Nuorten päihdepalveluista

Käsittelin nuorten päihteidenkäyttöä kahden viikon takaisessa julkaisussani, jossa toin myös ilmi huolen lisääntyneestä huumeidenkäytöstä. Jatkan samasta aiheesta, mutta hieman erilaisesta näkökulmasta; minkälaisia päihdepalveluja nuorille yleisesti on tarjolla? Minkälaiset ovat nykyisen hallituksen linjaukset ja tulevat toimet alaikäisten päihteidenkäytön hillitsemiseksi ja päihdepalvelujen turvaamiseksi?

Päihdehoidon järjestäminen on kuntien vastuulla, joten resurssit ja toimintatavat saattavat poiketa toisistaan hyvinkin merkittävästi. Nuori päihteidenkäyttäjä voi hakea apua kouluterveydenhuollosta, nuorisoasemilta, paikkakuntansa A-klinikalta tai perusterveydenhuollosta. Päihdehoito järjestetään ensisijaisesti avohuollon tukitoimin, mutta mikäli alaikäinen nuori ei päihdeongelmansa hoitoon sitoudu, voidaan hoito toteuttaa lastensuojelun pakkotoimin. Käytännössä tämä voi siis tarkoittaa esimerkiksi väliaikaista laitossijoitusta.

Yllä kirjattu lista saattaa antaa lukijalleen kuvan, että nuorille kohdennettua päihdehoitoa on tarjolla monipuolisesti ja runsaasti. Totuus on kuitenkin vielä toisenlainen. Suomen huumetilanne on pahentunut hitaasti mutta varmasti, eikä hoitovalikoima valitettavasti ole kehittynyt ilmiön mukana. Tukea ja neuvontaa on suhteellisen helposti saatavilla, mutta varsinaisia nuorille tarjottavia hoitopaikkoja on todella vähän.

Kuva: Pixabay

“- – päihdepalvelujen vajaus johtuu osittain siitä, että Suomessa ajatellaan herkästi, ettei alaikäisille tarvitse järjestää päihdepalveluja, sillä eihän heidän edes kuuluisi käyttää päihteitä ikänsä vuoksi”

Köngäs, P. 2019. Toni halusi jo pikkupoikana huumegangsteriksi – hänen haaveensa toteutui, sillä kukaan ei välittänyt. Yle-uutisartikkeli.

Yllä olevan sitaatin lisäksi toinen samaisessa artikkelissa esitetty haaste nuorten päihdehoidossa on se, että nuoret harvoin hakeutuvat hoitoon vapaaehtoisesti. Kynnys tehdä niin on vain liian suuri. Päihteidenkäyttöä pyritään melko tehokkaasti piilottelemaan, koska nuoria usein rangaistaan siitä. Harva haluaa ottaa riskiä huostaanotosta tai pakkosijoituksesta, jolloin vaihtoehdoksi jää odottaa täysi-ikäistymistä ja sen tuomia uusia mahdollisuuksia palvelujen suhteen. Tämä on selkeästi ongelmallinen toimintatapa, sillä odottelun aikana tilanne usein vain eskaloituu, eikä esimerkiksi huumemaailmasta poistuminen välttämättä olekaan enää vaihtoehto.

Nuorille suunnattuja päihdehoitopaikkoja on tärkeä lisätä, mutta jopa tärkeämpää on vahvistaa päihteidenkäytön ennaltaehkäisyä. Kuvainnollisesti sanoen tulipalojen sammuttamisen sijaan on myös tärkeä varmistaa, etteivät nuorten päihdekokeilut ylipäätänsä kärjistyisi ongelmakäytöksi. Asian tiimoilta onkin onneksi tehty muun muassa seuraavia linjauksia ja toimia; päihdehuoltolakia päivitetään, etsivää nuorisotyötä vahvistetaan, nuorten työpajatoimintaa lisätään sekä heille suunnattuja palveluita vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuoltoa myöten.

Kuva: Pixabay

Nykyinen hallitusohjelma todella korostaa nuorten hyvinvoinnin edistämistä ja osallisuuden lisäämistä. Sosiaali- ja terveyspalveluja vahvistamalla sekä työpaja- ja harrastustoimintaa lisäämällä saadaan mittavia tuloksia aikaan, mutta tärkeää on myös niin sanotusti siviilien pitää huolta toisistaan. Muiden asioihin puuttuminen on usealle suomalaiselle haasteellista, jopa tabu, mutta väliintulo voi pelastaa toisen hengen.

4 kommenttia artikkeliin ”Nuorten päihdepalveluista

  1. Iina

    Olet nostanut todella tärkeän asian esille. Nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen on kuin meidän kaikkien tulevaisuudesta huolehtimista ja siksi niin erityisen tärkeää. Olet nostanut postauksessasi kivasti esille myös nuorten näkökulman. Jäin kuitenkin vielä miettimään sitä, että on varmasti myös niitä nuoria jotka eivät koe omaa päihteiden käyttöään haitalliseksi tai ongelmalliseksi ja piilottelevat käyttöä hyvinkin tehokkaasti. Heidän auttamisensa on vieläkin mutkikkaampaa. Siksi juurikin mainitsemasi ennaltaehkäisy onkin oleellisen tärkeää, jotta mahdollisimman moni nuori saisi apua ja tukea jopa ennen ensimmäisiä päihdekokeiluja tai ennen varsinaiseen päihdekierteeseen joutumista.

