Opintojen ja työn yhdistäminen
Sosionomiopiskelijoina pääsimme helmikuussa sukeltamaan projektityön maailmaan projektinhallinnan opintojaksollamme. Aiheeksi ryhmämme sai opintojen ja työn yhdistämisen. Aiheemme muodostuikin kevään edetessä yhä enemmän ja enemmän ajankohtaiseksi valtion tukiin kohdistuvien leikkauksien myötä. Tästä seurasi myös projektissamme näkökulman ja suunnan muutosta ajanhallinnan tärkeydestä kohti stressinhallinnan taitoja. Alla kerromme projektityöskentelystä, johon pääsimme tutustumaan ensimmäistä kertaa. Haasteista ja toisaalta mahdollisuuksista, joita kyseinen työskentelymuoto tuo mukanaan. Kerromme myös mikä on prokrastinaatio ja pomodoro tekniikka.
Velkataakka vai uupuminen stressitekijöinä
Tukien leikkaamisen ja aikuiskoulutustuen poistamisen myötä yhä useampi opiskelija joutuu rahoittamaan opiskeluaan ja elämäänsä käymällä töissä opintojen ohella. Opiskelijat joutuvat ehkä myös nostamaan enemmän opintolainaa, jonka takaisinmaksu nykyisellä korkealla korolla tarkoittaa suurta kuukausittaista menoerää valmistumisen jälkeisinä vuosina. Taloudellinen ahdinko on lisääntynyt myös yleisesti nousseiden elinkustannusten takia. Taloushuolet saattavat kuormittaa mielenterveyttä, jolloin voimavaroja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen ei riitä. Epävarmuus yhteiskunnassa lisääntyy, arki on kallistunut ja
kotitalouksien ostovoima heikentynyt. Puutteellinen toimeentulo ja taloudelliset vaikeudet vaikuttavat merkittävällä tavalla opiskelijoiden kokemaan stressiin. (Mieli ry 2023.)
Projektin tarpeen kartoitus ja projektisuunnitelma
Projektimme alussa toteutimmekin kyselyn omalle opintoryhmällemme kartoittaaksemme opiskelun ja työn yhdistävien määrää kanssaopiskelijoidemme keskuudessa. Kyselyssä tuli ilmi, että 74 % vastanneista yhdisti opinnot ja työn. 85 % heistä koki haasteita opintojen ja työn yhdistämisessä. Lisäksi 45 % vastanneista koki haastavaksi itsensä motivoimisen ja johtamisen, sekä yleisesti hyvinvoinnin, jaksamisen ja tuen saamisen. Tuloksista pääteltiin, että tällaiselle projektille oli selvä tarve.
Projektisuunnitelmaa tehdessämme projektin tavoitteeksi asetettiin auttaa opiskelijoita stressinhallinnassa. Alkujaan tavoitteenamme oli luoda hyvinvoinnin työkalu, mutta se osoittautui liian laajaksi tähän projektiin. Tarkensimme tavoitettamme hyvinvoinnin työkalusta stressinhallinnan keinoon, josta se viimein muotoutui lopulliseen muotoonsa eli tavoitteeseemme tarjota opiskelijoille tietoa stressinhallinnasta ja kokonaishyvinvoinnin lisäämisestä. Lisäksi halusimme tarjota tietoa konkreettisesta ajanhallinnan metodista eli Pomodorosta, jonka avulla opiskelijat voisivat tehostaa työskentelyään sekä opinnoissaan, että mahdollisesti työsuorituksissaan.
Stressitilanne voi olla myönteinen ja silloin se lisää oivalluksia ja tilanteeseen virittäytymistä ja iloa. Myönteisen stressin avulla voi syntyä parempia tuloksia, kun tarkkaavaisuus ja suorituskyky kohentuvat. Stressi voi välittyä sekä myönteisenä, että kielteisenä ihmiseltä toiselle. (Mieli ry 2021.)
Alias-sananselityspeli ja Pomodoro-tekniikka projektimme ohjauksessa
Projektisuunnitelmamme esittelemisen jälkeen olimme vaiheessa, jossa suunnitelmasta saamamme vertaisarvioinnin tukemana aloitimme projektin toteutuksen eli ohjauksen suunnittelun. Tässä vaiheessa tavoitteemme projektin suhteen oli kirkastunut ja muotoutunut lopulliseen muotoonsa ja hanke- ja projektityöskentely oli myös pikkuhiljaa alkanut alun hahmotusvaikeuksien jälkeen avautua ryhmällemme. Projektitoiminnalle on tyypillistä, että tavoitteen rajaus selkiää loppua kohde (Ruuska 2012, 42).
