Mitä enemmän kielletään ja rangaistaan, sitä houkuttelevimmiksi asiat muuttuvat ja sitä syvemmälle ahdinkoon ihmisiä ajetaan, joilla riittää muutenkin jo hankaluuksia selvitä normaalista arjesta.
Mietitäänpä hetki vaikka junasakkoja. Kuinka moni työssäkäyvä tai taloudellisesti hyvin pärjäävä ihminen jättää lipun ostamatta julkisessa kulkuvälineessä? En usko, että monikaan. Olettaisin, että useimmat liputta kulkevat ihmiset eivät huvikseen ota riskiä 80 euron sakosta kahden viikon maksuajalla, sillä tänä päivänä se on todella iso raha monen kuukausibudjetista. Köyhimpinä aikoinani huomasin joskus itse, kuinka jopa junalippujen hinta voi olla kynnys lähteä näkemään ystäviä. Toiset eivät välitä ja ottavat riskin. Sakot ovat helppo tapa saada talous nurin, jo muutenkin vaikeassa tilanteessa.
Huumeiden käytöstä rankaisemista voi minusta verrata junasakkoihin. Molemmat kohdistuvat minusta usein huono-osaisten ihmisryhmään; jo huonossa asemassa ja yhteiskunnan pohjalla oleviin ihmisiin (vaikka myös hupikäyttö on yleistä “paremmissakin piireissä”). Huumeiden käytöstä rankaiseminen hankaloittaa normaalin ihmisen työ- ja koulutusmahdollisuuksia tai syventää jo aiemmin olemassa ollutta kuoppaa, jolloin pois pääsemisestä tehdään entistäkin hankalampaa. Minusta on selvää, ettei huonosti voivaa ihmistä näin auteta.
On paljon näyttöä siitä, mistä huono-osaisuus tai ongelmainen käytös aikuisuudessa voi johtua, kuten kehno lapsuus ja periytyvyys. Ensin ihmiset syntyvät (sitä valitsemattaan), sitten heille annetaan köyhä tai surkea ja turvaton lapsuus. Ihmiset kasvavat arvottomiksi ja joutuvat usein hankaluuksiin. Elämästä voi puuttua monta tärkeää rakennuspalikkaa, jotka ovat muovanneet ihmisestä tahtomattaan sellaisen, kuin hän on. Päihteillä hän vielä mahdollisesti tukahduttaa äärimmäiseksi käynyttä tuskaa, jonka käsittelyyn ei ole annettu työkaluja. Hankaluudet vie rangaistaviin tekoihin, jolloin kuoppaa kaivetaan koko ajan syvemmälle ja kohta ollaankin jo “Kiinassa”.
Eduskunnassa on käsittelyssä kansalaisaloite, joka ajaa kannabiksen käytön dekriminalisointia, mikä on minusta erittäin tärkeä ja aiheellinen asia käsiteltäväksi. Tosin en ymmärrä, miksei tämä koskisi kaikkia huumeita, niinkuin THL on lausunnossaan myös ehdottanut.
Kannabiksen käyttö ja kokeilut ovat tänä päivänä yleistynyt rangaistuksista riippumatta. “Nuorista aikuisista lähes puolet on kokeillut laittomia huumausaineita”. (THL 2019.)
Sami Lindfors ja Marjukka Mattila (2020) kirjoittavat Ylen uutisessa useiden tutkimusten puoltaneen dekriminalisoinnin hyötyjä. Portugalissa huumekuolleisuus on vähentynyt tämän seurauksena merkittävästi. Positiivisia kokemuksia on myös Hollannista ja Tsekeistä, ja nyt naapurimme Norja on uudistamassa myös huumausainepolitiikkaansa.
Kirjoituksessa pohditaan, miksei poliitikot luota asiassa tieteen näyttöön, vaan menevät tunteella. Politiikassa harrastetaan näkemykseni mukaan paljon tieteen sensuuria, jonka vuoksi itse ajattelen ennemminkin päätösten taustalla olevan talous.
Tunteet, talous tai mikä ikinä päätösten takana onkaan, seuraan jokatapauksessa erittäin suurella mielenkiinnolla aloitteen etenemistä. Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä muut asiasta ajattelevat? Kommentointi on enemmän kuin toivottua!
Lähteet
Marjukka Mattila & Sami Lindfors 2020. Tiede sanoo, että huumeiden käyttäjiä ei ole järkeä rangaista – miksi poliitikot eivät kuuntele? Tutkija: “Pelataan enemmän tunteella kuin järjellä”. https://yle.fi/uutiset/3-11804495
THL 2019. Huumeiden kokeilu ja käyttö yleistyvät edelleen. https://thl.fi/fi/-/huumeiden-kokeilu-ja-kaytto-yleistyvat-edelleen
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Mielenkiintoinen teksti. Kannabiksen dekriminalisoinnin ymmärrän täysin, onhan siitä reilusti näyttöä kroonisen kivun hoidossa ja pitkälle edenneiden syöpien aiheuttamissa kivuissa. Jäin miettimään tekstin pohjalta kaikkien huumeiden dekriminalisointia.
Wikipedia kertoo seuraavaa:
Meksiko: Meksikossa astui 21.8.2009 voimaan laki, joka asettaa tietyn maksimimäärän henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetuille huumeille. Tämän määrän puitteissa huumeiden hallussapito ei ole rangaistavaa. Maksimimäärät ovat kannabikselle 5 grammaa, kokaiinille puoli grammaa, heroiinille 50 milligrammaa, metamfetamiinille 40 milligrammaa ja LSD:lle 0,015 milligrammaa. Jos viranomaiset löytävät henkilön hallusta sallitun määrän huumeita, häntä kannustetaan hakeutumaan hoitoon. Kolme kertaa sallitusta hallussapidosta kiinni jääneille hoito on pakollista, mutta laissa ei määritellä rangaistusta, vaikka henkilö ei suostu hoitoon.
Tämä vain esimerkkinä.
Meksikon mallissa on toki otettu huomioon se, että jos jäät kiinni siitä että sinulla on aineita sallittuja määriä enemmän, sinut ohjataan hoitoon. Tuntuu aika rajulta, että noinkin kovia huumeita sallittaisiin, vaikkakin hyvin pieniä määriä. Voisiko se vaikuttaa siihen, että huumeiden käyttäjät ja esimerkiksi ensimmäistä kertaa kokeilevat (nuoret) herkemmin siirtyvät vahvempiin aineisiin, jos ne olisivat enemmän hyväksyttyjä. Vaikea aihe.