Magdalena Noncheva, Elina Kuorikoski, Jaana Tiainen ja Sari Hirvelä
Varhaiskasvatus on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa. Kulttuurinen moninaisuus nähdään voimavarana. Yhteisössä tunnistetaan, että oikeus omaan kieleen, kulttuuriin, uskontoon ja katsomukseen on perusoikeus. Varhaiskasvatuksessa arvostetaan ja hyödynnetään moninaista kulttuuriperintöä ja kansalliskieliä sekä yhteisön ja ympäristön kulttuurista, kielellistä ja katsomuksellista monimuotoisuutta. Tämä edellyttää henkilöstöltä tietoa kulttuureista ja katsomuksista sekä taitoa nähdä ja ymmärtää asioita monesta näkökulmasta ja asettua toisen asemaan. Erilaisista ajattelu- ja toimintatavoista keskustellaan rakentavasti ja luodaan myös uusia tapoja toimia yhdessä. Samalla edistetään kulttuurisesti kestävää kehitystä (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022, s.19). Tavoitteenamme on, että ryhmän lapset ja perheet tutustuvat toistensa kulttuureihin sekä yhteisöllisyyden ja me -hengen vahvistaminen.
Kehittämistehtävä: “Terveyttä ja iloa ruoasta”
Varhaiskasvatuksen (2022) ytimessä on monimuotoisuus joka nähdään rikkautena ja voimavarana. Varhaiskasvatus tukee lasten ja perheiden identiteettiä ja perhesuhteita jotta jokainen lapsi voi kokea oman perheensä arvon (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, 20-21 ja 40).
Kehittämistehtävän tarkoituksena on varmistaa, että lapset voivat oppia kunnioittamaan toisiaan kulttuuristaan tai kielestä riippumatta. Lapset voivat kehittää taitojaan ja tehdä valintoja esimerkiksi sukupuolesta, kulttuuritaustasta tai muista henkilökohtaisista syistä riippumatta (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, 20-21 ja 40).
Yksi tavoitteista on antaa vanhemmille tunne, että he kuuluvat myös lastensa yhteisöön. Kehitystehtävään sisällytämme vanhempien osallistumisen, mikä on tärkeää lapsen äidinkielen kehittymisen kannalta. Melkein kaikki vanhemmat osallistuivat projektiin ja vastasivat kyselyyn siitä, miten hedelmiä ja kasviksia heidän kielellään kutsutaan.
Ruokaan ja ravitsemukseen liittyvä sanavarasto kertyy moniin peleihin, lauluihin ja tehtäviin. Musiikki kehittää lasten sosiaalista kehitystä, ryhmätyötä, keskinäistä työtä sekä kielen kehittymistä ja parantamista uusien sanojen ja ilmaisujen hankinnan kautta. Käytämme aina kuvatukea ja viittomakieltä tukena, että kaikki lapset voisivat ymmärtää mistä me puhumme.
Kehittämistehtävä: “Maapallo-Perjantai”
Kehittämistehtävässä oli tavoitteena, että lapset tutustuvat leikkikavereittensa perheiden kulttuureihin. Maapallo sekä maailman kartta ovat myös aina lapsia kiinnostava aihe. Tavoitteena oli myös luoda lisää positiivista huomiota perheille sekä arvostaa heidän juuriaan. Tavoitteena myös suvaitsevaisuus eri kulttuureita kohtaan. Maapallo-Perjantai -projekti oli eheyttävä ja monipuolinen – ilon, leikin, laulun, askartelun ja yhteistyön voimalla toteutettu ja ryhmäytymistä vahvistava työ.
Tutustuimme perheiden kulttuureihin osallistaen vanhemmat mukaan toimintaan. “Lasten, henkilöstön ja huoltajien aloitteita näkemyksiä ja mielipiteitä arvostetaan. Tämä edellyttää osallisuutta edistävientoimintatapojen sekä rakenteiden tietoista kehittämistä. Lasten ja huoltajien toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin edistää osallisuutta.” (Vantaan varhaiskasvatussuunnitelma, 3.1 Toimiontakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet. Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo).
Tavoitteena oli tietoisuuden kasvu omasta ja kavereiden perheistä ja juurista sekä ryhmäytymisen ja yhteishengen vahvistuminen. “Lapset suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa. Osallistumisen ja vaikuttamisen kautta lasten käsitys itsestään kehittyy, itseluottamus kasvaa ja yhteisössä tarvittavat sosiaaliset taidot muovautuvat.” (Vantaan varhaiskasvatussuunnitelma, 2.7 Laaja-alainen osaaminen. Osallistuminen ja vaikuttaminen).
