Lasten ja nuorten mielenterevysongelmat ovat lisääntyneet 2010-luvulla, ja ovat edelleen lisääntymään päin.
Vielä kymmenen vuotta sitten mielenterveysaiheet olivat lasten ja nuorten puhelimessa ja nettipalveluissa kuudenneksi yleisin aihe. Viime vuonna mielenterveyteen liittyvistä asioista puhuttiin palveluissa eniten. Yleisimpiä huolta aiheuttavia asioita olivat alakulo ja masentunt mieliala, ahdistuneisuus, syömisomgelmat ja jopa itsemurha sekä kuolema-ajatukset.
“Valitettavan tyypillistä yhteydenotoille on se, että samalle lapselle tai nuorelle kasautuu useita ongelmia. Jo 14-vuotiaan lapsen elämää voivat kuormittaa monet sekä perheen tilanteeseen että omaan jaksamiseen liittyvät asiat, kaverihuolet ja oppimispulmat, sanoo auttavien puhelin- ja nettipalvelujen suunnittelija Heidi Holappa.”
Mistä Tällainen suuntaus sitten johtuu, ei ole yksiselitteinen asia. Yhteiskunta on koventunut ja nuoriltakin vaaditaan yhä enemmän. Nuorisopsykiatrian professori Tommi tolmunen toteaa tiedotteessaan, että valtaosa psyykkisistä sairauksista puhkeaa nuorena, mutta nuorilla on myös valtava parantumispotentiaali, varsinkin jos apua on saatavilla riittävän ajoissa.
Ei ole varmaa onko mielenterveysongelmat niin kovassa kasvussa kuin luvuista voisi päätellä. Kyse saattaa olla myös siitä, että oireilevat tunnistetaan paremmin ja ohjataan hoitoon. Myös erilaiset netti- ja puhelinpalvelut ovat lisääntyneet, jolloin nuorten on helpompi kertoa asioista. Hyvä asia kuitenkin on, että mielenterveysongelmiin liittyvä stigma on vähentynyt ja niistä voi puhua ääneen.
Koulukiusaaminen on yksi nuorten mielenterveysongelmien taustalla oleva tekijä. Lähes kuukausittain saamme lukea koulukiusaamis tapauksista, jotka ovat äityneet jopa pahoinpitelyiksi asti. Suurin osa kiusaamisista ei kuitenkaan päädy lehtiin, mutta piinaavat silti kiusattuja ja heidän lähipiiriään.
Myös päihde kokeilut alkavat usein nuorena. (esim. alkoholi ja kannabis). Päihteet ja mielenterveys kulkevat käsi kädessä myös nuorten kohdalla, ja ennaltaehkäisevään työhön tulisi panostaa entistä enemmän.
Koulut suhtaututvat mielenterveysongelmiin vaihtelevasti. Joissain kouluissa opettajat ovat hankkineet psykiatrista osaamista tukeakseen oppilaita, toiset taas ohjaavat oppilaita sairaslomalle. Koulujen ensisijainen tehtävä onkin tietysti tuottaa tutkintoja, mutta mistä löytää paikka oireilevalle nuorelle. Kotiin jääminen usein vain pahentaa tilannetta.
Näihin asioihin olisi syytä suhtautua kouluissa vakavammin, ja mahdollisesti palkata lisää sosiaalialan työntekijöitä hoitamaan näitä ongelmia.
Nuorten ongelmiin olisi syytä puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin mahdollisuudet toipumiseen olisivat paremmat. Jos ongelmia ei hoideta, niin ne ovat edessä tulevaisuudessa koko yhteiskunnallamme.
Lähteet:
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Kirjoitat tärkeästä aiheesta, koulujen pitäisi mielestäni herkemmin puuttua koulukiusaamiseen, sekä havainnoida enemmän lasten ja nuorten käyttäytymistä. Usein lapsi saattaakin oireilla juuri koulukiusaamisen, tai vaikkapa kotona olevien ongelmien vuoksi. Taustalta saattaa löytyä vaikka mitä, ja oireilu saattaa myös olla lapsen avunhuuto tilanteessa. Lasten kanssa työskentelevät tarvitsisivat mielestäni enemmän perehdytystä aiheeseen.
Kiitos, että otit esille erittäin tärkeän aiheen.
On sydäntä raastavaa, että lasten ja nuorten mielenterveysongelmat lisääntyvät, kuten myös, että itsemurha on kansainvälisesti yksi yleisimmistä 15-19-vuotiaiden kuolinsyistä. Unicefin Report Card -raportin mukaan Suomi sijoittuu rikkaista maista heikoimpaan kolmannekseen tarkasteltaessa 15-19-vuotiaiden nuorten itsemurhien määrää. Näin siitäkin huolimatta, että 84 prosenttia 15-vuotiaista kokee olevansa erittäin tyytyväisiä elämäänsä. Tämä tukee mielestäni Holapan näkemystä nuorten moniongelmaisuudesta eli osa nuorista voi todella huonosti. Uskon koulukiusaamisenkin taustalla olevan lapsen/nuoren pahan olon. Raportissa mainitaan myös lasten ja nuorten mielenterveyden huomioiminen koronapandemian jälkihoidossa. Viruksen mukanaan tuoma kriisi lisää köyhyyttä ja mielenterveysongelmia vaarantaen näin lasten hyvinvoinnin. Eli tuen tarve ei varmasti tule vähenemään.
Mediuutiset -lähteessäsi Tolmunen toteaa, että terveydenhuolto ei ole ehtinyt mukaan nuorten kasvaneeseen mielenterveyspalvelujen tarpeeseen. On hyvä, että erilaisia auttavia puhelinpalveluja on saatavilla, mutta uskon nuorien kaipaavan myös turvallista, kohdattavaa aikuista. Olenkin kanssasi samaa mieltä, että kouluissa, kuten myös päiväkodeissa, olisi hyvä lisätä moniammatillisuutta esimerkiksi perhetyöntekijöitä palkaten.