Toisille lapsille koulujen sulkemisesta johtuva etäopetus ja vanhempien etätyöt mahdollistavat perheen yhteiset aktiviteetit ja yhteisen ajan arjessa. Toisilla taas etäopetuksessa seurana voi olla päihde- tai mielenterveysongelmista kärsivä vanhempi, josta lapsi huolehtii koulutyönsä ohella.
Sosiaalinen media on tulvillaan iloisia päivityksiä, kun koko perhe pääsee yhdessä lenkille ja harrastaa verkkomuskaria lapsen kanssa Suomen ollessa suljettuna Koronaviruksen takia. Yle Areena mainostaa äänikirjoja ja LukuLumo-sovelluksen avulla voi kuunnella lasten äänikirjoja ilmaiseksi. Erilaiset järjestöt pitävät verkossa taide- ja musiikkihetkiä lapsille ja heidän vanhemmilleen. Koulun opetus järjestetään videoyhteyden avulla ja opettaja on koko ajan läsnä lasten oppitunneilla. Voisi siis kuvitella, että Koronaviruksen aiheuttama suositus pysyä kotona ja opiskella sekä tehdä työtä etänä on suuri mahdollisuus koko Suomen kansalle. Tällä menolla olemme varmasti ensi vuonnakin maailman onnellisin kansa.
Tai ehkä emme. Sosiaalisesta mediasta puuttuvat päivitykset lapsista, joiden vanhemmilla ei ole sosiaalisia, taloudellisia tai terveydellisiä resursseja tukea lasten arkea ja koulunkäyntiä. Osa lapsista on saanut päivän ainoan lämpimän ruoan sekä positiiviset aikuiskontaktit koulussa tai harrastuksessa ja nyt heidät on jätetty oman onnensa nojaan kotiin selviytymään. Lapsilta vaaditaan nyt myös todella paljon itseohjautuvuutta, mutta valmiudet siihen vaihtelevat lasten välillä suuresti. Myöskään osa opettajista ei ole digitaidoiltaan siinä pisteessä, että he osaisivat antaa etäopetusta videon välityksellä, vaan opetus saattaa olla ainoastaan viesti Wilmasta, jossa kerrotaan päivän tai viikon tehtävät. Jos yhtälössä on mukana digitaidoton opettaja ja arjen haasteiden jo valmiiksi ylikuormittava vanhempi, on lapsella suuri riski jäädä opetuksessa jälkeen ja jopa syrjäytyä.
Jos lapsi kokee koulunkäynnin vaatimukset kohtuuttoman suuriksi eikä hän saa tarpeeksi kannustavaa palautetta, saattaa nousta huomattavaa ahdistumista, turhautumista ja epäonnistumisen tunteita.
Anne-Mari Hyvönen, Kuopion kaupungin kasvun ja oppimisen tuen päällikkö
Asiantuntijoita huolestuttaa, miten tukea tarvitsevien perheiden lapset selviävät koronaviruksen aiheuttamista poikkeusoloista. Lastensuojelun keskusliiton ohjelmajohtaja Miia Pitkänen kertoi Ylen aamussa, että lastensuojelun asiakkaiden määrä voi kasvaa ja poikkeustilanteen vuoksi esimerkiksi aikuisten päihde- ja mielenterveysongelmiin ei välttämättä saa apua tavalliseen tapaan.
Jos aikuisten ongelmat muuttuvat vaikeammaksi, siitä seuraa suoraan turvattomuutta lapsen arkeen. Yksi asia voi olla perheväkivallan lisääntyminen, Pitkänen sanoo.
Pitkäsen mukaan koulun tuomat rakenteet ovat monelle lastensuojelun piirissä olevalle lapselle todella merkittävä tuki ja sen puuttumisella on iso vaikutus. Nyt pitäisi löytää keinoja tehdä esimerkiksi perhetyötä etäämmältä, jotta perheet saavat oikea-aikaisesti apua eivätkä jäisi muun tilanteen jalkoihin.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan nyt pitäisi myös katsoa aikaan virustilanteen jälkeen ja varata valmiiksi tukitoimia, jotta voidaan kerätä mukaan heidät, jotka eivät ole mukana pysyneet. Heitä tulee Luukkaisen arvion mukaan olemaan enemmän kuin tavallisesti.
Nyt olisikin ensiarvoisen tärkeää saada tuki kohdennettua niihin lapsiin, joita Wilma ja Classroom eivät tavoita sekä tukea perheitä, joissa on talous-, mielenterveys- tai päihdeongelmia. Olisi myös tärkeää varautua valtiotasollakin lomautusten ja irtisanomisten taloudellisiin vaikutuksiin perheissä, jotta lasten eriarvoistumista Koronan takia voitaisiin hillitä.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Moikka!
Ajankohtainen ja ajatuksia herättävä aihe, vaikka itsellä ei lapsia olekaan. Etäkoulu tuo varmasti paljon haasteita ihan “perusperheissäkin”, kun kaikki perheenjäsenet ovat yhtäkkiä jatkuvasti yhdessä ja lisäksi pitäisi vielä saada jotakin aikaan.
Monilla lapsilla on suuri riski pudota muun luokan matkasta, etenkin jos vanhemmat eivät ole vahvasti tukemassa opiskelua kotona. Tein työharjoittelun koululuokassa, jossa kaikilla lapsilla oli neuropsykiatrisia tai muita kehityksellisiä häiriöitä ja valitettavan usein heidän vanhemmillaan esiintyi samankaltaisia haasteita. Näin ollen vanhempien resurssit erityislapsesta huolehtimiseen olivat vaihtelevia. Koulussa oli selkeät rutiinit ja lasten haasteita ymmärtävät aikuiset huolehtimassa. Kotona voimavarat saattavat olla vähäiset. Lisäksi esimerkiksi päihdeperheiden lapsille koulu saattaa olla tietynlainen turvapaikka kotioloista.
Olisi todella mielenkiintoista kuulla kotikoulun eri haasteista monipuolisemmin myös mediassa.
Kiitos kirjoituksesta!
Hyvää pohdintaa. Tämä kriisi on totisinta totta meille kaikille ja juurikin niille perheille ja lapsille vieläkin kamalampaa, joilla on tuen tarvetta jollakin elämän osa-alueella.
Etäopetukseen on nyt hyvinkin monet opettajat vai heitetty, ja siinä missä monet ovatkin onnistuneet hyvin, toiset eivät välttämättä ole. Juurikin viesti wilman kautta voi olla ainut kunnollinen kontakti opettajaan. Apua kyllä saa viesteillä. Todennäköisesti, sillä onhan opettajien oltava saatavilla. Mutta jos opettaja ei pääse jyvälle digitaalisita alustoista, joita koulu käyttää, voi kontaktit jäädä melko minimiin. Ja näin ollen juuri näille tukea tarvitseville lapsille tai tukea tarvitsevien perheiden lapsille edes opettajan näkeminen videoyhteydellä voisi tuoda vähän valoa.
Olet miettinyt hyvin etäopetuksen molempia puolia. Varmasti tässä on jotain hyvääkin. Ainakin tämä pysäyttää miettimään perheissä heidän arvojaan ja sitä yhteistä aikaa. Tämäkin toki riippuu siitä että missä kunnossa perhe-elämä on.