Käsittelimme eri kulttuureja monelta eri osa-alueelta: ruoka, juhlat, kieli, musiikki, luonto ja eläimet. “Eheytetty pedagoginen toiminta mahdollistaa asioiden ja ilmiöiden laaja-alaisen tarkastelun ja tutkimisen. Lasten mielenkiinnon kohteet ja kysymykset ovat toiminnan keskeinen lähtökohta. Henkilöstön tehtävänä on varmistaa, että pedagoginen toiminta edistää eri-ikäisten lasten kehitystä ja oppimista.” (Vantaan varhaiskasvatussuunnitelma, 4.5 Oppimisen alueet).
Kehittämistehtävä: “Materiaalipankki”
Kehittämistehtävän tavoitteena on positiivisen ruokapuheen edistäminen varhaiskasvatuksessa ja varhaiskasvatuksen kasvattajien tukeminen materiaalipaketin muodossa eri kieli- ja kulttuuritaustaisten huoltajien kanssa toimiessa. “Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on tärkeä merkitys varhaiskasvatuksessa. Yhteistyön tavoitteena on huoltajien ja henkilöstön yhteinen sitoutuminen lasten terveen ja turvallisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämisee.” (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022, 3.3 Yhteistyö varhaiskasvatuksessa).
Materiaalipankkiin on koottu helppoa materiaalia varhaiskasvatuksen henkilöstölle ruokakasvatuksen puheeksi ottamisen helpottamiseksi huoltajien kanssa. Materiaalissa korostetaan sekä yhteistyötä huoltajien kanssa että moniammatillista yhteistyötä lasten ja perheiden tukemiseksi ja auttamiseksi. materiaalipankin kehittäminen jatkuu työyhteisöstä nousevien tarpeiden ja toiveiden myötä.
Kehittämistehtävä: “Ruokailun vuosikello”
Perhepäivähoitoryhmä pienessä ja rauhallisessa maalaiskylässä. Perhepäivähoitoryhmä koostuu neljästä 2-3 -vuotiaasta ja yhdestä esikoululaisesta jotka kaikki ovat syntyneet Suomessa. Kehittämistehtävän arvoperusta on varhaiskasvatussuunnitelman mukainen. “Varhaiskasvatussuunnitelmanperusteiden arvoperustan yleisperiaatteina ovat lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus hyvinvointiin, huolenpitoon ja suojeluun, lapsen mielipiteen huomioon ottaminen sekä yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun vaatimus ja lapsen syrjintäkielto YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen, varhaiskasvatuslain ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti.” (Lempäälän kunnan varhaiskasvatussuunnitelma 2019, 21).
Varhaiskasvatuksen mukaisesti moninaisuus ja monikulttuurisuus tulee esille ruokailun merkeissä. Ruokailussa otetaan huomioon eri kulttuurit ympäri maapalloa ja kulttuurit myös ympäri Suomea. Tavoitteena on tehdä perhepäivähoidon viikottaiseen käyttöön avuksi ruokailun vuosikello. Vuosikelloon on saatu ideoita Neuvokas perhe -nettisivuilta. Vuosikellon mukaisesti joka viikkoruokailuihiun otetaan mukaan jokin ruokalaji tai aterian osa vieraasta tai omasta kulttuurista.Osa voi olla lisuke, välipala, salaatti, pääruoka, mauste yms. Ruokailun yhteydessä puhutaan kyseiseen ruokaan liittyvästä kulttuurista. Siitä voidaan myös leikkiä, askarrella, kuunnella musiikkia, lukea jne. vanhemmille vuosikello on näkyvä juttu tuoda näitä asioita esille.
Vuosikellon projektin aloittaminen on alkanut alkuvuodesta 2022. Projekti elää ihan koko ajan välillä voimakkaammin ja välillä hiljaisemmin. Lasten ja vanhempien osallisuuden mukaan toimintaa kehitetään koko ajan. Kehittämistehtävä onnistui mielestäni mainiosti ja lapset olivat siinä mielenkiinnolla mukana ja niin ovat varmasti jatkossakin.
Yhteenveto:
Varhaiskasvatuksessa tutustuminen eri näkökulmista lisää yksilöllisyyttä ja eri kulttuurien välistä me -henkeä. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea jokaista lasta, koska jokaisella lapsella on oikeus tulla nähdyksi omana itsenään. Kulttuureihin tutustuminen lähtee lasten ja vanhempien osallisuudesta. Kehitystehtävissämme näkyy erilaisia tapoja saada lapset ja heidän perheensä mukaan toimintaan ja auttaa havaitsemaan kuinka rakentavasti osallisuus vahvistaa yhteisöllisyyttä, itsetuntoa ja me -henkeä.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!