Aiheesta voisi kirjoittaa vaikka kuinka paljon sekä perehtyä niin lapsen itsesäätelytaitoihin kuin vanhemmankin. Päädyimme kuitenkin rajaamaan tämän vanhemmuuden itsesäätelyyn, koska se luo vahvan perustan myös lapsen tunnetaitojen harjoitteluun ja arjen tilanteista selviytymiseen. Itsesäätelytaidot ovat myös elämänmittaista oppimista, koskaan ei välttämättä tule valmiiksi ja sen vuoksi keinot sopivat monen ikäiselle ihmiselle, perheelle ja jopa parisuhteeseen.
Lue lisää Vanhemmuuden itsesäätelyVanhemmuuden roolikartta – perheen arjen ja kasvatushaasteiden tueksi
Tämän päivän vanhemmat kamppailevat usein perheen arjen haasteiden ja hankalien kasvatuskysymysten kanssa. Erilaisten ympäristön asettamien ristipaineiden ja odotusten alla he kyselevät itseltään:
- Minkälainen vanhempi/huoltaja minä olen? Minkälainen haluaisin olla?
- Riitänkö tällaisena, kun olen?
- Millainen on minun äitiyteni/isyyteni/huoltajuuteni?
Löytävätkö huoltajat vastauksia näihin paikoin, jopa arkoihinkin kysymyksiinsä? Ja miten vastauksien löytymistä voisi mahdollisesti helpottaa. Tätä lähdimme selvittelemään haastattelemalla Vantaalla varhaiskasvatuksessa työskentelevää lapsi- ja perheohjaajaa.
Lue lisää Vanhemmuuden roolikartta – perheen arjen ja kasvatushaasteiden tueksiVankilasta vapautuva vanhempi
Lainsäädäntö turvaa lapsen oikeuden kumpaankin vanhempaansa. Vankeuslaki korostaa suhteiden ylläpitämistä läheisiin. Perhe on keskeinen voimavara vankilassa ollessa ja yhteiskuntaan sijoittumisessa.
Lue lisää Vankilasta vapautuva vanhempiTunnista lasta kuormittavat tekijät
Vanhemmuus on aina stressaavaa aikaa, sillä jatkuvasti on monta rautaa tulessa. Töissä pitäisi käydä, ja siinä sivussa hoitaa lapsien harrastukset, sekä kotityöt. Mikäli perheessä on erityislapsia voi elimistön stressitila olla vieläkin moninkertaisempi, sillä arjessa koetaan paljon muitakin kuormittavia tekijöitä. Stressi voi viedä vanhemman sekä lapsen yöunet, sekä heikentää keskittymis- ja toiminta kykyä. Erityislapset usein kuormittuvat tavallista helpommin ja palautuminen normaaliin tilaan, saattaa viedä paljonkin aikaa, ja tämä stressaa usein koko perhettä. On siis hyvä, että voisimme hallita stressi tasojamme jollain tavalla, ja että lapsi oppisi paremmin itsesäätelyn taitoja.
Lue lisää Tunnista lasta kuormittavat tekijät”Äiti, kuka tuo mies on?”
Kuvitellaanpa tilannetta, että olet ollut vankilassa suorittamassa pidempää tuomiota. Ennen tuomiota sinulle on syntynyt lapsi, mutta tuomion aikana tuo vauva onkin jo muuttunut koululaiseksi. Vankeusaikana olet kyllä ollut tekemisissä jonkin verran perheesi kanssa, mutta tapaamismäärät ja ajat ovat kuitenkin olleet hyvin rajallisia, jolloin suhteesi lapseen on jäänyt melko etäiseksi. Tuomion aikana olet kuitenkin jatkuvasti ajatellut perhettäsi ja päättänyt senkin takia, että rikollinen elämä saa nyt jäädä taakse.
Lue lisää ”Äiti, kuka tuo mies on?”Arjen kuormittavuus luo erityisvanhemmalle riskin uupua
Erityislapsen vanhemmuus on niin arvokasta kuin vanhemmuus vain voi olla. On palkitsevia hetkiä, iloa ja naurua, mutta lapsiperhearjessa on myös paljon kuormittavia tekijöitä. Vanhempien väsymys heijastuu ja vaikuttaa koko perheeseen, niin vanhemman toimintakykyyn, hyvinvointiin, ilmapiiriin kotona, perheenjäsenten keskinäisiin väleihin kuin vuorovaikutukseen parisuhteessa ja lapsen kanssa.
