Kyllä, täällä sitä ollaan taas. Ja sinäkin siellä, onpa mahtavaa! Tänään syödään vähän parempaa aamiaista. Tänään ei pelkkä proteiinipatukka tai energiajuoma riitä. Niiden on aika väistyä sillä täältä sitä tulee, oikein tuutin täydeltä – viimosen päälle kaurapuuroa, jukurttia ja kesällä poimittuja mustikoita. Mitä, totta kai voi ottaa omat eväät mukaan, ei täällä säännöissä sanota ettei saisi. Siitä vaan ihan rohkeasti, kyllä tätä riittää molemmille. Se on ruokavallankumouksen aika ja täällä me molemmat nyt olemme sitä todistamassa, aitiopaikoilta ja lusikat suussa. Mutta nyt, ihan rauhassa kuitenkin vaikka täällä kulinaristella vuoren huipulla tuuleekin.
Kuten jo tässä vaiheessa blogiamme onkin käynyt varmaan selväksi, ei aamiaispöytä olisi mitään ilman ruokaa, emmekä mekään omista vahvuuksistamme huolimatta näin pitkälle olisi tällä kurssilla päässeet ilman jukurttejamme. Vaikuttaako ravinto jollain tapaa mielenterveyteen? Onko sillä merkitystä mitä ihminen suuhunsa laittaa, missä määrin ja milloin?
Mieli.fi kiteyttää artikkelissaan ravitsemustutkija Anu Ruususen tekemät havainnot ruoan vaikutuksesta mielen hyvinvointiin ja rajaa ne ylläpitäviin ja laskeviin osioihin. Ei voida kuitenkaan sanoa tämän olevan täydellinen tai lopullinen listaus, mutta se antaa hyvän pohjan kenelle tahansa, joka on asiasta kiinnostunut.
Mielenterveystalon ”Arjen Perusteet” käsittelee ravintoa pikaisesti ja mainitsee monipuolisen ravinnon ylläpitävän toimintakykyä, keskittymiskykyä, koordinaatiot, motivaatiota, muistia ja stressin sietokykyä. Onhan se sinänsä sanomattakin selvää, mutta suomalaisillekin tutut öiset nakkikioski tappelut johtuvat osaltaan alkoholista, mutta myös kunnollisen ravinnon puutteesta ja täten verensokerin laskusta, josta sitten voi seurata ärtyneisyyttä, riitaisuutta ja huonoa arviointikykyä (Fressis, 2022).
Mitä sitten tämä lisäksi sanotaan mielenterveyteen positiivisesti vaikuttavista ruokatottumuksista? Pääsääntöisesti ruokailusuosituksia voi tarkkailla esimerkiksi sydän- ja syöpäliittojen sivuilta suosituksia syömiseen liittyen, sillä niillä on todettu olevan myös edesauttavaa vaikutusta mielialaan, mielenterveyteen sekä aivojen terveydelle (Kaitiala, 2022). On tärkeää myös huomata, että sen lisäksi että ruoan ravintoarvoilla on merkitystä, on myös sen rytmitämisellä sekä säännöllisyydellä suuri rooli. Ravinnosta puhuessa on hankala syventyä asiaan iskemällä pitkiä listoja kunkin ravintoaineen vaikutuksesta, enkä nyt tällä kertaa valitettavasti tähän ryhdy. Lisään kuitenkin maininnin muun muassa omega-3-rasvahapoista (mm. lohi & pähkinät), jotka vaikuttavat kehon tulehdustilan ja stressihormoni kortisolin laskuun positiivisesti. Myös omega-3-ravintolisänä on todettu joissain tapauksissa auttavan masentuneisuuden kanssa, silloin, kun muu lääkitys ei ole tehonnut (Kaitiala, 2022).
Kyllähän se kauniilta kuulostaa ja teoriassa kaikkien pitäisi haluta itselleen parasta. Ei kuitenkaan ole yhtään yksiselitteistä, että joku pystyy järjestämään ruokailunsa säännöllisesti ja aina parhaita suosituksia mukaillen. Kaltialan Itä-Suomen Yliopistolle kirjoittamassa artikkelissa ” Ruokavalio voi tukea mielenterveyden häiriöiden ehkäisyä ja hoitoa” nostetaan hyvin esiin Ruususen & kumppaneiden meta-analyysistä myös ravintoihanteiden pimeää puolta käsittelevä analyysi: ”Vakavaa masennusta, kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai masennusta sairastavista jopa 40 prosenttia kokee ruokaturvattomuutta. Se voi tarkoittaa esimerkiksi, että ruokaan ei ole riittävästi rahaa ja syöminen on yksipuolista ja epäsäännöllistä.”. Vaikka ravinnolla on tutkittu olevan positiivinen vaikutus esimerkiksi masennusoireiden lievittämiseen (Kaltiala, 2022), ei asia tosiaan ole ratkaistavissa toteamalla jollekin, että syö lisää salaattia.
