MISTÄ KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA ON OIKEASTI KYSE
Kuntouttava työtoiminta herättää ihmisissä vahvoja mielikuvia. Olemme saaneet lukea mielipidekirjoituksia ja lehtiotsikoita orjatyöstä ja aikuisten piirileikeistä. Viimeisimmät THL tilastot kuntouttavasta työtoiminnasta ovat vuodelta 2019. Tilastojen pohjalta aiheesta julkaisi artikkelin mm. Taloussanomat. Artikkeli kirvoitti lukijoissa lähes 900 lukijakommenttia. Yksi kertoi juoneensa neljä tuntia kahvia ja toinen tehneensä täsmälleen samalla työpanoksella töitä, kun palkatut työntekijät mutta ilman palkkaa. Tunnetta oli paljon mukana monessa kirjoituksessa! Kommentteja lukiessa jäi mielikuva, että asiasta liikkuu enemmän kuulopuheita ja oletuksia kuin oikeaa tietoa. Mistä siis oikeasti on kyse kuntouttavassa työtoiminnassa?
KUNTOUTUS, TYÖ JA TOIMINTA YHTEEN PAKETOITUNA
Monelle on ehkä yllätys, että kuntouttava työtoiminta on kunnallista sosiaalipalvelua. Sitä voidaan tarjota pitkään työttömänä olleille työmarkkina- tai toimeentulotukea saaville henkilöille. Sen tavoitteena on henkilön työmahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantaminen. Te-palvelujen verkkosivuilla esimerkkinä tavoitteista mainitaan totuttautuminen työelämän pelisääntöihin ja oman elämänhallinnan jämäköityminen. Tässä kohtaa huomauttaisin, että TE-toimiston olisi syytä tarkistaa viestintäänsä. Jämäköityminen? Ainakin itselleni sanavalinta herättää suorastaan huvittavia mielikuvia.
Kuntouttavasta työtoiminnasta säädetään laissa ja sen keskeisenä ajatuksena on kuntien ja TE-toimiston välinen tiivis yhteistyö. Lainsäädännöstä ja toiminnan kehittämisestä vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö.
Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu niille henkilöille, jotka eivät työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Tämä tarkoitta sitä, että ensin on kartoitettava henkilön mahdollisuudet osallistua muuhun työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen. Kyseessä on siis toissijainen palvelu TE-palveluihin nähden. Kuntouttavaan työtoimintaan ei siis voi ohjata vain sillä perusteella, ettei palkkatyötä löydy. Kuntia onkin välillä syytetty käyttävän kuntouttavaa työtoimintaa työttömyystilastojensa siivoamiseen. Tähän sen ei kuitenkaan lain mukaan pitäisi taipua.
MUUTAMA FAKTA TOIMINNAN TOTEUTTAMISESTA
Kuntouttavaan työtoimintaan osallistutaan osa- tai kokopäiväisesti 1-4 päivänä viikossa. Sopimukset kirjoitetaan 3kk jaksoissa ja enimmillään kuntouttavassa työtoiminnassa voidaan olla kaksi vuotta. Ennen kuntouttavan toiminnan aloittamista henkilölle tehdään aktivointisuunnitelma (AKSU), jonka TE-toimiston ja sosiaalihuollon viranomainen tekevät yhdessä asiakkaan kanssa.
Yleisimmin kuntouttavan työtoiminnan paikat ovat kouluissa, päiväkodeissa, vanhustyössä, kunnan kiinteistöhuollossa sekä erilaisissa yhdistyksissä ja muissa yleishyödyllisissä voittoa tavoittamattomissa yhteisöissä. Yritykset eivät siis voi tarjota kuntouttavaa työtoimintaa. Kunnilla on myös omia ryhmä- ja pajatoimintoja, joissa voi olla kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella. Joku voi siis käydä kuntouttavan taideryhmässä 1x viikossa 4h ja toinen työskennellä päiväkodin lapsiryhmässä 4x viikossa ja 7h päivässä. Ei siis ihme, että kokemukset ovat niin erilaisia.
Rahallisesti henkilö ei toiminnasta juurikaan hyödy. Osa asiakkaista kertookin osallistuvansa toimintaan vain välttääkseen karenssin (työttömyysetuuden määräaikainen menettäminen). Toimintapäivistä maksetaan verotonta kulukorvaus, joka on 9e/pv. Kuukaudessa käteen tulee siis noin 36-144€ verotonta tuloa.
