Teksti: Jaana Koskinen
Vuonna 2050 eletään aikaa, josta osattiin haaveilla vuonna 2024. Suomi oli tuolloin viettänyt verkkolaskutuksen 25-vuotisjuhlaa, ja tavoitteena oli välttää yhtä pitkän automatisoinnin kehitysjakson toistuminen tulevaisuudessa. Digitalisaation eteneminen tuli tapahtua paremmin ja nopeammin. Euroopassa elettiin direktiivien ja kansallisten säädösten tsunamiaikaa 2020-luvun alussa. Eurooppa halusi olla globaali suunnannäyttäjä, miten kasvu, tuottavuus, digitaalisuus ja ilmastotoimet voivat olla mahdollista yhtä aikaa. Digitalisaation toimeenpanovuosien aikana taloushallinnon asiantuntijoiden työn sisältö ja merkitys muuttuivat valtavasti.
Reaaliaikataloudesta tuli totta
Rakenteisen datan ja kansainvälisten liikesanomien hyödyntämistä opeteltiin yli kaksi vuosikymmentä, mutta raudanlujalla tahdolla ja päämäärätietoisella etenemisellä tavoitteet saavutettiin. Talousdatan reaaliaikaisuus muutti taloushallinnon asiantuntijatyön eteenpäin katsovaksi, heistä tuli sparraajia ja analyytikoita, master-datan ja data-avaruuksien hallinnan erityisasiantuntijoita. Tulevaisuustyö ja ennakointi, vaihtoehtoisten kehityskulkujen mahdollisuuksien ja haasteiden vertailu on tullut tärkeäksi osaksi ammattia. Euroopassa reaaliaikatalous vauhditti yhteismarkkinoiden kehitystä, toi merkittäviä säästöjä ja maanosasta tuli haluttu kauppakumppani maailmalla.
Alkoi kestävän kehityksen aikakausi
Unelma Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä tuli totta, ilmastoneutraali Eurooppa toteutui. Kestävyysraportointi laajeni vaiheittain vapaaehtoisesti pienempiin yrityksiin ja organisaatioihin. Kun maailman ensimmäiset varmennetut, tilintarkastetut kestävyysraportit julkistettiin v. 2025 kasvoi luottamus ja ymmärrys. Siirryttiin kestävän kehityksen aikakauteen, jossa inhimillinen ja sosiaalinen pääoma, innovaatio- ja muutoksenhallintakyky on arvossa, ilman luontopääoman vähenemistä.
Digitaalisten tuotepassien käyttöotto avasi tiedot tuotteiden kestävyydestä, raaka-aineista, materiaaleista ja turvallisuudesta. Passit tarjosivat tuotetietoa läpinäkyvästi, edistivät vastuullista liiketoimintaa ja nopeuttivat siirtymistä kiertotalouteen. NISx.0 verkko- ja tietoturvadirektiivi EU:ssa toi varmuutta, NIS paransi kriittisten toimialojen ja keskeisten palveluiden häiriönsietokykyä ja valmiutta kyberuhkia vastaan.
Asiakaslähtöisyydestä tuli asiakasläheisyyttä
Manuaalisten työvaiheiden poistettua ja automaation täyden käyttöönoton jälkeen tuli uusi vaihe taloushallinnon asiantuntijoiden työn historiassa. Päästiin eroon manuaalista työvaiheista, huonolaatuisesta datasta, virheistä ja poikkeamien käsittelystä. Automaation ja harkitun tekoälyn hyödyntämisen johdosta aikaa jäi yhdessä oppimiseen. Oppiminen verkostoissa, oman toimialan ulkopuolella on kasvanut ja liiketoimintaosaamista sekä -ymmärrystä syntyy jokapäiväisistä asiakaskohtaamissa.
Taloushallinnon asiantuntijatyön imu
Etätyön virheistä maksettiin kovasti, mutta saatujen oppien myötä työelämä muuttui inhimillisemmäksi ja aikaansaavemmaksi. Kun aiemmin kärsittiin taloushallinnon osaajapulasta, tilinpäätöstaitoisista kirjanpitäjistä on ala kokenut ison muutoksen. Taloushallinnon asiantuntijatehtäviin on kova imu ja alan koulutusorganisaatioista, oppilaitoksista valmistuu globaalistikin haluttuja huippuluokan osaajia. Oppilaitokset tekevät hyvin merkittävää yhteistyötä yritysten kanssa ja yritykset ovat ottaneet toimivat perehdytyksen ja työnohjauksen mallit.
Suomeen muuttaneet alan opiskelijat haluavat jäädä maahan yhä useammin, ja perheiden perustaminen on yleistynyt. Kulttuurien välinen ymmärrys on lisääntynyt merkittävästi, ja tämä on tullut oleelliseksi osaksi taloushallinnon asiantuntijoiden työtä. Heillä on entistä parempi käsitys siitä, miten eri maiden ja alueiden kulttuuriset näkökulmat vaikuttavat taloudellisiin päätöksiin, ja tämä auttaa heitä luomaan aidosti globaalisti toimivia ratkaisuja. Oppiminen ei kuitenkaan rajoitu vain työhön – ihmisten välinen ymmärrys on kasvanut laajemminkin, mikä on parantanut yhteistyötä ja arvostusta monimuotoisuutta kohtaan.
Suomi on maailman kärkimaa taloushallinnon osaamisessa ja erilaiset organisaatiot ulkoistavat palveluitaan ympäri maailmaa asiantuntijaorganisaatioillemme. Hyödynnämme tuotannossa vihreää energiaa ja kasvihuonepäästömme ovat nollatasoa. Tuuli- ja aurinkoenergia, vihreä vety mahdollistavat datan ja tuotannon pyörittämiseen tarvittavan sähkön tuotannon.
Rohkeita visioita ja mielikuvitusta tarvitaan
Vuonna 2050 taloushallinnon asiantuntijatyön merkitys ulottuu paljon pidemmälle kuin pelkästään numeroiden käsittelyyn. Työ on syvällisesti kytköksissä yhteiskunnan ja yrityksen muuttuviin tarpeisiin, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kestävyyden tukemiseen osana organisaatioihin kilpailukykyä ja kilpailuetua. Tämä muutos ei ole tapahtunut itsestään, vaan mielikuvituksen ja rohkeiden visioiden ansiosta. Kuten SITRA:n johtava asiantuntija Sari Laine artikkelissaan 4.12.2024 Olisiko mielikuvituksen harjoittelusta hyötyä hyvän tulevaisuuden rakentamisessa? on todennut:
“On vaikea edistää muutosta tai tehdä valintoja, jos emme pysty kuvittelemaan suuntaa, johon lähteä. Mielikuvituksen avulla voimme luoda erilaisia tarinoita ja mielikuvia menestyksestä, merkityksellisyydestä ja ylipäätään hyvästä elämästä.”
Tämä sitaatti tiivistää olennaisen osan siitä, miksi taloushallinnon asiantuntijatehtävät ovat voineet kehittyä. Juuri mielikuvituksen avulla on rakennettu uusia malleja, kuten reaaliaikatalouden malli. Kirjoittaja suoritti Suomessa vuosina 2024 – 2025 maailmallakin menestyneen DigiEsgo kestävyysraportoinnin valmennuksen.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!