Tulen käsittelemään tämänkertaisessa blogitekstissä päihderiippuvuutta, päihdehuoltoa ja sitä, miten ne vaikuttavat koko päihteidenkäyttäjän perheeseen. Halusin rajata päihteet tarkoittamaan tässä tekstissä lähinnä alkoholia, koska pelkästään sen vaikutus on äärimmäisen iso suomalaisille ja se herättää varmasti runsaasti keskustelua.
Suomessa on alkoholisteja arvioiden mukaan noin 400 000. Näistä henkilöistä noin kolme neljäsosaa on aivan tavallisia työssäkäyviä ihmisiä, jotka eivät tiedä sairaudestaan ja näin ollen eivät myöskään ole missään hoidon piirissä. Alkoholismissa sairautena on toki eritasoisia asteita, minkä vuoksi sen diagnosoiminen ja täydellinen tilastointi on varsin haastavaa. Tämän lisäksi päihteen riskikuluttajia on vielä paljon enemmän, ja niihin kuuluu ihmisiä laidasta laitaan eri ikäryhmistä ja yhteiskuntaluokista. Alkoholinkäytön lopettamisesta ja toipumisesta puhuttaessa on tärkeää muistaa, että se ei kuitenkaan poista riippuvuutta. (Richert 2015.) Edellä mainitut luvut ovat huomattavan isoja ja huolestuttavia, vaikka tiedossa onkin suomalaisten verrattain suuri alkoholinkulutus. Tilastojen karuudesta kertoo varsinkin se, että omassa lähipiirissäkin on varmasti sairaudesta kärsiviä, vaikka sitä ei varsinaisesti huomaisikaan.
Mitä päihdehuolto on?
Tätä monia ihmisiä jossain elämän vaiheessa koskettavaa sairautta varten on säädetty monenlaisia lakeja ja palveluita. Sosiaali- ja terveysministeriö suunnittelee ja valvoo päihde- ja riippuvuustyötä valtakunnallisella tasolla, kun taas hyvinvointialueiden vastuulla on niiden järjestäminen käytännössä. Palveluiden piiriin voi hakeutua itsenäisesti esimerkiksi ottamalla suoraan yhteyttä päihdepalveluita tarjoavaan yksikköön. Toisaalta taas varsinaiseen laitoshuoltoon ja kuntouttavaan toimintaan tarvitaan lähes kaikissa tapauksissa lähete terveydenhuollosta. (STM 2023a.) Väkisin tulee tietysti tässä kohtaa mieleen, että kuinka moni alkoholisti jää avun ulkopuolelle. Kuten edellä on mainittu, useissa tapauksissa toki kyse on ihmisistä, jotka eivät koe itseään edes sairastuneensa alkoholismiin. Tämän vuoksi mielestäni on pidettävä kaikenlaista ennaltaehkäisevää työtä erittäin suuressa roolissa taistelussa alkoholismia vastaan. Näin asia onneksi on, ainakin jossain määrin. Päihdehuoltolaissa (41/1986) säädetäänkin, että sen ensisijaisina tavoitteina on nimenomaan ehkäistä päihteiden ongelmakäyttöä, sekä pyrkiä vähentämään niiden olosuhteiden ja elintapojen syntymistä, jotka altistavat päihderiippuvuuksille.
Päihteiden vaikutus perheeseen
Päihteillä, monissa tapauksissa nimenomaan alkoholilla, on valitettavan suuri vaikutus koko perheeseen. Palveluita on järjestettävä perheen tuen tarpeen mukaan, kuten raskaana oleville on tarjottava riittävää apua tukemaan päihteettömyyttä, ja lapselle oikeus välttämättömiin sosiaalipalveluihin kehityksen turvaamiseksi (STM 2023b). Nämä eivät kuitenkaan aina sulje pois päihteiden käytöstä aiheutuvia ongelmia ja murheita perheiden sisällä. Varsinkin lapsille päihteet aiheuttavat monia erilaisia ongelmia. Valehtelu tuottaa lapselle vaikeuksia luottaa aikuiseen ja luo mahdollista uhkaa väkivallasta ja mielenterveyden ongelmista. Näiden lisäksi päihteidenkäyttö perheessä altistaa myös lasta päihteiden väärinkäytölle, ja esimerkiksi kiusatuksi joutumiselle koulussa. Nimenomaan kouluissa ja päiväkodeissa on tärkeää tukea lasta ja puuttua jo varhaisessa vaiheessa perheessä havaittuihin ongelmiin. (Mielenterveystalo 2023.)
Alkoholisteja siis on ja tulee olemaan, valitettavasti. Moni ihminen itseni mukaan lukien on varmasti joskus ihmetellyt terveyskyselyissä kysyttyjä alkoholin kulutusmääriä, ja vastannut vielä varmuudeksi vähän alakanttiin. Silti nämä kannattaa ottaa vakavasti. Kukaan ei toivottavasti halua altistaa lastaan päihteiden värittämään perhearkeen.
Finlex. 2022. Päihdehuoltolaki 41/1986. Viitattu 4.1.2023. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860041
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2023. Viitattu 4.1.2023. https://stm.fi/paihdepalvelut
Mielenterveystalo. 2023. Tietoa vanhemmalle, jolla on päihdeongelma. Viitattu 5.1.2022. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/paihteet/tietoa-vanhemmalle-jolla-paihdeongelma ?
Richert, H. 2015. Mitä alkoholiriippuvuus on? Yle. Viitattu 30.12.2022. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/01/27/mita-alkoholiriippuvuus
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Päihteiden vaikutus perheen arkeen on tosiaan merkittävä tekijä lapsen kasvuolosuhteita ajatellen. Harva lapsi itse ymmärtää, että hänen ihmisoikeuksiaan loukataan tilanteessa, jossa päihdeongelmainen vanhempi ei ymmärrä tai pysty hoitamaan velvollisuuksiaan lasta kohtaan. Lapsella on oikeus turvaan ja hoivaan. Minkä arvoinen on lapsi, jolle tehtyjä lupauksia ei tarvitse pitää ja joka peloissaan ei ansaitse turvallista syliä. Turvapaikka voi löytyä komeron ylähyllyltä tai sängyn alta, mutta pelkoa ja turvattomuuden tunnetta ylähylly ei poista. Pelko on tunteena aika juurtuvaa sorttia ja siihen auttaa vain turvallinen ihminen, joka pitää lapsesta huolta ja välittää aidosti. Niissä perheissä, joissa alkoholia käytetään runsaasti ja lapsen tarpeet jää tyydyttymättä, tapahtuu lasta ajatellen huutava vääryys ja lapsen tukeminen on todella tärkeää. Lasisen lapsuuden eläneistä kasvaa usein myös helposti särkyviä aikuisia, jos he eivät saa tukea ajoissa.