Tänään paneudumme ADHD:n ihmeelliseen maailmaan! Harmikseni (vai onnekseni?) minulla ei kuitenkaan ole tästä omakohtaista kokemusta. Puolisoni on jokseenkin taipuvainen piirteisiin, jotka usein yhdistetään joko ADHD tai ADD:n. Olen yrittänyt häntä patistella tutkimuksiin, jotta hän saisi diagnoosin ja apua siihen. Tänään pohdimme kuitenkin ADHDta lapsella!
ADHD diagnosointi lapselle saattaa olla haastavaa, koska varsinkin leikki-iässä lapset ovat vilkkaita eivätkä jaksa keskittyä yhteen asiaan pitkään, jonka takia ADHD diagnoosi annetaan vasta myöhemmin. Motoristen sekä kognitiivisten taitojen kehitys voi olla omaa ikätasoa alempana. ADHD lapsilla onkin yleensä haasteita tarkkaavuuden kanssa, koulutehtävissä saattaa näkyä usein huolimattomuusvirheitä ja ohjeiden kuuntelemiseen ei jaksa keskittyä. (ADHD tutuksi 2022; Puustjärvi 2016; ADHD liitto 2022.)
Oskun äiti on joutunut käymään läpi monenlaisia tilanteita lapsensa tarkkaavaisuushäiriön vuoksi. Oskulle diagnosoitiin ADHD jo viiden vanhana, päiväkodista kerrottiin, että Osku on levoton, eikä oikein kykene leikkimään muiden lasten kanssa. Osku aloitti koulun pienryhmässä seitsemän muun lapsen kanssa. Ensimmäiset vuodet erityisluokalla sujuivat hyvin ja Oskua kuvailtiin fiksuksi ja iloiseksi pojaksi. Kolmannelle luokalle Osku siirrettiin kuitenkin normaaliluokalle, Osku yritti kovasti mutta ei jaksanut opiskella normaalien lasten tahdissa. Osku alkoi saamaan raivareita illalla kotona, heitteli asioita ja kiroili. Oskun äidille arki oli raskasta, aamuisin tapeltiin kouluun lähtemisestä ja iltaisin luettiin viestejä siitä, kuinka Osku oli taas käyttäytynyt huonosti. (Pihlajaniemi 2017.)
Tarkkaavaisuushäiriöiselle lapselle tulisi asettaa rutiineja, joiden avulla arjessa toimiminen helpottaa. Toistuvan kieltämisen tilalle kannattaa harkita palkitsemista pienistäkin, hyvin suoritetuista asioista. Monelle ADHD lapselle auttavat myös vaikkapa kuvalliset päivärutiini-kortit, niistä on helppo käsittää, mitä tapahtuu milloinkin. Jos lapsella on haasteita keskittyä koulussa, voi kokeilla esimerkiksi stressipalloa tai muuta pientä hypisteltävää, jonka avulla lapsi pystyy keskittymään opetukseen paremmin. (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2020.)
Myös Elmerin äidillä on kokemusta siitä, kun lapsi ei jaksa keskittyä koulussa ja Wilma täyttyy tätä koskevista viesteistä. Elmerin ADHD diagnosoitiin, kun poika oli kolmannella luokalla. Tähän mennessä Elmeri oli jo kerennyt lähtemään mukaan monenlaisiin yllytyksiin ja viettää koulumatkalla jopa useita tunteja. Elmeri sai kuitenkin lääkityksen tarkkaavaisuushäiriöönsä, joka helpotti tilannetta huomattavasti. (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2020.)
Niin Oskun kuin Elmerinkin äiti toivoo, että lasta, jolla on tarkkaavaisuushäiriö, ei pidettäisi pahana tai tahallaan ilkeänä (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2020; Pihlajaniemi 2017).
Olen käsittänyt, että ADHD/ADD:ta voi olla haastavaa diagnosoida, koska oireilu lapsella voi olla hyvin samankaltaista kuin muut iän mukanaan tuomat piirteet. En osaisi itse arvella, milloin lapsi on ”liian vilkas” tai milloin vireystila heittelehtii enemmän kuin sen normaalisti pitäisi. Niin Oskun kuin Elmerinkin äidille on ollut varmasti hyvin kuormittavaa yrittää pysyä poikansa perässä. Kaikki kunnia heille, mutta olen onnellinen, ettei minun tarvitse koskaan olla tuossa tilanteessa. Olen ihmisenä aivan liian hedonistinen ja kärsimätön
On kyllä tullut mietittyä kaiken näköisiä asioita näitä postauksia kirjoittaessa! Ehkä olen onnistunut laajentamaan omia näkökulmiani niin omien kuin muidenkin postauksien kautta.
Tällä kertaa TEIDÄN kokemuksenne ADHDsta, tai muusta tarkkaavaisuushäiriöstä, kiinnostaa erityisen paljon, koska itselläni ei ole siitä kokemusta. Jättäkää kommentteihin omia pohdintoja, korjatkaa jos olin väärässä tai kertokaa käyneenne täällä. :3
Lähteet:
ADHD liitto. 2022. ADHD tietoa – lapset. Viitattu 17.9.2022.
https://adhd-liitto.fi/adhd-tietoa/lapset/
ADHD tutuksi. 2022. ADHD lapsella. Viitattu 17.9.2022.
https://adhdtutuksi.fi/mika-on-adhd/adhd-lapsella/
Mannerheimin lastensuojeluliitto. 2020. Tunnista ja näe ADHD-lapsen supervoimat. Viitattu 17.9.2022.
https://www.mll.fi/lapsemme-lehti/tunnista-ja-nae-adhd-lapsen-supervoimat/
Pihlajaniemi, A. 2017. ADHD-lapsen äiti: ”Muista, että huonosti käyttäytyvä lapsi ei ole aina huonosti kasvatettu”. Viitattu 17.9.2022.
https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ihmiset/adhd-lapsen-aiti-muista-etta-huonosti-kayttaytyva-lapsi-ei-aina-ole-huonosti
Puustjärvi, A. 2016. ADHD:n tunnistaminen ja diagnosointi ennen kouluikää. Viitattu 17.9.2022.
https://www.kaypahoito.fi/nix01777
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Moikka, olipa tosi kivasti ja selkeästi kirjoitettu postaus, kiitos! Omalla kohdalla ADHD on noussut useasti keskustelun aiheeksi kaveriporukassani. Useamman kohdalla on käynyt niin, että he eivät edes pääse tutkimuksiin, vaikka heillä on selkeitä piirteitä, jotka viittaavat AHHD:seen. Tämä on tietty ikävää, koska diagnoosin saamisen avulla pystyisi ymmärtämään hieman paremmin esimerkiksi, että miksi ei pysty keskittymään eikä saa mitään aikaiseksi. On harmillista, että aikuisiällä tutkimuksiin on vaikea päästä, koska jos lapsena diagnosointia siirretään koko ajan vain eteenpäin niin joku saattaa jäädä vaille diagnoosia loppuelämäkseen, koska asiaan ei ole puututtu jo lapsuusiässä.
Moiksu Mila!
Kiitos omista ajatuksista ja kokemuksista kaveripiiristä! Juuri tän saman asian kanssa kamppaillaan, että mun puolison on vaikeaa päästä tutkimuksiin, varsinkin kun ei just nyt oo varaa mennä yksityiselle.
Hirveen sääli, että tää tutkimuksiin hakeutuminen on näin haastavaa, koska oikeanlaisella hoidolla pystyttäis varmasti helpottamaan ADHDsta kärsivän elämää.