Moikka!

Täällä blogin torellisen virallisen osuuden starttaa lapsia suojeleva A.L. Ajattelin aloittaa kirjoittamalla lasten suojelun periaatteista. Ei ehkä niin kiinnostavalta kuulostava aihe, mutta toimii koko homman punaisena lankana, ja sen mukaan me tätä työtä teemme.

Keskeisempänä periaatteena ja lähtökohtana on lapsen etu. Lastensuojelun työtä ohjaa mm. perustuslaki ja lastensuojelulaki. Myös Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen turvaamat suojat ovat lastensuojelussa merkittäviä (Lastensuojelun arvot ja periaatteet 2022). Mutta näihin palaan seuraavassa postauksessani. THL:n (2022) sivuilta löytyy selkeästi mitä ovat lastensuojelun periaatteet. Niihin kuuluu ensimmäisenä lapsen edun periaate. Eli käytännössä turvataan lapselle hyvä kasvua, sekä kehitystä tukevat elinolot ja minimoidaan riskiolosuhteet, sekä varmistetaan lapsen mielipiteiden huomiointi. Lapsen osallisuus ja lapsilähtöinen toiminta ovatkin tärkeä osa lastensuojelua ja lapsen etua. Lasta on osallistettava elämäänsä koskeviin asioihin ikätason mukaan. Tilanteet on katseltava aina lapsen tarpeita ja etua ajatellen, sekä käytännössä myös toimittava niiden mukaan. On valitettavaa, että lastensuojelussa ei näin aina ole. Työntekijöiden resurssipula, ammattitaidottomuus ym. voivat olla valitettavia syitä, että asioista päätetään liiaksi lapsen puolesta tai hänen osallistamisensa jää vähäiselle. Itse pidän tätä hyvin tärkeänä osana työtäni. Lapsen on tärkeä tuntea olevansa tärkeä ja päähenkilö asioidensa päätännässä, etenkin kun on tapahtunut sijoitus kodin ulkopuolelle, joka on itsessään traumaattinen kokemus, on silloin erityisen tärkeä, että lapsella on tieto ja ajatus, että häntä kuunnellaan ja hänen mielipiteillään on väliä. Siksi lapsen edun turvaaminen sijaishuollossa onkin yhteiskunnan erityisessä suojelussa (Lastensuojelun arvot ja periaatteet 2022). Lastensuojelulain uudistuttua vuonna 2020 tuli lapsille paljon lisää oikeuksia. Mikä on totta kai hyvä asia, mutta kun samassa on tarkoitus ajaa lasten etua, turvata hyvinvointi, kasvu, sekä kehitys ovat nämä valitettavasti välillä ristiriidassa käytännössä. Työntekijöiltä on viety keinoja pois lapsen turvallisuutta tukemaan. Käytännön esimerkki, haen hatkassa eli karkuteillä olevan lapsen takaisin kollegoideni kanssa, saan lapsen autoon, mutta tämä on väkivaltainen ja riehuu. Auto pysäytetään ja mikäli lapsi pääsee autosta ulos tai on tämä joissain tilanteissa välttämätöntäkin, ei lasta saa enää auton ulkopuolella fyysisesti rajoittaa eli lapsi pääsee autosta ulos ja on täten vapaa kirmaamaan viereiselle pellolla vapaana varsana. Hätävarjelulaki tulee kyseeseen, mikäli lapsi on vaaraksi itselleen tai muille muualla kuin yksikön alueella tai autossa, jolloin fyysinen rajoittaminen on pakollista.

Toisena periaatteena on lapsen koko perheen ja vanhempien tukeminen (Lastensuojelun arvot ja periaatteet 2022). Lastensuojelua ajatellessa, voidaan tulkita, että ainoa asiakas siinä on lapsi, vaikka käytännössä siihen kuuluu koko perhe. Siksi kokonaisuus onkin tärkeä huomioida ja tukea myös perhettä lastensuojelun toimena. Sijaishuoltoon ei virallista perhetyötä yleensä kuulu, mikäli tästä ei erikseen sovita. Minun työskentelemässä yksikössä kutsumme vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä vanhemmuustyöksi, jossa toimimme yhteistyössä lapsen etua ajaen, sekä vanhempia tukien ja ohjaten. Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä onkin taas enemmän vastuuta vanhempien suuntaan.