Lue lisää Arjen kuormittavuus luo erityisvanhemmalle riskin uupuaArjen pienet hetket
Lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttaa paljon se, millaista tukea hän saa vanhemmiltaan ja omasta kasvuympäristöstään. On tärkeää muistaa arjessa kehua pieniäkin onnistumisia, jotta saadaan lapsen minäkuvaa kasvatettua. Osalla lapsista tietyt käyttäytymisen piirteet saattavat tuottaa vanhemmille hankaluuksia kasvatuksessa. Siihenkin, kuinka selviydymme arjen pulmista voi vaikuttaa monenlaiset tekijät, esimerkiksi unenpuute, tunnetilat ja motivaation puute.
Jos lapsella on hankaluuksia kohdata ympäristötekijöitä, ja hänelle osoitettuja odotuksia esimerkiksi neuropsykologisien häiriön kuten ADHD:n vuoksi, voi tulla vastaan tilanteita, joissa lapsen kyky kohdata tilanne ja sen vaativat kriteerit, eivät kohtaa ja näin syntyy ristiriitainen tilanne. Tarkkaavaisuuden, ylivilkkauden ja impulsiivisuuden lisäksi saattaa myös ilmetä liitännäishäiriöinä tunne-elämän pulmia, aistitiedon käsittelyn vaikeuksia sekä puheen tai kehityksen häiriöitä ja niillä voi olla suuri vaikutus siihen, kuinka lapsi selviää arjen hetkistä. On siis tärkeää luoda tilanteet lapselle niin, että hänen olisi mahdollista saada kokea onnistumisen tunteita ja näin päästä kasvattamaan omaa minä kuvaansa. Alla listattuna hieman arkipäiväisiä tilanteita ja käytännön vinkkejä.
Lue lisää Arjen pienet hetketRiittävän hyvä vanhemmuus
Jokainen äiti, isä, huoltaja tai huoltajan tehtävää toteuttava sosiaalialan ammattilainen on varmasti joskus kokenut riittämättömyyden, epäonnistumisen tai toivottomuuden tunteita omasta vanhemmuudesta. Vanhemman ei kuitenkaan tarvitse olla superihminen, joka aina suoriutuu täydellisesti. Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilla on jaettu tarpeeksi hyvän vanhemman toimintatapoja sekä ohjeita riittävän hyvän vanhemmuuden toteuttamiseen. Näiden lähteiden pohjalta olen muodostanut riittävän hyvän vanhemmuuden avainkohdat, joiden avulla kaikki kasvastustehtävissä toimivat pääsevät reflektoimaan omaa vanhemmuuttaan.
Sisaruus erityislapsiperheissä
Ei välttämättä tule ajatelleeksi heti, että erityislapsiperheissä erityisyys koskettaa vanhempien ja itse erityislapsen lisäksi suuresti myös perheen muitakin lapsia. Keväällä sattunut tilanne omien lasteni kanssa herätti minut ajattelemaan asiaa. Etsin aiheesta tietoa ja sain huomata, että erityisperheissä muiden lapsien jääminen jopa näkymättömäksi on valitettavasti todellinen olemassa oleva uhka. Tämä asia on mielestäni hyvä tiedostaa sosiaalialalle työllistyessä ja tässä blogikirjoituksessani tuonkin esille muutamia löytämiäni, mielestäni hyödyllisiä, vinkkejä ja huomion arvoisia seikkoja erityislapsen sisaruuteen liittyen.
Lue lisää Sisaruus erityislapsiperheissäEkstrovertin etätyöpäiväkirja
Tuskin kukaan on välttynyt kuulemasta vuotta 2020 ravisuttaneesta viruskriisistä. Melko yllättäen leviämään lähteneen hengitystieinfektioaallon ja sen torjumiseksi kyhättyjen rajoitusten vaikutukset ovat dominoefektin lailla näkyneet monella tavalla ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Olemme taistelleet käsidesistä ja vessapaperista, pelänneet läheistemme puolesta ja kuulleet suurienkin yritysten toisensa perään pistävän oviaan kiinni tai ilmoittavan lomautuksista. Kun ihmiset jäävät työttömiksi, sairastuvat tai heille tapahtuu jotakin vielä pahempaa, tuntuu hyvin itsekkäältä valittaa omasta, suhteellisen hyvästä, tilanteestaan.
Lue lisää Ekstrovertin etätyöpäiväkirja