Nykypäivänä on hyvin ajankohtaista ja jatkuvasti keskusteluissa mukana korona. Tätä vastaan rokotteen ottaminen ja se miten se vaikuttaa esimerkiksi työllisyyteen.
Tämä asia jakaa paljon ihmisten mielipiteitä ja siksi siitä onkin hyvä kirjoittaa ajatuksia.
Monen mielestä se on jokaisen velvollisuus otattaa rokote suojatakseen sillä heitä, jotka ovat vaarassa sairastua taudin vakavampaan muotoon ja toki myös itseään varten.
Mutta monia myös huolettaa rokotteen turvallisuus. Se, miten rokotteet ovat valmistettu ja kehitetty. Huolia kasvaa siitä, millaisia mRNA Ja adenovirusrokotteet ovat, miten turvallisia ja tehokkaita. Kaikilla rokotteilla, kuten kaikilla lääkkeillä on myös haittavaikutuksia. Suurimmat osat niistä ovat ohimeneviä ja hyvin lieviä. Lääkeviranomaiset antavat myyntiluvat vain niille, joilla on tutkimuksiin osoitettu näyttöä rokotteen turvallisuudesta ja tehosta. Kuin myös rokotteet niin näillä laatu ja tehokkuus kriteereillä tutkitaan ja hyväksytään muitakin kuten esimerkiksi, lääkkeitä.
Kun lukee lääkkeiden tuoteselostetta, ei välttämättä riitä yksi sivu siihen mitä haittavaikutuksia niillä on, mutta silti suomalaiset tai ylipäätänsä ihmiset syövät niitä.
Tietoa rokotteesta.
Mitä on RNA? Se on Ribonukleiinihappoa. Näitä on soluissamme, erilaisissa tehtävissä. Rokotetta on kehitetty vuodesta 1990 asti, sitä on siis tutkittu 32v. mRNA ei pysty liittymään DNA:han joten siksi se hajoaa elimistössä nopeasti. Rokote on siis lyhytvaikutteinen. (THL 2022.)
Mutta miten rokote suojaa?
Nämä estävät saamasta taudin vaikeaa muotoa. Ne eivät kuitenkaan estä täysin saamasta tartuntaa. Rokotetut sairastavat taudin yleensä lievempänä. Tauti voi olla vaarallinen rokottamattomalle eli etenkin heille, joilla on perussairauksia tai muista syistä johtuvia heikentyneitä immuunivasteita. Rokotteen saaneet kantavat tutkimusten mukaan tautia lyhyemmän aikaa, jolloin tartuttavuus pienenee. (Meri 2021.)
Ymmärrän myös ihmisten pelokkuuden ja tietyt arvot ja periaatteet, joita he noudattavat. Tämä jakaa vahvasti mielipiteitä. Mielestäni myös rokottamilla on oikeus omaan päätökseensä. Tämä vain valitettavasti heijastuu nyt työelämään.
1,6 miljoonaa rokottamatointa marraskuussa 2021. Joista tosin osa on lapsia. Todellinen määrä rokotekattavuudessa on 70% (HS 2021.)
Työllisyys
Hoitoalalla ymmärrän hyvin sen miksi rokottamattomia ei haluta sinne töihin. Tämä koskee myös opiskelijoita. He saattavat tartuttaa potilaita helpommin kuin rokotetut. Silti nämä nyky säädökset siitä, että hoitohenkilökunta eivät saa edes perustoimeentulotukea on mielestäni hyvin väärin. Tämä uusi laki, joka astui voimaan 1.1. 2022 on vaikuttanut vahvasti monen elämään. Monen perheen vanhemmat ovat jääneet osittain työttömiksi, koska työnantajalla ei ole ollut tarjota muita tehtäviä. Heitä ei ole varsinaisesti irtisanottu. Heillä palkanmaksu on keskeytetty. Joten he eivät voi hakeutua muualle töihin, mikäli työnantaja pyytää heitä palaamaan. Eri asia on heillä, jotka ovat sairastaneet taudin. He ovat tällä saaneet sillä lisäaikaa työhön.
Lain mukaan tämä väliaikainen 48 a§ 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kaikissa yksiköissä missä voisi vaarana tartuttaa vakavilla seurauksilla asiakkaita tai potilaita, on otettava työnantajan harkinnan mukaan käyttöön tämä laki. Hänen voi myös tarjota muita tehtäviä. Mikäli työntekijä sairastaa taudin ja hänellä ei ole rokotesuojaa, voi työnantaja kutsua hänet takaisin työtehtäviinsä. (KT 2021.)
Lähteet:
HS. 2021. Suomessa on 1,6 miljoonaa rokottamatonta- Katso HS:n koneesta, keitä he ovat. Viitattu 7.2.2022. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008431342.html
KT. 2021. Tartuntatautilain väliaikaisen 48 a §:n soveltaminen. Viitattu 12.2.2022. https://www.kt.fi/sopimukset/ohjeet/sote/suoja-koronaa-vastaan-tartuntatautilaki-48a
Meri, S. 2021. Läpäisyinfektiot – miksi rokotetutkin voivat saada koronavirustartunnan. Duodecim. Viitattu 8.2. 2022. https://www.duodecimlehti.fi/duo16382
THL. 2022. Usein kysyttyä mRNA -rokotteista. Viitattu 7.2.2022. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/rokotteet-ja-koronavirus/mrna-rokotteet
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Moikka Heidi, ja kiitos kirjoituksestasi!
