On selvääkin selvempi, että vangit ja entiset vangit tulevat elämänpolullaan kohtaamaan erilaisia asenteita heitä kohtaan. On ihmisiä, jotka eivät ymmärrä tai edes halua ymmärtää. Tai niitä, jotka pelkäävät, eivätkä edes tiedä totuutta. Monesti vanki leimataan “pahaksi”, koska on ollut vankilassa. Mutta eihän se tarkoita, että vankilassa oleva olisi paha. Me kaikki olemme ihmisiä, ja osa … Lue lisää
Heikoimmissa asemissa olevia ihmisiä ja rikoksen uriksi joutuneita tulisi tukea mahdollisimman paljon, tehostamalla yhteisöllisyyttä ja/tai vähentää rikoksen teon mahdollisuutta. Tätä voi kutsua rikoksen ehkäisyksi ja se on monen eri sektorin sekä ammattihenkilön vastuulla.
Rikosseuraamuslaitos tekee tiivistä yhteistyötä vankiterveydenhuollon ja yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa, jotta rikosten tie saataisiin katkaistua. Yli puolet vangeista uusii rikoksensa. Vankilassa olevan vangin terveys ja hyvinvointi paranevat, mutta siviiliin palattua asiat voivat mennä helposti uudelleen pieleen, eikä hoitopolkua pystytä ylläpitämään.
Päihteiden käyttö on muuttunut perusjuoposta sekakäyttäjäksi. On vankeja, jotka ovat aloittaneet säännöllisen tupakoinnin 7-vuotiaina ja suonensisäisten huumeiden käytön 12–13-vuotiaina.
Lainsäädäntö turvaa lapsen oikeuden kumpaankin vanhempaansa. Vankeuslaki korostaa suhteiden ylläpitämistä läheisiin. Perhe on keskeinen voimavara vankilassa ollessa ja yhteiskuntaan sijoittumisessa.
Aihe nousi esiini tutkaillessa asunnottomuushankkeen myötä naiserityisyyteen asunnottomuudessa. Jäin pohtimaan mitä kaikkea eri tavoin ja miten toteutetaan naisvankien osalta Suomen vankiloissa. Tutkimustyötä naisten vankila olosuhteista ja naiserityisyydestä on vähän ja melko suppeaksi jättikin aiheeseen perehtyminen.
Koronan vaikutus Suomen vankilaolosuhteisiin on näkyvissä. Kuitenkin huojentavaa on että suljetussa laitoksessa, niinkuin vankilassa, voidaan edelleen järjestää vangeille suunniteltua päivätoimintaa, tietysti THL:n ohjeistusten mukaisesti, ohjeistukset riippuen siitä, missä maanosassa vankila sijaitsee. Käytännöt vaihtelevat yksiköiden välillä ja ovat hyvin vankilakohtaisia. Tällä hetkellä Suomen vankiloissa on noin 3000 vankia.
Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 4600 asunnotonta. Tässä joukossa vapautuvat vangit ovat suurin ja täysin yliedustettu ryhmä. Suomessa asunnottomuus on yleisesti vähentynyt, mutta positiivinen kehitys ei valitettavasti koske vapautuvia vankeja. Suomen vankiloista vapautuu vuosittain yli 5000 vankia, joista arviolta kolmannes edelleen vapautuu kadulle.