Päätimme käyttää ohjauksessa hyväksemme Alias-sananselityspeliä. Tarkoituksenamme oli nostattaa osallistujien stressi- ja kortisolitasoja kiivastahtisen pelin avulla, ja sen jälkeen päästä harjoittelemaan stressistä palautumisen taitoja. Selitettävät sanat koostuivat opintojen, työn, hyvinvoinnin ja ajanhallinnan sanastosta. Meillä oli käytettävissämme puoli tuntia aikaa ohjaukseemme, jonka jaoimme 5 minuutin alustukseen ja ohjeiden antamiseen, 10 minuutin Alias-peliin, jota seurasi palkintojen jako. Lopuksi pidimme kaikille yhteisen 5 minuutin rentoutushetken, jossa tehtiin hengitysharjoituksia ja kiinalaisia Tai Chi-liikkeitä
Avasimme osallistujille myös ohjauksen aikana pelin suunniteltua kytkeytymistä Pomodoro ajanhallinnan metodiin, josta halusimme tuoda tietoa konkreettisena välineenä tehostaa
työtehtävien tekemistä. Pomodoro-sana on italiaa ja tarkoittaa tomaattia. Tämä tekniikka on saanut nimensä ilmeisesti tomaatin muotoisesta munakellosta. Tarkoitus olisi keskittyä tekemään tiettyä tehtävää ennalta määritellyn ajan mukaisesti. Sitten seuraa lyhyt tauko. Tehokkuus perustuu siihen, että rajataan keskittymistä edellyttävää aikaa. Tekniikka vähentää tehtävästä herpaantumista ja minimoi multitaskausta. Lisäksi se madaltaa toimeen tarttumisen kynnystä eli vähentää prokrastinaatiota. (Sarkkinen 2020.)
Prokrastinaatio
Prokrastinaatio tarkoittaa asioiden ja tehtävien aloittamisen lykkäämistä tai viivyttelyä. Prokrastinaatio tuottaa ajanhallinnan haasteita, lisää stressiä ja nostaa ahdistustasoa. Korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa prokrastinaatio on keskimäärin yleisempää kuin verrattuna muuhun väestöön. (Nyyti ry 2024.) Joillekin prokrastinaatio voi olla opittu tapa selviytyä. Sen hallinta vaatii tietoista työskentelyä omien työskentelytapojen ja ajankäytön kanssa, minkä takia on tärkeää tunnistaa sen merkit ja pyrkiä löytämään keinoja sen vähentämiseksi. Muun muassa suunnitelmallisuus ja tavoitteiden asettaminen auttaa ehkäisemään prokrastinaatiota. Lisäksi itsensä motivoiminen ja häiriötekijöiden vähentäminen voivat auttaa sen hallinnassa. Joka tapauksessa olisi tärkeää löytää itselleen sopivat keinot työskentelytapojen parantamiseksi ja tehokkaan toiminnan tukemiseksi. (Tommi 2018.)
Haasteet ja mahdollisuudet projektityöskentelyssä
Omassa projektissamme ilmeni haasteita organisoinnissa ja suunnittelussa. Ymmärsimme Projektityöskentelyn haasteet voivat näyttäytyä teknisinä ongelmia, mutta todellisuudessa niiden taustalla on huono organisointi tai puutteellinen suunnittelu. Hyvin toteutettuna projekti on hallinnassa ja haasteet ennakoitavissa. (Ruuska 2012, 41.) vasta lähempänä toteutusta, kuinka tarkkaan projekti kannattaa suunnitella. Ruuskan kirjassa (2012, 266)
mainitaan myös, että suunnitteluvaiheessa olisi hyvä jo huomioida loppuvaiheen kiire, jotta olisi tarpeeksi aikaa.
Haasteen toi meille myös projektin tavoitteen rajaaminen. Kun suunnitelmassa havaitaan puutteita, ne on otettava huomioon aikatauluja suunnitellessa. Kaikilla osapuolilla tulee olla selvää, mitä muutetaan ja miten se vaikuttaa resursseihin. (Ruuska 2012, 42–43.) Muutokset lisäävät projektin kuormittavuutta ja ryhmässämme pyrimme pitämään huolta, että kuormitus olisi tasaista jäsenten välillä.
Omassa projektityöskentelyssämme haasteeksi muodostui myös aikataulujen yhteensovittaminen. Projektityöskentelyä on hoidettu muiden töiden ja tehtävien ohella, joka on tuonut haasteensa projektiin sitoutumiseen. Projektiryhmämme jäsenillä oli keskenään erilainen tapa ja tahti työskennellä, mikä aiheutti keskustelua ja sovittelua useammassa kohdassa työstäessämme projektia.