    1. Kristina Hämäläinen

      Kiitos kommentistasi ja paikkansapitävästä huomiosta! Nuorten on varmasti vaikea tunnistaa päihteidenkäytön haitallisuutta ja määritellä itse, milloin touhu menee varsinaiseksi ongelmakäytöksi. Nuorten on muutenkin aivan aikuisten lailla varmasti vaikea tunnistaa ja tunnustaa kärsivänsä päihdeongelmasta. Nuorilla tilanne saattaa olla jopa pahempi, sillä riippuvuuden aiheuttamia oireita ei välttämättä osata edes yhdistää päihteisiin. Keho käy muutenkin läpi mittavia fyysisiä muutoksia, ja oireet saatetaan erehtyä luulemaan esimerkiksi osaksi “kasvukipuja”.

      Minun on vaikea näin vielä suhteellisen noviisina arvioida, minkälaisia toimia tarvittaisiin, jotta nuorten päihteidenkäyttöä saataisiin aidosti vähennettyä. Uskon kyllä vapaa-ajan toiminnan lisäämisen vaikuttavan ilmiöön, mutta tärkeää on myös ylipäätänsä muuttaa asenteita päihteitä kohtaan kielteisemmäksi. Tämä on paljon mittavampi, koko yhteiskuntaa koskeva muutos, joka vie varmasti myös paljon aikaa.

  2. Helina

    Hei, kiitos tämän asian nostosta esille. Olen myös sitä mieltä, että nuorten päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn ja valistukseen täytyisi panostaa hurjasti enemmän. Harrastukset ovat hyvä keino siihen, tarvittaisiin ehkä enemmän lähellä tuotettua harrastustoimintaa, jotta kaikilla olisi mahdollisuus osallistua. Mutta mitä keinoja on oikeasti käytännössä puuttua nuoren, tai kenenkään, itse päihteiden käyttöön?

    Se, että saataisiin nostettua ensi kokeilun ikää ylemmäs, ja tietenkin siinä samalla mahdollisen käytön aloitusta myöhemmäksi, voisi ehkä olla oleellisen tärkeää. Minulla on vahva näkemys, että nuorten päihteiden käytöstä otetaan yhteyttä sosiaalitoimeen useimmiten vanhempien toimesta, jotka ovat huolestuneet nuoren päihteiden käytöstä.
    Ja uskon, edellisen kommentoijan tavoin, että nuoret eivät niinkään piilottele päihteiden käyttöä rangaistusten tai mahdollisen huostaanotonkaan pelossa vaan usein on niin, ettei nuori itse pidä päihteiden käyttöään ollenkaan ongelmallisena. Ei ymmärretä omaa parasta eikä ymmärretä sitä, kuinka helposti voi jäädä koukkuun. Kuvitellaan, että kyllä minä pystyn lopettamaan silloin kun haluan. Tämä johtaa sitten siihen, että kun sosiaaliohjaajalla tms. työntekijällä on velvoite kertoa tapaamisten olevan täysin vapaaehtoisia, jäävät tapaamiset monesti siihen yhteen ainoaan kertaan. Mielestäni täytyisi olla jokin mahdollisuus velvoittaa nuori käymään näissä tapaamisissa edes muutaman kerran. Myös lasten ja nuorten vanhempia täytyisi ravistella tähän todellisuuteen ja valistaa nuorten päihteiden käytöstä. Itse olen yläasteelaisen vanhempi ja puhunut lähiaikoina monen muun yläasteelaisen vanhemman kanssa, jotka ovat valitettavasti olleet ihan pipo silmillä tämän päihdeasian edessä.

    1. Kristina Hämäläinen

      Kiitos kommentistasi! Tämä on todella hankala ja mutkikas aihe, josta haluaisin myös itse oppia lisää ihan käytännön työssä. Kuinka voimme aidosti puuttua nuorten päihteidenkäyttöön? Kuinka auttaa nuori oikeasti ymmärtämään päihteiden moniasteiset haitat? Kuinka auttaa nuorta tunnistamaan haitallinen päihteidenkäyttö sekä itsessään että ystävissään? Riittävätkö aktiivinen päihdevalistus ja muut tämänhetkiset ennaltaehkäisevät toimet, vai olisiko jotain muutakin tehtävissä?

      Menetelmät eivät onneksi ole horjumattomia, vaan ne ovat täysin kehitettävissä, ja kehitettävää tässä tuntuukin olevan. Vaikka päihteidenkäyttö on ikävä kyllä jo vakiinnuttanut asemansa normaalina nuoruuteen liittyvänä elementtinä, ei sen sellaisena kuuluisi pysyä.

      Olen myös samaa mieltä siitä, etteivät nuoret tietyissä asioissa ymmärrä omaa parastaan. En nyt tuota yllä olevaa vastaustani halua robotinomaisesti toistaa, mutta nuorten on muutenkin varmasti vaikea tunnistaa ongelmakäytön rajat ja omat rajansa. Vaikka päihteidenkäyttö ei varsinaiseksi riippuvuudeksi muodostuisi, piilee siinä lukuisia muita nuorille erityisen vaarallisia haittoja. Tärkeää olisi tehostaa päihdevalistusta ja mahdollisesti myös kehittää sen sisältöä, ja tehdä mittavampia muutoksia päihde-asenteiden muuttamiseksi.

Vastaa