Perheitä ohjataan ja avustetaan mahdollisimman pitkälle yleisten palvelujen kuten tukiperhepalveluita tai tukihenkilötoimintaa. Vanhempien jaksamisen tukemiseksi on tuettava mahdollisia puutteita yhteiskunnallisessa toiminnassa ja turvata toimeentulo, asuminen, lasten päivähoito ja koulutusmahdollisuudet. Jos näitä ei voida perheessä lapselle taata on lastensuojelulla velvollisuus lapsen edunmukaisesti hänelle nämä turvata ja huolehtia lapsen hyvinvoinnista. Perhe-elämä kunnioittaminen on lastensuojelun tärkeimpiä periaatteita ja siksi lähtökohtana huostaanotollekin on lapsen ja perheen jälleen yhdistäminen. Lapsen perus- ja ihmisoikeudet turvaavat lapsen oikeuden yhteydenpitoon ja toimivat perhe-elämän suojana ja oikeutena. (Lastensuojelun arvot ja periaatteet 2022.)

Kolmantena on periaatteissa listattu lapsen osallisuus, josta jo hieman alussa mainitsinkin. Osallisuus käytännössä tarkoittaa, että lapsella tulee olla mahdollisuus olla osana päättämässä hänen elämäänsä koskevista tärkeistä ja myös vähemmänkin tärkeistä asioista, sekä niiden hoitamisesta. Oikeudet lapsilla on samat, kuin aikuisilla ja siksi on tärkeää, että myös heikoimmassa ja vaikeimmassa asemassa olevia lapsia osallistetaan, ja he kokevat tulevansa kuulluksi. Lasta hoitavien aikuisten onkin varmistettava, että lapsi tietää ja tuntee oikeutensa.  Osallistaminen vaatii lasten ja nuorten kanssa työskenteleviltä aikuisilta aktiivisuutta ja avoimuutta, ottaa lapsi tai nuori mukaan päätöksiin tai, vaikka päivittäisraportin kirjaamiseen. Etenkin juuri nuorten kanssa toimiessa ja työskennellessä on tärkeä osallistaa heitä. Lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa on 12-vuotiaalla oikeus käyttää puhevaltaa itseään koskevissa asioissa. (Lastensuojelun arvot ja periaatteet 2022.) Silvala & Valtonen (2021) kirjoittavat erityistä tukea tarvitsevien lasten osallistaminen lastensuojelupalveluissa (Tuomi ja Sarajärven 2018, 26) tehdyn kyselyn mukaan on heidän vanhempien mielestänsä heikkoa. Lastensuojelupalveluissa lasten osallisuutta vanhempien mielestä tuetaan vain hieman tai ollenkaan. Ei vähän, eikä paljon, aika paljon ja todella paljon olivat saaneet vain muutamia vastauksia. Tyytymättömyys kuului työtekijöiden vaihtuvuudessa, ammattitaidoissa ja kiinnostuksessa.

Tämä on mielestäni todella surullista. Johtuuko ammattitaidottomuus koulutuksen puutteesta/kehittämisestä? Työntekijöiden liiallisesta paineesta ja kiireestä? Vai yksinkertaisesti väärästä alasta. Työntekijöillä on tällaisessa työssä todella suuri vastuu ja sen kantaminen vaatii työtä. Toki tulee ottaa huomioon myös esim. ylityöllistetyt sosiaalityöntekijät, jotka vastaavat monien kymmenien lasten asioista ja koittavat tehdä parhaansa, eikä se silti riitä, koska työtä on paljon. Nämä ovat asioita joihin yhteiskunnassamme olisi tärkeä puuttua, sote alaan yleisesti. Ihmiset eivät hakeudu töihin ylityöllistettyyn ja alipalkattuun työhön, vaikka se kuinka olisi kutsumustyö. Eihän? Jos haluamme osaavia ammattitaitoisia ja työhönsä paneutuvia työntekijöitä, on muutoksia tapahduttava, se vain on mielestäni fakta. Satakunnansanomat tiesi kuitenkin kertoa, että laki lastensuojelun sosiaalityöntekijän asiakasmäärästä tulee voimaan 1.1.2022. Uusi laki määrää, että lastensuojelun sosiaalityöntekijällä saa olla vastuullaan enintään 35 lasta vuosina 2022–2023, ja 30 lasta vuodesta 2024 alkaen (Leino-Holm 2021).

Yhdenvertaisuus, suhteellisuusperiaate, suunnitelmallisuus ja palvelujen oikea-aikaisuus ovat periaatteiden 4 viimeisintä kulmakiveä. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan lasten kohtelemista tasa-arvoisesti ja kaikille suodaan samat edut ja palvelut. Riippumatta esim. kielestä, alkuperästä tai vammaisuudesta. Lastensuojelun asiakkaana heillä on oikeus saada samat palvelut, kuin esim. naapurikunnassa, sekä tasapuolisen kohtelun.