MITÄ KUNTOUTTAVASTA TYÖTOIMINNASTA JÄÄ KÄTEEN?
Kuntouttavan työtoiminnan hyödyt tulee nähdä pääsääntöisesti muualla, kun taloudellisessa hyödyssä. Päivi Mäntynevä on koonnut väitöskirjassaan asiakkaiden kuntouttavasta työtoiminnasta kokemia hyötyjä. Hän kertoo asiakkaiden olevan keskimäärin tyytyväisä siihen, että ovat osallistuneet kuntouttavaan toimintaan. Pitäneekö siis vanha sanonta “hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmas” tässäkin kohtaa paikkansa. Asiakkaat kertovat elämänrytminsä parantuneen, sosiaalisen ympäristön laajentuneen sekä kokeneensa työn ja tekemisen mielekkääksi. Asiakkaat kuvaavat parannusta myös itsetunnossa, aktiivisuudessa sekä työ- ja toimintakyvyssä. Vaikka osa kuvaa toiminnan kehittäneen omaa osaamista, työllisyyspoliittisen siirtymän kokee harva. Kuntouttava ei siis ole onnistunut parantamaan osallistujien asemaa työmarkkinoilla. Tutkimuksen mukaan vanhemmat henkilöt eivät enää edes toivo pääsevänsä työhön, vaan he haluaisivat mahdollisuuden jatkaa edelleen kuntouttavassa tai eläkeratkaisuja.
MITÄ TILASTOT KERTOVAT?
Suomessa kuntotuttavaan työtoimintaan osallistui vuonna 2019 arviolta 45 100 henkilöä. THL:n vuoden 2019 tilastojen mukaan Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen lisääntyi 25-vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien osalta ja nuorten osuus väheni. Miehet käyttivät palvelua enemmän kuin naiset ja yli 30-vuotiaiden miesten osuus oli suurin. Raportin mukaan vain 3 % kunnista arvioi asiakkaan yleisimmäksi vaihtoehdoksi avoimet työmarkkinat kuntouttavan työtoimintajakson jälkeen. Toiminta ei siis näyttäisi tilastojen valossa olevan kovin tehokasta reitti työllistymiseen. THL julkaisee kuntouttavaa työtoimintaa koskevat tilastot kolmen vuoden välein. Tälle vuodelle odotamme siis tuoreita tilastoja.
Kuntouttavaa työtoimintaa on ollut 2000-luvun alusta lähtien. Olisiko nyt aika pysähtyä miettimään miten tästä jatketaan? Tilastot ja selvitykset kertovat, ettei nykyisellä järjestelmällä kuntouduta työhön vaan hyödyt tulevat enemmän sosiaalisien kontaktien, osallisuuden ja aktiivisen toimijuuden kautta. Elämänlaatu paranee toiminnan ajaksi. Mitä sen jälkeen? Ja mitä tehdään nimikkeelle, joka herättää ihmisissä varsin negatiivisia mielikuvia?
Lähteet:
Kela 2022. https://www.kela.fi/kulukorvaus
Sandelin, I. 2014. Terveyden hyvinvointilaitos. Kuntouttava työtoiminta asiakkaiden kokemana. Kirjallisuuskatsaus asiakkaiden toiminnalle antamista merkityksistä. Viitattu 15.2.2022. https://core.ac.uk/download/pdf/19959897.pdf
Taloussanomat 2019. Viitattu 15.2.2022. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005398875.html
Te-palvelut 2022. Viitattu 15.2.2022. https://www.te-palvelut.fi/tyonhakijalle/tukea-tyollistymiseen/kuntouttava-tyotoiminta
THL. 2022. Viitattu 15.2.2022. https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/tyoelamaosallisuus/kuntouttava-tyotoiminta
THL 2019. Viitattu 15.2.2022. https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/sosiaalipalvelut/tilastokysely-kuntiin/kuntouttava-tyotoiminta
Sosiaali- ja terveysministeriö 2022. Viitattu 15.2.2022. https://stm.fi/kuntouttava-tyotoiminta
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Kiitos tekstistäsi, se oli erittäin mielenkiintoista luettavaa. Itselleni jäi tekstistä hieman negatiivinen kuva kuntouttavasta työtoiminnasta, kuten monille pelkästä työtoiminta sanasta. Ja jäin kovasti miettimään että osallistuuko joku työtoimintaa välttääkseen karenssin? Kuten tekstissä mainitsit, työtoimintaan ei ole ihan itsestäänselvyys päästä. Palvelu on ennen kaikkea sitä eniten tarvitseville.
