Teksti: Emilia Saari, Eeva Vuorinen, Emma Öhman
Laurea Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajatyön kehittämisen opintojaksoon kuuluu tärkeänä osana terveyttä edistävän projektin suunnittelu ja toteuttaminen. Työ toteutetaan ennalta valitun yhteistyökumppanin kanssa, mikä antaa projektille suunnan. Mielenterveyden haasteiden ollessa alati kasvava yhteiskunnallinen haaste, työryhmämme valitsi yhteistyökumppaniksi Espoon Mielenterveysyhdistys ry:n. Terveyttä edistävä projekti toteutettiin mielenterveyskuntoutujille osana yhdistyksen päivätoimintaa Espoon keskuksen toimipisteessä Lilla Karyllissä.
Projektin suunnittelutyö
Projekti toteutettiin yhdellä tapaamiskerralla, joten sen tuli ryhmän mielestä olla huolellisesti harkittu ja kohdennettu. Hyvän pohjan työskentelyn ohjaamiseen löysimme intervention mappingista, intervention suunnittelun mallista. Mallissa lähdetään liikkeelle kohderyhmästä ja sen ympäristöstä nousevista tarpeista, joiden pohjalta kehitetään näihin tarpeisiin vastaava, teoriatiedoin perusteltu ohjelma tai menetelmä. Suunnitteluvaiheessa hyödynnetään soveltuvia käyttäytymisteorioita, ja lopuksi arvioidaan suunnitelmaa ja prosessia kokonaisuutena. (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 49; Bartholomew ym. 2016, Linnansaari & Hankonen 2019, 93 mukaan.)
Kohderyhmää ja toimintaympäristöä ajatellen erityisesti suojelumotivaatioteoria sekä sosiaaliskognitiivinen teoria auttoivat tarkentamaan projektin tavoitetta. Suojelumotivaatioteorian mukaan käyttäytymistä ohjaa tahto suojautua terveyttä uhkaavilta tekijöiltä, ja terveyskäyttäytymisen muutokseen tarvitaan myös pystyvyyden ja vaikuttamismahdollisuuden tunnetta (Linnansaari & Hankonen 2019, 99). Sosiaaliskognitiivinen teoria taas selittää käyttäytymisen muutosta yksilön ja tämän sosiaalisen ja fyysisen ympäristön vuorovaikutuksen tuloksena (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 52).
Tutkimustieto auttaa laajentamaan visiota
Interventiosuunnittelun ohjaamana kohderyhmän tarpeita kartoitettiin paikan päällä Lilla Karyllin kävijöitä ja henkilökuntaa haastatellen. Erityisen mieleisiksi teemoiksi nousivat yhdessä tekeminen, musiikki sekä liikunta.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että fyysinen aktiivisuus voi ehkäistä ja lievittää mielenterveyden ongelmia, kuten masennusta ja ahdistusta. Kohtuullinen liikunta vähentää tulehdusta, lisää neuroplastisuutta ja edistää hyvää mielenterveyttä mm. endorfiinien kautta. Liikuntaa voidaan pitää keskeisenä osana mielenterveyden tukemisessa ja ennaltaehkäisyssä, jossa otetaan huomioon yksilön mieltymykset ja kyvyt, jotta liikunta olisi miellyttävää ja kestävää. (Rahmati ym. 2024.)
Kansalliset ja kansainväliset suositukset osoittavatkin vahvaa näyttöä liikuntainterventioiden ja erilaisten yhdistelmäinterventioiden käyttöä mielenterveyshäiriöiden hoidossa (Remskar ym. 2024). Lisäksi musiikin käyttöä osana mielenterveyshäiriöiden hoitoa on tutkittu laajasti ja lukuisat tutkimukset osoittavat, että musiikki-interventiot vaikuttavat positiivisesti ahdistus- ja masennusoireisiin. Musiikin kuuntelu voi lisätä sosiaalista resilienssiä, vähentää masennusoireita sekä lievittää psykologista stressiä. (Rebecchini 2021.)
Kohderyhmän tarpeiden ja toiveiden sekä niitä tukevan tutkimustiedon tutkimisen jälkeen päädyimme toteuttamaan yhdistelmäintervention, jossa linkitämme musiikin, tuolijumpan ja rentoutumisharjoitusten terveyttä edistävät vaikutukset.