Suhteellisuusperiaatteella tarkoitetaan sitä että, viranomaisen käyttämien keinojen tulee vastata päämääriä ja tavoitteita, joita asiakkaalle on suunnattu.

”Suhteellisuusperiaate on sosiaalihuollossa nimeltään pienimmän tehokkaan tai lievimmän riittävän puuttumisen periaate.” (Lastensuojelun arvot ja periaatteet 2022.)

Keinoja ei saa käyttää liian ”rohkeasti”, mutta on kuitenkin varmistettava riittävä tuki ja toimet perheelle. Lastensuojelussa näiden kanssa edetään tilanteen mukaan, lapsen edun ja tarpeiden mukaisesti. THL (2022) kirjoittaa myös lastensuojelun olevan vaikeassa väliroolissa tuen ja kontrollin suhteen. Lapsen kehityksen turvaamiseksi on toimittava todella hienovaraisesti. Perheen asioihin ei saa puuttua liian voimakkaasti, silti tarve avusta olisi pystyttävä tunnistamaan ajoissa. Ei tämä aina niin helppoa ole.. Ajattele itse, että sinun pitäisi mennä kysymään tai kertomaan henkilölle, että hänen kasvatustaitonsa eivät nyt oikein suju tai hänen lapsensa on aika rähjäisen näköinen, onko kaikki kunnossa, tarvitsisitteko apua? Perhe ja vanhemmuus ovat useimmille todella henkilökohtaisia ja niiden ”arvostelu” tai puuttuminen voi aiheuttaa kohteissa todella suurta mielipahaa tai vihaa. Siksi näissä on oltava hienovaraisia ja lähestyttävä asiaa mahdollisimman suopeasti.

Lastensuojelu on suunnitelmallista, tavoitteellista ja sitä on johdettava, sekä toteutettava pitkä-jänteisesti. Lastensuojelulaki määrää kunnan sosiaalityöntekijöitä laatimaan ja tarkastamaan tietyn väliajoin lastensuojelun järjestämistä ja kehittämistä koskevan suunnitelma. Lastensuojelussa esim. sijaishuollossa laaditaan asiakassunnitelma, jonka mukaan edetään ja tehdään töitä. Tämän laatimiseen on tärkeä osallistaa nuori, vanhemmat ja muut tärkeät nuoren asioissa olevat aikuiset. Asiakassuunnitelmaa päivitetään tietyin väliajoin ja arvioidaan etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista. (Lastensuojelun arvot ja periaatteet 2022.) Kun lapsi tai nuori saapuu esim. meille yksikköön laaditaan asiakassuunnitelma ensimmäisen palaverin yhteydessä ja sitä päivitetäänkin jatkossakin näiden merkeissä. Hoito- ja kasvatussuunnitelma pohjautuu osittain myös tähän. Jälkimmäinen suunnitelma eroaa asiakassunnitelmasta siten että, se pohjautuu nimensä mukaisesti vielä yksityiskohtaisemmin lapsen hoidon ja kasvatuksen suunnitelmalliseen tukemiseen, sekä arviointiin. Tässä on myös tärkeä osallistaa nuorta, vanhempia ja sosiaalityöntekijöitä, mutta omakohtainen kokemus näissä on ollut hieman huono. Nuoren osallistaminen onnistuu yleensä, koska se tapahtuu yksikössä ja se on toki tärkein. Vanhemmille ja sossulleikin näitä lähettäessä pyytäen kommentteja saa yleensä takaisin vain ”ei uusia saapuneita viestejä” tekstin s-postin laatikkoon. En ehdottomasti yleistä kaikkia, mutta valitettavan usein kokemus on ollut tämä. Riittävillä resursseilla näiden laatiminen yhdessä kaikkien läsnä ollessa antaisi varmasti paremman toteutumisprosentin kaikkien osallisuuteen.

