Mä en jaksaisi tehdä koulutehtäviä, vaan haluaisin pörrätä kaupungilla. Oi kuinka ihana tuo rinnakkaisluokan Maija on. Mitä mun kehossa tapahtuu? Olis niin paljon menohaluja? Mitä haluun tehä sit isona?
Nuoruus on myllerrysten aikaa. Kehossa tapahtuu paljon muutoksia ja tunteet heittelevät kovaa vauhtia.
ADHD tuo omat mausteensa nuoruuden myllerrykseen. Nuori voi kokea erilaisuuden tunnetta, koska ADHD voi näyttäytyä muille ylienergisyytenä, jota muiden voi olla vaikea sulattaa. (ADHD-liitto)
Nuoruudessa ADHD näkyy (yhtenä tai useampana näistä):
- tarkkaavaisuus- ja keskittymisvaikeudet
- itsekontrollittomuus
- välinpitämättömyys
- uhmakas ja aggressiivinen käytös
- sosiaaliset ongelmat opettajien, vanhempien sekä kavereiden kanssa
- alisuoriutuminen opiskelussa (tavaroiden tai läksyjen unohtelu, ei saa mitään tehtyä loppuun)
Nuorena haetaan herkemmin mielihyvän kokemuksia sekä voimakkaita tunnereaktioita. Harrastukset ja hyvä kaveripiiri ovat tärkeitä nuorelle, ADHD-nuorelle hyvällä kaveriporukalla on iso merkitys. ADHD-nuori voi olla herkempi huonoille vaikutteille. (ADHD-tutuksi.fi)
On tärkeää, että ADHD-nuoria tuetaan nuoruuden myllerryksessä, nuoruus ikävaiheena tuo jo omat mausteensa asiaan.
On hienoa, että nykyaikana on enemmän tietämystä eri neuropsykiatrisiin häiriöihin (nepsy-häiriöt) ja nuoria pystytään tukemaan opiskeluissa sekä nuoruuden muissa haasteissa eri tavalla kuin aiempina vuosikymmeninä.
Lähteet:
ADHD-liitto. Nuoret. 2022. Viitattu 27.2.2022 https://adhd-liitto.fi/adhd-tietoa/nuoret/
ADHD-tutuksi. ADHD nuorella. 2022. Viitattu 27.2.2022 https://adhdtutuksi.fi/mika-on-adhd/adhd-nuorella/
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Kiitos kirjoituksestasi! Kirjoitat että nykyään on jo enemmän tietämystä eri neuropsykiatrisista häiriöistä ja nuoria pystytään tukemaan paremmin kuin aiempina vuosikymmeninä. Tämä on varmasti totta. Törmään kuitenkin työssäni jatkuvasti nuoriin, jotka ovat saaneet diagnoosinsa vasta aikuisena tai joiden kanssa pohdimme, olisiko hyvä lähteä asiaa tukimaan. Nämä nuoret ovat työ- ja koulutuselämän ulkopuolella ja heillä on usein mielenterveyteen liittyviä haasteita ja lukuisia koulutukseen ja työelämään liittyviä epäonnistumisia takanaan. Yhteinen kokemus heillä on, että he tuntevat olevansa jollakin tapaan huonompia kuin muut ikäisensä.
Jossittelu on aina vaarallista, mutta mieleeni nousee useinkin kysymys. Mitä jos diagnoosi olisi saatu aikaisemmin? Nepsy-diagnoosin aikuisena saanet nuoret kertovat minulle usein, että diagnoosi on auttanut ymmärtämään mistä tietyt vaikeudet elämässä ovat johtuneet. En olekaan tyhmä, laiska tai paha vaan asioilla on selitys, johon on saatavilla tukea ja apua. Siksi toivonkin, että neuvoloissa, kouluissa ja oppilaitoksissa edelleen lisätään tietoisuutta ja osaamista neurologisista häiriöistä ja ohjataan lapsia ja nuoria matalalla kynnyksellä tutkimuksiin.