Joo pelko on aikamoinen tunne kyllä, oli aika mielenkiintoinen huomata ja seurata miten ihmisillä alkoi pelottaa kun ensimmäinen korona rokotus tuli ja ihmiset jakautuivat.
Itse aina pyrin siihen, että yritän tehdä elämääni liittyvä päätöksiä ilman tunnetta, en anna tunteiden vaikuttaa mun päätöksiin, eli enemmän logiikalla päätän. Toki en aina välttämättä onnistuu, inhimillistä sekin, en ole robotti 😊, joten tuosta syystä oli helppo päättää, että otanko rokotteet vai ei, olin ensimmäinen meidän tiimissä, siis työpaikalla, joka uskalsi ottaa rokotteet. Olen myös faktojen ja tieteen ihminen, tykkään tieteellisistä faktoista tms.
Musta kysyttiin monta kertaa, että eikö pelottaa? Seurauksena sellainen pikku keskustelu:
+Vastauksena kysyin, miksi pitäisi pelottaa?
-Joo mut mites sivuvaikutukset?
+Niin? Mikäs siinä?
-Siis tää on keksitty niin nopeasti, en tie onko turvallista.
Yritin selittää jokaiseen, jonka aloitti tämä samaa keskustelua, että näitä jakelu sekä myynti lupia ei anneta kaikilla ja jokaisella heti noin, näissä on omia kriteeriä, tutkitaan tehokkuus, tutkitaan turvallisuus tms. ja korona tilanteessa varmasti tehty byrokraattinen helpotus että luvat annettiin heti, että ei odottanut vuosia lupa jonossa. Eli ei näitä lupia annetaan jos ei ole turvallinen.
-Joo mutta silti mä en uskalla, odotan ja seuraan ensin, että onko turvallista vai ei.
+Joo jos mä jään henkiin niin voin suositella.
Sit kun ihminen paniikissa, tai pelottaa niin logiikka ei välttämättä toimi.
Loppujen lopuksi kaikki, joka on ollut aika vahvasti vastustavainen, niin otti rokotuksia.
Oli tosi hyvä kirjoitus, kiitos! Opin jopa uusia asioita taas, tieteellisiä faktoja siis 😁
Yt. Gegi.
Hei Gegi!
Kyllä tiedottomuus lisää myös epävarmuutta. Siksi nostin teoreettista tietoa tähän ja halusin tehdä tästä ensimmäisestä blogistani niin sanotun “tietoisku”-tyyppisen.
Kyllähän se itseäni myös alussa mietitytti, mutta aloin ottamaan asioista selvää. Tieteen ja faktan nimissä niinkuin sinäkin!
Tämä helpotti myös omaa oloani, nimittäin tieto. Olin jo unohtanut teoreettiset tiedot, joten jouduin lähteä työhön uudelleen. Tämä oli hyvä, sillä kertaus on opintojen äiti.
Lähihoitajana työskennellessäni näihin rokote keskusteluihin törmäsin turhan usein työssäni. Välillä ihmettelin sitä kaikkea huhu puhetta mitä ympärilläni kuulin.
Samoja asioita,
Rokotetta ei ole tutkittu tarpeeksi?
Koska se poikkeaa normaaleista rokote menetelmistä, niin sen on pakko olla vahingollista?
Ihmiskoe menossa?
Loistavaa, että osaat tunteiden säätelyn. Itsellä on paljon opeteltavaa siinä. Pelko on jännä asia, miten se saa meitä tekemään asioita ja miten se muokkaa meitä. Sanotaan myös, että pelolle ei saisi antaa valtaa, mutta se on myös suojamekanismi.
Hei Heidi.
kiitos hyvästä kirjoituksesta tämän hetken kuumimmasta asiasta. itse mietin myös aikoinaan otanko tuota rokotetta mutta ajattelin, että lähdin aikoinaan opiskelemaan lähihoitajaksi ja haluna ihmisten auttaminen.
toki oli itsestäänselvyys, että otan sen rokotteen ja vaikka sain joka kerralla kovia sivuvaikutuksia olin luottavainen tulevaisuuteen.
Rehellisesti en ymmärtänyt heitä jotka sanoivat etteivät ota vaikka työpaikka menisi. Itselläni ei ole sympatiaa heitä kohtaan(pyydän anteeksi jos loukkaan jotakin) koska tällä alalla meidän tehtävä on turvata nuoret ja huolehtia heistä. miten teemme jos kukaan ei ota rokotetta ja kukaan ei pysty tekemään hoiva työtä? toki jokaisella on itsemääräämisoikeus mutta yhdessä voimme tehdä enemmän hyvää.