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä päästään vielä tarkastelemaan palvelujen oikea-aikaisuutta, tämä vaatii eri palveluyksiköiden ja eri ammattialojen yhteistyötä, etenkin ehkäisevässä työssä. Se kertookin jo nimellänsä, että näiden löytyminen, sekä tarjoaminen oikeaan aikaan ovat avainasemassa tilanteiden etenemiselle. Ennaltaehkäisevä työ lastensuojelussa on merkityksellistä, ehkäisemään ongelmia ja niiden syntyä, sekä tukeen ja puuttumiseen varhaisessa vaiheessa. Ne ovatkin tehokkaita tukimuotoja niin yhteiskunnallisesti, kuin asiakkaan itsensä näkökulmasta, ja mikä tärkeintä eettisesti perusteltuja. Palveluita on järjestettävä yksinkertaisesti asiakkaalle silloin kun hän niitä tarvitsee. Lastensuojelussa on palveluita tarjottava niin, että ne kohtaavat mahdollisimman mielekkäästi lapsen ja perheen tarpeita, sekä toimivat järjestelmällisesti ja turvaavat lapsen edun toteutumisen. (Lastensuojelun arvot ja periaatteet 2022.) Valitettavan usein nykypäivänä saa lukea lehdistä, kuinka palvelut eivät tavoittaneet asiakasta ajoissa ja tämän huomaa toki sijaishuoltotyössäkin, kun yksikköön saapuu esim. 17-vuotias nuori, joka sijoitetaan esim. päihteidenkäytön vuoksi, eikä aikaisempaa lastensuojeluasiakkuutta ole ollut. Lyhyen sijoituksen aikana käykin ilmi, että perheessä ja nuorella on ollut ongelmia jo useamman vuoden, mutta apua ei ole haettu/saatu, eikä tätä ole huomattu. Kouluilla, päiväkodeilla ym. onkin suuri ja tärkeä rooli ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä. Niiden kautta lapset ja nuoret perheineen usein ”pääsevät/joutuvat” lastensuojelun piiriin ja saavat apua tilanteeseensa. Kuitenkin liian usein joutuu lukemaan lasten ja nuorten järkyttävistä kohtaloista, kun apu ei ole saavuttanut avun tarvitsevaa. Esimerkkinä Koskelan tapaus. Jossa kolme nuorta pahoinpitelivät ja kiduttivat ikätoverinsa kuoliaaksi vuonna 2020. Eskonen (2021) kirjoittaa tekemänsä laajan tutkimuksen mukaan, että auttamisessa epäonnistuttiin, vaikka monet tunnistivat hädän. Nuori oli jäänyt mm. vaille tarvitsemaansa tukea erityisesti alakoulussa ja myös myöhemmin lastensuojelun asiakkaana. Vanhempien avunhaku yrityksistä huolimatta. Myöskään sijaishuoltopaikasta ei ollut nuorta lain mukaan lähdetty etsimään, kun tämä ei ollut ilmaantunut sovitusti takaisin.

Nämä tapaukset ovat onneksi harvassa, mutta yksikin on liikaa. Usein vasta tapahtuneet saavat päättäjät ym. heräämään ja tekemään muutoksia, kun se on jo jonkun kohdalla liian myöhäistä. Lastensuojelun ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään, viranomaisten yhteistyön parantamisessa olisi petrattavaa. Valitettavasti myös esim. adhd tutkimuksiin ym. nepsy-sairauksiin on nykyään niin vaikea edes lapsen tai nuoren päästä saamaan tarvitsemaansa apua. Nämä ovat omakohtaisia kokemuksia työkentältäni. En ole itse tarkemmin perehtynyt Koskelan -tapauksessa siihen mitä palveluita on yritetty saada, mistä, miksi ei ole saatu jne. Mutta oleellisinta on, että niitä vaille on jääty. Jo aiemmin mainitsemani ennaltaehkäisevä työ olisi tässäkin ollut merkityksellisen tärkeää, että pojan ja vanhempien avuntarve olisi otettu alun alkaen tosissaan. Miksi avuntarpeen havainnointi on jäänyt? Miksi apua ei ole tarjottu, kun se on havaittu? Miksi apua ei ole annettu, vaikka sitä on pyydetty?

Tällaista tähän kertaan! Ihka ensimmäinen blogipostaus, joten antakaa armoa. Ensikertaan, kiitti ja kuitti!

-A.L

Lähteet

Leino-Holm, M. 2021. Joku raja! Vihdoinkin myös lastensuojelussa. Sosiaalityöntekijä, YTM. Pori. Viitattu 14.2.2022. https://www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000008466314.html

Lastensuojelun arvot ja periaatteet. 2022. Lastensuojelun käsikirja. THL. Viitattu 14.2.2022. https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/mita-on-lastensuojelu/lastensuojelun-arvot-ja-periaatteet

Eskonen, H. 2021. Lastensuojelu. Yle uutiset. Viitattu 14.2.2022. https://yle.fi/uutiset/3-11778420

Silvala, S & Valtonen, M. 2021. ”Tuntuu ettei lasta kuunnella” Vanhempien näkemyksiä erityisen tuen tarpeessa olevien lasten osallisuuden toteutumisesta lastensuojelupalveluissa. Tampereen ammattikorkeakoulu. Sosionomin tutkinto-ohjelma. Viitattu 14.2.2022. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/509553/Silvala_Saara_Valtonen_Maria.pdf?sequence=3

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!