Projektin tarkoitus ja tavoitteet
Projektin tarkoitukseksi muodostui siis järjestää mielenterveyskuntoutujille hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävä tapahtuma osana EMY:n päivätoimintaa. Pyrimme tarjoamaan kävijöille samalla miellyttävän ja hyvinvointia tukevan hetken arjen keskellä. Halusimme projektilla tuoda konkreettisia keinoja oman hyvinvoinnin sekä mielenterveyden edistämiseen – näiden kautta jopa pystyvyyden tunnetta.
Tapahtuman toteutus
Projektin toteutumisen mahdollisia riskejä olimme pohtineet monipuolisesti suunnitteluvaiheessa, ja projektipäivän aamuna niistä huoletti erityisesti osallistujien määrä: hankalien keliolosuhteiden takia kävijät saattaisivat jättää tulematta Lilla Karylliin. Näin kävikin, sillä osallistujamäärä jäi pieneksi. Kävijöistä osallistui yksi ja henkilökunnasta yksi.
Pohjustimme toimintaryhmää tietoiskulla, joka käsitteli musiikin, liikunnan sekä rentoutumisen vaikutuksia hyvinvointiin ja mieleen. Tietoiskun jälkeen siirryimme tuolijumppaan. Suunnitelmassa halusimme osallistaa kävijöitä, joten pyysimme kävijöiltä musiikkitoiveita sekä halutessaan kävijät saivat keksiä tuolijumppaan oman liikkeen. Kävijät tekivät mukana ja toinen kävijöistä vaikutti nauttivan erityisesti valitsemastaan musiikista.
Loppuun jätimme rentoutusharjoituksen, joka oli Mieli ry:n sivuilta valittu Tietoinen venyttely. Harjoituksessa oli venytyksiä, jotka tehtiin kehon tuntemuksia sekä rajoja kuunnellen.
Palautteet
Palautteen keruuseen olimme tehneet valmiiksi lomakkeet Likert-asteikkoa hyödyntäen ja osallistujille annettiin mahdollisuus palautteen antoon myös suullisesti. Palautetta saimme enimmäkseen suullisena, emmekä lopulta voineet hyödyntää asteikkoa tavoitteiden saavuttamisen arvioinnissa. Keskustelussa tuli kuitenkin esille, että musiikista pidettiin ja tapahtuma koettiin miellyttävänä ja rentouttavana. Osittain koettiin myös, että saatiin uusia ideoita tai vinkkejä oman hyvinvoinnin tukemiseen.
Mitä opimme?
Projektin toteuttaminen oli meille antoisaa ja koimme mahdollistaneemme toimintaryhmäläisille mukavan yhteisen hetken arjen keskellä. Käytännön toteutuksen huomasimme vaativan ennen kaikkea läsnäoloa ja aitoa kohtaamista teoreettisen osuuden vastapainoksi. Tapahtuman toteutus olikin monelta osin onnistunut, mutta tällä kertaa kävijämäärä jäi pieneksi. Pohdimme, että olisiko parempi markkinointi voinut tuoda huonoista sääolosuhteista huolimatta enemmän kävijöitä paikalle.
Lähteet:
Linnansaari, A. & Hankonen, N. 2019. Miten terveyskäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa? Teoksessa Sinikallio, S. (toim.) Terveyden psykologia. Jyväskylä: PS-kustannus, 89-134.
Rahmati, M., Lee, S., Yon, D.K., Lee, S.W., Shin, J.I., Udeh, R., McEvoy, M., Oh, H. ja Koyanagi, A. 2024. Association between physical activity and mental health outcomes’, Neuroscience & Biobehavioral Reviews, 157, 11-25. Viitattu 19.10.2024. https://www-sciencedirect-com.nelli.laurea.fi/science/article/pii/S0149763424001106
Rebecchini, L. 2021. Music, mental health and immunity. Brain, Behavior, & Immunity – Health. Volume 18, 12/21. Viitattu 1.12.2024. Music, mental health, and immunity – ScienceDirect
Remskar, M., Western, M., Osborne, E., Maynard, O., Ainsworth, B. 2023. Effects of combining physical activity with mindfulness on mental health and wellbeing: Systematic review of complex interventions. Viitattu 1.12.2024. https://doi.org/10.1016/j.mhpa.2023.100575
Savola, E. & Koskinen-Ollonqvist P. 2005. Terveyden edistäminen esimerkein. Käsitteitä ja selityksiä. Helsinki: Edita Prima.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!