkulkua on valvonut lehtori Paula Väliaho.

Projektinhallinta ja viestintä on Laurean ammattikorkeakoulun ydinopintoihin kuuluva opintojakso. Tällä opintojaksolla opiskelijat jaettiin ryhmiin ja heidän tehtäväksi asetettiin suunnitella ja ohjata projekti muille opintojaksolla oleville opiskelijoille. Projektien aiheet jaettiin seitsemään osaan ja artikkelin kirjoittajien aiheeksi tuli osaamisen tunnistaminen. Myöhemmin projektiryhmässä tehtiin päätös vaihtaa aihetta arjenhallinnaksi, jonka tiivistimme koskemaan monimuoto-opiskelijoita.

Opintojakson tavoitteena oli, että opiskelijat suunnittelevat ja raportoivat projektin etenemistä projektinhallinnan eri osa-alueita huomioiden ja projektinhallinnan perustyökaluja käyttäen. Lisäksi projektitiimi kirjoittaa tutkittuun tietoon pohjautuvaa tekstiä alansa luotettavia lähteitä käyttäen ja niihin viitaten, sekä ohjata tavoitteellisesti kohderyhmää ja sen tarpeita huomioiden. Projektitiimi hyödyntää projektinhallinnassa ja viestinnässä tietoteknisiä työvälineitä esimerkiksi OpenAi:ta. (Laurea 2024.)

Opiskelijoiden kokemuksia opintojaksolta

Laureasta projektinhallinta ja viestintä opintojaksolle osallistui 38 sosionomiopiskelijaa. Tutustuimme projektiryhmäämme helmikuussa, jolloin opiskelijat jaettiin ryhmiin ja meille annettiin aiheet sekä tehtävänanto. Projektitiimi-tehtävä kokemuksena oli tiimille aluksi yllättävä. Osalla ryhmän jäsenistä on aikaisempaa kokemusta ohjaustilanteista, mutta ei sen laajemmasta ja kirjallisesta suunnittelusta ja raportoimisesta. Tehtävä kuitenkin osoitti tiimille heidän osaamistaan toimia, suunnitella ja ohjata toisiaan ryhmänä. Yhteiset ohjaushetket ovat auttaneet tunnistamaan tiimin jäsenten omia kehitystarpeita ohjaajana, sekä auttanut esiintymisen jännityksen purkamista.

Opintojakson kulku

Projekti aloitetiin kirjoittamalla tiimisopimus. Tiimisopimuksessa tuodaan ilmi projektin toteutumistapa sekä viestinnän keinot. Tiimimme pääosaisesti viesti Teams-sovelluksen välityksellä. Lisäksi tiimisopimuksessa luotiin alustavat aikataulut projektin etenemiselle.

Tämän jälkeen projektitiimi teki projektisuunnitelman, johon kuului teoriaa luotettavista lähteistä sekä tiimi aikataulut, tehtävänjako, budjetti, riskiarviot, sekä toteutus. Projektin teoriapohjana käytimme Kymäläisen, Lakkalan, Carverin sekä Kampparin teosta opas projektityöskentelyyn (2016). Koska kyseessä oli Laurean opintojakso ei tiimillämme ollut käytössä budjettia. Tiimin aikataulua ylläpidettiin Excel-taulukon avulla.

Projektisuunnitelma esiteltiin 12.3.2024 projektiseminaarissa. Seminaarin aikana pyysimme kanssaopiskelijoita täyttämään anonyymin stressintaso kyselyn, jonka avulla lähtisimme toteuttamaan toiminnan ohjaamisen suunnittelua tulevalle ohjauspäivälle. Stressintaso kyselyn teossa käytettiin OpenAI:ta kysymysten muodostamiseen. Molemmissa kyselyissä vastanneita oli 31 opiskelijaa.

Seminaarin jälkeen projektitiimi siirtyi suunnittelemaan ohjausta kanssaopiskelijoilleen. Stressintaso kyselyn tuloksista voidaan todeta, että noin 42 % kyselyyn vastanneista monimuoto-opiskelijoista tuntee ajoittain stressiä opiskelujensa aikana. Tämän lisäksi kävi ilmi, että noin 42 % vastanneista kykenee hallitsemaan päivittäisiä opiskelutehtäviään. Noin 48 % vastanneista arvioi omia ongelmanratkaisutaitojaan odottamattomissa tilanteissa melko hyväksi, sekä noin 36 % kiinnittää melko hyvin huomiota riittävän levon ja liikunnan saamiseksi. Lopuksi todettiin, että noin 42 % vastanneista koki muuttuvien olosuhteiden vaikuttavan heidän opiskeluunsa vaihtelevasti. Näiden tulosten perusteella jaoimme ohjauksen neljään osaan: Stressintaso kyselyn tuloksien julkaisemiseen, ”bussin matkustajat” vertauksen ohjaamiseen (Pietikäinen 2023, 101), SMART-goal tavoitteiden läpikäymiseen (Kymäläinen, Lakkala, Carver & Kamppari. 2016. s. 20–21) sekä stressintaso kyselyn uudelleen teettämiseen tuloksien vertailua varten.