Projektilla on tavoite ja saavuttaessaan sen projekti päättyy. Projektissa aina oppii jotain, mitä voi hyödyntää tulevissa projekteissa tai hankkeissa. (Ruuska 2012, 19.) Projektia suunnitellessa ei tiedetä, mitä kaikkia vaiheita projekti pitää sisällään ja lopputulos voi olla täysin erilainen kuin alun perin on odotettu. Kun projektia on työstämässä motivoituneet tiimin jäsenet, tavoite on selkeä ja kirkastunut kaikille sekä motivaatio ja resurssit ovat kohdallaan, lopputulos todennäköisemmin onnistuu. Mielestämme hyvin yhteistyössä toimiva projektiryhmä voi saavuttaa työllään merkittäviä tuloksia.
Projektiryhmämme ajatuksia projektistamme ja sen onnistumisesta
Projektin onnistumista tarkastellaan useasta eri näkökulmasta, kuten sisällön, laadun, toteutuksen, talouden ja ajanhallinnan kautta. Näkökulma voi muuttua katselijan mukaan. Esimerkiksi projektiryhmällä tavoite voi olla toteutukseen käytetyissä ratkaisuissa, kun taas projektin tilaajalla taas kustannusarvioiden pitävyydessä. (Ruuska 2012, 274.)
Projektisuunnitelmamme koki pieniä tarkennuksia matkan varrella ja uskalsimme niitä tehdä. Toteutukseen olimme tyytyväisiä ja saimme siitä hyvää palautetta, vaikka tietysti kehitettävääkin löytyi. Projektin prosessin näkökulmasta huomasimme, että voimavaramme kohti projektin loppumista alkoivat hiipumaan, joten olisimme tarvinneet tarkempaa suunnittelua loppuun asti. Opimme paljon ryhmätyöskentelystä ja sen haasteista. Koimme ryhmänä onnistumisia ja pyrimme olemaan kannustavia loppuun asti.
Lopputuotosta arvioitaessa, koemme tehneemme parhaamme ja saaneemme jokainen lisää tärkeää ohjauskokemusta. Aikatauluja ja resurssien käyttämistä voisi tietysti mitata onnistumisen arvioinniksi, mutta muilta osin se on myös osittain mielipidekysymys (Ruuska 2012,275). Projektin onnistumiseksi on tärkeää jo suunnitteluvaiheessa olla tarkka siitä, että jokaisella projektin osapuolella on samanlainen visio siitä, mitä kohti mennään, jolloin
todennäköisemmin projekti onnistuu kaikkien mielestä (Ruuska 2012, 278). Lopputulemana voisimme sanoa saaneemme tästä kokemuksesta paljon uutta tietoa, taitoa ja näkemystä. Projektimme on tehty osana Projektinhallinta ja viestintä opintojaksoa. Lehtoreina siinä toimi projektinhallinnan osalta Paula Väliaho ja viestinnän osalta Anja Mertanen.
Lähteet
MIELI ry. 2021. Stressin hallinta. Viitattu 23.4.2024. https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/tyoelamanmielenterveys/mielenterveys-tyopaikalla/stressin-hallinta/
MIELI ry. 2023. Talousvaikeudet ovat monelle arkea. Viitattu 23.4.2024. Talousvaikeudet ovat monille arkea – MIELI ry
Nyyti ry. 2024. Prokrastinaatio lisää stressiä. Viitattu 23.4.2024 Prokrastinaatio – Nyyti ry
Ruuska, K. 2012. Pidä projekti hallinnassa. Suunnittelu, menetelmät, vuorovaikutus. 7.painos. Vantaa: Hansaprint.
Sarkkinen, M. 2020. Pomodoro-tekniikka vähentää aloittamisen vaikeutta ja aut-taa keskittymään. Työterveyslaitoksen työpiste-verkkolehti. Viitattu 23.4.2024. Pomodoro-tekniikka vähentää aloittamisen vaikeutta ja auttaa keskittymään | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Tampio, T. 2018. Viime tipassa tekeminen – siunaus vai kirous? Prokrastinaatiosta koituvien haittojen tunnistus ja ehkäisy. Opinnäytetyö 01.05.2018. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Musiikin tutkinto Musiikkipedagog Musiikkipedagogi (AMK). Viitattu 6.5.2024. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/144983/tampio_tommi.pdf?sequence=1
Kuvat Pixabay.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!