Siitä hetkestä lähtien, kun aloin odottamaan esikoistani 15 vuotta sitten, olen törmännyt useisiin ”odottakaapa vain” -ihmisiin. ”Odottakaapa vain, kun lapsi syntyy, sen jälkeen ette nuku enää ikinä.” ”Odottakaapa vain, kun lapsi oppii kävelemään.” ”Odottakaapa vain, kun tulee ensimmäinen uhmaikä.” ”Odottakaapa vain, kun alkaa teini-ikä.” Moni kokeneempi vanhempi tarkoittaa varmasti hyvää valmistaessaan tuoreita vanhempia kohtaamaan tulevia koitoksia, mutta kommentit voivat toisinaan aiheuttaa vain turhaa jännitystä ja ahdistusta. Itse ainakin tunsin olevani hyvin epävarma vanhemmuuteni alkuaikoina. Katsoin muita vanhempia ylöspäin ja ajattelin heidän tietävän parhaat keinot tilanteeseen kuin tilanteeseen. Vasta omien kokemusteni karttuessa uskalsin luottaa enemmän omiin näkemyksiini ja myös kyseenalaistaa muiden vanhempien ajatuksia.
Äidiksi ja isäksi tuleminen mullistaa usein elämän, eikä läheltä välttämättä löydy tukiverkkoja, joihin tukeutua. Vanhemmaksi tuleminen ei vaadi pääsykokeita, eikä lapsen kasvattamiseksi täydy käydä kursseja. Moni kuitenkin tarvitsee monenlaista apua ja sellaista tulisikin uusille vanhemmille aktiivisemmin tarjota. Esimerkiksi neuvoloiden tulisi enemmän kiinnittää huomiota vanhempien jaksamiseen uudessa tilanteessa ja kertoa heille eri mahdollisuuksista saada apua, tukea ja vinkkejä kasvatustehtäväänsä. Olen työskennellyt useita vuosia peruskoulussa erityislasten parissa ja valitettavan usein olen huomannut vanhemmuustaitojen olevan ihmisiltä hukassa. Mutta kuten kaikkia muitakin taitoja, vanhemmuudenkin taitoja voi halutessaan kartuttaa.
Kuva: Pixabay
Yksi hyvä paikka, josta vanhemmat voivat lähteä tietoa ja apua etsimään, on suomi.fi-sivusto. Tuen tarpeessa olevia perheitä neuvotaan sivustolla olemaan yhteydessä esimerkiksi neuvolaan, kouluterveydenhuoltoon, kunnan kotipalveluun, perhetyöhön tai seurakunnan perheneuvojiin. Näiden lisäksi löytyy useita järjestöjä ja muita tahoja, jotka myös toimivat eri tavoin perheiden, vanhempien ja lasten hyväksi. Väestöliitto tarjoaa hyvin monipuolisesti matalan kynnyksen palveluita lasten vanhemmille. Väestöliiton sivuilta löytyy muun muassa tietoartikkeleita, verkkokursseja, podcasteja, videoita, tehtäviä ja testejä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainnetti tarjoaa paljon erilaista tietoa ja tukea lapsiperheen arkeen. Sivustolta löytää vinkkien ja neuvojen lisäksi myös keskustelu- sekä lastenhoitoapua. Ensi- ja turvakotien liitto ja sen useat jäsenliitot antavat myös sivuillaan runsaasti vinkkejä, mistä voi saada apua erilaisiin perheiden kohtaamiin haasteisiin. Mieli ry:n nettisivut korostavat vanhempien roolia lapsen mielenterveyden kehittymisessä ja tarjoavat monia mielenkiintoisia artikkeleita aiheeseen liittyen.
Kuva: Pixabay
Tietoutta vanhemmuuden tueksi löytyy netin uumenista ihan niin paljon kuin vain jaksaa etsiä. Mistä sitten voi johtua, että tietämättömyyttä silti esiintyy niin paljon? Onko vika asenteissa? Vai yleisessä elämänkulun muutoksessa? Suomessa vallitsee hyvin yksilökeskeinen kulttuuri ja mielestäni tämä näkyy myös tavoissa olla vanhempi. Mikäli jokaisen elämä pyörii vain oman navan ympärillä, ei ehkä löydy intoa panostaa lähellä olevien ihmisten hyvinvointiin. Lasten kasvatusta ei kuitenkaan voi ulkoistaa päiväkodille, koululle tai sosiaaliselle medialle. Vastuu kasvatuksesta on lasten huoltajilla. Yksin ei silti tarvitse pärjätä. Neuvolat tavoittavat lähestulkoon kaikki odottavat äidit ja alle kouluikäiset lapset. Ne olisivatkin mitä parhaimpia paikkoja tehdä vanhemmuuden tukemisesta arkipäivästä toimintaa. Avun hakemisen ei pitäisi näyttäytyä heikkouden merkkinä, vaan olla normaalia toimintaa vanhemmuuden opettelussa. Ehkä jonain päivänä näin vielä onkin. Odottakaapa vain.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!