Jos työllisyydestä on lyhyt aika, katsotaan henkilö ensisijaisesti kyvykkääksi työelämään. Jos on ollut edes lyhyt työkokeilu pitkän työttömyyden jälkeen, olet valmis työelämään. Karenssin ajalta on mahdollisuus saada työttömyysetuutta, mutta oikeus kuntouttavaan työtoimintaankin punnitaan.
Päivi Mäntynevän esiin tuomat hyödyt, jotka mainitsee väitöskirjassaan ovat minusta juuri työllisyyttä edistäviä hyötyjä. Mielialan koheneminen, arkirytmin löytyminen ja mielekäs tekeminen mielestäni kaikki edistävät työllistymistä. Hyvällä itsetunnolla on helpompi lähteä työnhakuun.
“Kuntouttava ei siis ole onnistunut parantamaan osallistujien asemaa työmarkkinoilla.” Voi olla tutkittuakin, mutta oma henkilökohtainen kokemukseni on, että kuntouttavan työtoiminnan tuella on helpompi ponnistaa työelämään tai koulutuksen pariin.
Kuntouttavaa työtoimintaa tulisi tuoda enemmän ja enemmän esille. Matalan kynnyksen palvelu antaa paikan kartoittaa omia voimavarojaan. Työpajatoiminnan voi valita itselleen mieluisaksi, eikä sitä ole 3kk jaksojen jälkeen pakko jatkaa, ellei itse halua. Ja ei, siitä ei saa karenssia :D.
Ja korjauksena faktatietoon, että nykyään kuntouttavan työtoiminnan kesto on 4-6h/päivä.
Itse rakastan kuntouttavan työtoiminnan asiakaslähtöistä ja kannustavaa, sekä auttavaa ilmapiiriä. Ainakin meillä Silta-valmennuksessa <3.
Tervehdys kuntouttavan työtoiminnan ohjaajalta!
Oli mielenkiintoista lukea kuntouttavasta työtoiminnasta monelta kantilta tarkasteltuna. Toki asia on minulle työni kautta hyvin tuttu ja siksi rohkenenkin kommentoida seuraaviin blogitekstisi kohtiin:
Kokemukseni mukaan kuntouttavan työtoiminnan luonne on terävöitynyt viimesijaiseksi toiminnaksi, jos väylää työelämään tai opiskeluun ei löydy TE-palvelujen tarjoamalla tuella. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvilla henkilöillä on haasteita psyykkisessä ja/tai fyysisessä terveydessä ja usein tarvetta sosiaaliseen vahvistumiseen, päivärytmin löytämiseen pitkään työmarkkinoiden ulkopuolella oltua jne. Monella on taustalla myös elämän tuomia muita haasteita (esim. velkaantumista, päihdeongelmia, ongelmia ihmissuhteissa), joiden selättämiseen tarvitsee apua ja tukea esimerkiksi palveluohjauksen keinoin.
Kuntouttavasta työtoiminnasta saatava hyöty asiakkaalle lienee ensisijaisesti muuta kuin taloudellista. Kulukorvauksen lisäksi toki työtoimintapäivään kuuluu palveluntuottajan tarjoama lounas sekä bussikorttietu (ainakin Tampereella), joten kyllä pienituloisen rahapussissa kokonaisetu on ihan mittava.
Varmasti on henkilöitä, jotka osallistuvat kuntouttavaan työtoimintaan välttääkseen karenssin tai muun toimenpiteen, mutta kokemukseni mukaan suurimalla osalla vaikuttimet ovat muualla. Tosiasia saattaa olla (en käy tilastoja kiistämään), ettei kuntouttavan työtoiminnan tuloksellisuus lukujen valossa sada työllistymisen laariin. Näen kuitenkin kuntouttavan työtoiminnan arjessa lukemattomia elementtejä, jotka pidemmällä tähtäimellä antavat osallistujille eväitä kohentaa omaa tilannettaan ja siten valmiuksiaan kohti omia tavoitteitaan; olkoonkin, ettei kaikkien kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien tavoitteena välttämättä ole työelämään kiinnittyminen.
Kiitos mielenkiintoisesta keskustelunavauksesta 🙂