Bussin matkustajat vertauksessa opiskelijaryhmiä ohjeistettiin miettimään ajatuksia ja asioita mitkä ovat heille esteinä opiskelun etenemiseen. Tämän jälkeen opiskelijaryhmiä ohjeistettiin kirjoittamaan post-it lapuille omia ajatuksia arkea hankaloittavista tilanteista. Ryhmille asetettiin kymmenen minuutin aikamääre tehtävälle. Ajatustyön aikana tiimiimme ohjaajat kiersivät etukäteen sovitusti pöytien ympärille keräämässä, ohjaamassa sekä avaamassa ajatuksia. Kun ryhmien ajatukset oli koottu post-it lapuille, ohjeistimme opiskelijaryhmien projektipäällikköjä tuomaan ne valkotaululle piirrettyyn bussiin. Tämän jälkeen purimme harjoituksen yhteisesti jakamalla ryhmien huolenaiheita. Monimuoto-opiskelijoiden yleisimpinä huolenaiheina havaittiin rahatilanne sekä heidän oma terveydentilansa.

Seuraavaksi vuorossa oli kertoa opiskelijoille SMART-goal viikkotavoitteista (Kymäläinen, Lakkala, Carver & Kamppari. 2016. s. 20–21). SMART-goal tavoitteiden tarkoituksena on edistää omaa opiskelua sekä arjessa jaksamista. Lisäksi tarkoituksena on asettaa itselleen konkreettisia tavoitteita niistä asioista mitkä tällä hetkellä kuormittavat omaa arkea. SMART-goal tavoitteista annettiin esimerkkejä, kuinka niitä voidaan hyödyntää esseen osien kirjoittamisessa. Tämän jälkeen annoimme monimuoto-opiskelijoille kotitehtäväksi suorittaa kolme viikkotavoitetta, jotka edistäisivät heidän omaa arjessansa jaksamista.

Stressintasokysely ja sen tulokset

Lopuksi pyysimme kanssaopiskelijoita suorittamaan stressintaso kyselyn uudestaan. Kyselyiden tuloksien erotkartoitetaan tässä artikkelissa. Alla olevissa kuvissa ilmenee stressintasokyselyn kysymykset, vastaukset, sekä kyselyiden päivämäärät.

Stressintaso kyselyn ensimmäinen kysymys ja tulokset Kuva: Markus Koski
Stressintaso kyselyn toinen kysymys ja tulokset Kuva: Markus Koski
Stressintaso kyselyn kolmas kysymys ja tulokset Kuva: Markus Koski
Stressintaso kyselyn neljäs kysymys ja tulokset Kuva: Markus Koski
Stressintaso kyselyn viides kysymys ja tulokset Kuva: Markus Koski

Mitä opintojaksosta jäi käteen?

Intensiivinen opintojakso syvensi osaamistamme tiiminä toimimisesta. Tiimille jäi projektista positiiviset kokemukset yhteisestä työskentelystä sekä tiimin sisäisen kommunikoinnin avoimuudesta ja helppoudesta. Tiimin yhteishenki on alusta alkaen ollut mainio. Projektin laajuus ja kattavuus yllätti tiimin. Tämä projekti on kestänyt koko kevään ja oli yllättävää, että projektin tulisi olla niin tarkkaan suunniteltu, että henkilö, joka aikaisemmin ei siitä olisi kuulut, osaisi sen suunnitelmamme perusteella toteuttaa. Kuitenkin tiimi koki tehtävän mielenkiintoiseksi koko projektin kulun ajan.

Mainittavaa myös on, että jokaisen tiimin jäsenen vahvuudet otettiin huomioon projektin aikana. Vaikka yksi tiimin jäsenistä toimi tekstien kirjoittajana, kuitenkin teksti tuotettiin koko tiimin yhteisvoimin. Jokainen tiimin jäsen ideoi tekstin tuottoa ja yhteisesti pääsimme lopputulokseen, joka on projektin raportti, ohjaus sekä artikkeli.

Myös tiimi itse kokee hyötyvänsä omien tutkimiensa arjenhallinnan työkaluista. Toivoimmekin, että muut kanssaopiskelijat saivat irti käsittelemästämme aiheesta yhtä paljon kuin me tiiminä saimme. Ohjauksen aikana oli positiivista huomata kuinka jotkut ohjatut ottivatkin kuvia materiaalistamme muistiin myöhemmin käytettäväksi.

Mielenkiinto työstää lisää projekteja on tiimillä suuri. Projektityöskentely itsessään menetelmänä on mielenkiintoinen ja se opettaa ryhmätyöskentelyn tärkeyttä. Pohdimme kuitenkin, jos tiimityöskentely ei olisikaan toiminut näin hyvin yhteen olisiko ajatukset kyseisestä projektityöskentelystä aivan erilaiset tulevia projekteja ajatellessa. Olemme siis kiitollisia tiimistämme ja työstämme, jota saimme aikaan.

Lähteet

Kymäläinen, H-R., Lakkala, M., Carver, E. & Kamppari, K. 2016. Opas projektityöskentelyyn. Helsingin yliopisto.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/160099/Opas_projektity%C3%B6skentelyyn_2016.pdf?sequence=1

Laurea 2024. Opinto-opas: Projektinhallinta ja viestintä Laajuus (5 op). Viitattu 23.4.2024
https://ops.laurea.fi/212701/fi/68081/209695/2708/0/37120

Pietikäinen, A. 2023. Joustava mieli: vapaudu stressin uupumuksen ja masennuksen ylivallasta. 29. Painos. Tallinna: Printon

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

Kommentoi