Aihe nousi esiini tutkaillessa asunnottomuushankkeen myötä naiserityisyyteen asunnottomuudessa. Jäin pohtimaan mitä kaikkea eri tavoin ja miten toteutetaan naisvankien osalta Suomen vankiloissa. Tutkimustyötä naisten vankila olosuhteista ja naiserityisyydestä on vähän ja melko suppeaksi jättikin aiheeseen perehtyminen.
On totta, että naiset alaryhmänä vankilassa jää hieman alakynteen. Hienoa on huomata kuinka asiaa naiserityisyydestä on kuitenkin ihan lähivuosina viety eteenpäin. Ehdotuksia naisvankien huomioimiseen erillisenä alaryhmänä on käyty hygieniatarvikkeiden saatavuudesta lähtien, johon on tulossa mahdollisesti muutoksia tulevassa. Naisvankiloita Suomessa ei ole ja sijoitetut naisvangit sekä heidän turvallisuus näkökulma yleiseen sekavankilaan on todettu huonoksi ratkaisuksi.Tällä hetkellä Hämeenlinnan vankila on ainut Suomen naisvankila, joka on rakennettu ja perustettu täysin naisvangeille. Terveydenhuolto vankiloissa on pääosin suunniteltu miesväestölle ja tehdyissä tutkimuksissa (RISE)on todettu terveydenhuolto vajavaiseksi naisten osalta. Terveydenhuoltopalveluja ei tuomion aikana ole saatu tarvittavasti ja pelkkä hygienitavaroiden joita tarvitaan päivittäin, on ollut haastavaa järjestää juuri naisvangeille. Tuntuu erikoiselta, että vielä vuonna 2020 rikollisten naisten asema valtakunnallisesti on jokseenkin haastava. Alla oleva linkki vie tutkimustuloksiin ja ehdotuksiin jonka julkaisun esille tulon aikana yllämainittu Hämeenlinnan naisvankila on avautunut. Hämeenlinnan vankila on suunniteltu naisvankityötä erityisesti silmällä pitäen ja huomioiden naisvankeja koskevia erityistarpeita.
Naiserityisyyteen osaamisen lisäämiseksi koulutetaan henkilökuntaa Suomen vankiloihin. Henkilöstöllä on puutteita naiserityisen työn osaamisesta ja vaikka naisvankien taustoissa on usein väkivallan ja seksuaaliväkivallan kokemuksia, aiheiden systemaattinen puheeksi ottaminen ja selvittäminen on nähty puutteelliseksi. Suurin osa naisvangeista ovat toteutetun tutkimuksen mukaan ylivoimaisesti sairain rikosseuraamusasiakas-/vankiryhmä johtuen mielenterveyden ongelmista. Väkivaltakokemukset näyttelee suurta osaa naisvankien osalla ja täten naiset ovat miehiä enemmän traumasitoituneita ja eheytyminen vie enemmän aikaa tuolloin.
Vankilaan joutuminen, joillekkin pääseminen, on erityisen oiva hetki pyrkiä vaikuttamaan ihmisen tulevaan käyttäytymiseen ja ongelmaratkaisutaitoihin erinäisten kurssien ja toimintojen avulla. Koska vankilat toimii lähes suljettuna laitoksena ja toimintaan osallistuminen on suotavaa, ellei pakollista, on tässä kohtaa hyvä pyrkiä vaikuttamaan ihmisen muutoksenvaihemalliin sekä motivaatiotyöhön rikollisen elämän ehkäisyyn ja siintä ulospääsyyn. Tämä vaatinee toki henkilökunnalta paljon omaakin aktiivisuutta ja ammattitaitoa. Muutos on tottakai aina lähtöisin kuntoutettavasta henkilöstä itsestään, kuinka paljon on valmis tarttumaan oljenkorsiin joita tarjotaan, vaikkakin vankila tarjoaa tieynlaiset puitteet myös hyville onnistumisen kokemuksille ja irtipääsyä siviili- ja avopalveluita tiukemmalla kaavalla. Valitettavasti on supistetuissa työolosuhteissa on hankalaa pyrkiä hoitamaan ja tarjoamaan apua kaikille, kun resursseja ei ole riittävästi mikä tuntunee olevan asia joka on esillä sosiaali- ja terveyspalveluissa jatkuvasti.
Mielestäni on hyvä että naiserityisyys asunnottomuudessa ja rikollisuudessa on noussut lähiaikoina enemmän esille ja puheeksi sekä asian eteen on ruvettu tekemään muutoksia, jotka ovat jo tässä kohtaa jossain määrin näkyviä. Kuten vaikka jo tuo yllämainittu ensimmäinen virallinen naisvankila. Itseäni aihe koskettaa oman työni kautta, lähinnä päihde- ja asunnottomuuden tiimoilta, vaikkakin mahdollisuus päätyä rikollisuuden tielle on tuolloin suurempi. Toivottavaa kuitenkin on että tämä teema pysynee pinnalla ja on etenevä asioiden suhteen tulevassa, jotta valitiomme tarjoamista palveluista ja tukitoimista tulisi aavistuksen vielä tasavertaisempia ja huomioonottavaisempia erinäisiä alaryhmiä kohtaan.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Mielenkiintoinen kirjoitus!
Aihe on itselleni myös jonkinverran tuttu, suoritan parhaillaan kurssia ”Naiserityisyys rikosseuraamusalalla”, jossa tutustutaan naisvankien taustoihin, tarpeisiin ja kuinka panostaa naiserityisyyteen. Olen samaa mieltä, että naiserityisyyteen tulisi panostaa vankiloissa enemmän, eikä vain yleistää samanlainen kohtelu mitä miesvankeihin käytetään. Vaikkakin naisvangit ovat huomattava vähemmistö vankiloissa, on silti tärkeää pyrkiä tukemaan heidän kuntoutustaan ja tarjota apua, ja tätä kautta vähentää uusintarikollisuutta.
Valitettavan moni naisvangeista on kokenut jonkinlaisen trauman, mm. joutunut lähisuhdeväkivallan uhriksi. He kantavat mukanaan tätä traumaa, joten olisi todella tärkeä että siihen tarjottaisiin tukea. Henkilökunnan kouluttaminen on tärkeää, jotta he ymmärtävät naisvankeja paremmin ja osaavat toimia heidän kanssaan parhaimmalla mahdollisella tavalla. Monet kärsivät jonkinasteisista mielenterveysongelmista, ja ne voivat olla esimerkiksi osasyy heidän käytökseensä. Itse opin naiserityisyys kurssilta, että monella naisvangilla on käytöshäiriöitä, esimerkiksi ADHD on yleinen. ADHD aiheuttaa mm. vaikeuksia noudattaa sääntöjä, niskoittelua, riidan haastamista ja vaikeuttaa sitoutumista pitkän aikavälin tavoitteisiin. Nämä kaikki vaikeuttavat naisvangin olemista vankilassa ja saattavat aiheuttaa lisärangaistuksia. Olisi siis todella tärkeää, että käytöshäiriöt huomioitaisiin jotta voitaisiin tukea ja parantaa naisvangin oloa vankilassa.