Pienellä budjetilla terveellinenja monipuolinen ruoka voi olla taloudellisesti mahdollista, mutta ajallisesti kuluttavaa ja jostain on aina tingittävä. Joissain tapauksissa ihmiset ovat myös täysin lahjoitetun ruoan varassa, jolloin ei paljoa pysty neuvottelemaan ruoan laadusta ja monipuolisuudesta, vaikka pientä mahdollisuutta onkin. Lääkityksellä sekä allergioilla on myös laaja vaikutus siihen miten ja mitä ihminen voi syödä tai miten ruokahalu tai ruoka ihmiseen vaikuttaa. Ja tässä vaiheessa ei lähdetä pureutumaan siihen, miten ihmismieli on nykymaailmassa viritetty sokerin, kiireen, suolan, äänten, värien, sosiaalisenhyväksynnän, kulttuurivaikutteiden ja muiden palkitsevuushoukutteiden ehdoilla haaveilemaan aina hieman helpommasta ja palkitsevammasta ratkaisusta (Ruokatieto, 2001) (Evermind, 2022), niin hyvässä kuin huonossa.
No mutta, jos siirrytään kuitenkin vähän positiivisempaan suuntaan. Loppukevennykseksi tästä vielä innokkaimmille herkkusuille ruokailukokemuksen ehostamiseen Mieli.fi sivustolta, oman kehonkuunteluun tarkoitettu ”Tietoisen syömisen harjoitus”.
Näyttää puurokulhot olevan tyhjinä eikä santsikuppejakaan enää ole jäljellä. Ollaan nyt kuitenkin armollisia omaa syömistä ja itseämme kohtaan. Loppujen lopuksi tärkeimpänä asiana kaiken tämän vouhotuksen keskellä on löytää oma mielenterveydellinen hyvinvointi ja sitä pitää pystyä rauhassa tavoittelemaan jukurtin kanssa tai ilman.
Lähteet
Evermind, “Ultraprosessoitu ruoka koukuttaa – Näin meidät huijataan syömään ja juomaan moskaa”, 2022, https://www.evermind.fi/ultraprosessoitu-ruoka-koukuttaa-nain-meidat-huijataan-syomaan-ja-juomaan-moskaa/ , Saatavilla 09.11.2022
Fressis, ”Alkoholin sosiaaliset haitat”,2022 https://www.fressis.fi/tietopankki/alkoholi/alkoholin-sosiaaliset-haitat/ , Saatavilla 09.11.2022
Mieli.fi, ”Millainen ruoka on hyväksi”, 2022, https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/millainen-ruoka-on-hyvaksi/ Saatavilla 09.11.2022
Mielenterveystalo, ”Arjen perusteet”, 2022, https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/tyokaluja_itsehoito/Pages/arjenperusteet.aspx Saatavilla 09.11.2022
Kaitiala U.,” Ruokavalio voi tukea mielenterveyden häiriöiden ehkäisyä ja hoitoa ”, University of Eastern Finland, 2022, https://www.uef.fi/fi/artikkeli/ruokavalio-voi-tukea-mielenterveyden-hairioiden-ehkaisya-ja-hoitoa, Saatavilla 09.11.2022
Ruokatieto, ”VTT: Terveysvaikutteisen ruuan lisäarvo ja palkitsevuus punnitaan joka kerta”, 2001, https://www.ruokatieto.fi/uutiset/vtt-terveysvaikutteisen-ruuan-lisaarvo-ja-palkitsevuus-punnitaan-joka-kerta Saatavilla 09.11.2022
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Hei Turkkilainen! Luin tämän lisäksi toisenkin kirjoittamasi postauksen koiruuksista ja pakko alkuun kommentoida: sinulla on todella lahjoja kirjoittajana! Osaat kirjoittaa hauskasti ja mukaansa tempaavasti yhdistäen lähteitä arkipäivän ilmiöihin. Tekstejäsi on ilo lukea. Toki valitsemasi aiheet ovat myös olleet itsestäni lähtökohtaisesti kiinnostavia. Ei muuta kuin oma blogi pystyyn tämän jälkeen 😀 Kirjoituksesi ruokavalion yhteydestä mielenterveyteen herätti itselläni paljon monenlaisia ajatuksia:
Ravintosuositukset ovat vuosien mittaan hieman eläneet ja varmaan elävät jatkossakin. Minulla on alakouluajoista muistikuva, että ruokapyramidissa esimerkiksi viljatuotteilla on ollut aiemmin suurempi rooli kuin nykyään. Kananmunia on välillä suositeltu ja sitten niistä on taas varoiteltu kolesterolin takia. Muistaakseni pari vuotta sitten mediassa kerrottiin ettei tuoreen tutkimuksen mukaan kananmunan syömiseen liittynytkään riskiä kolesterolitasoihin tai sydän- ja verisuonitauteihin.
Ravintosuosituksissa unohtuu myös yksilöllisyys. En tiedä, onko pitkäaikaistutkimuksia erilaisista ruokavalioista (kuten vähähiilihydraattinen) vielä hirveästi tehty. Pari tuttavaani karppaa melko äärimmäisesti ja heidän ruokavalionsa koostuu pitkälti lihatuotteista, kananmunista ja hiukan kasviksista. Toinen heistä syö lähinnä pelkkää lihaa ja hänellä on ollut suolistoon liittyviä terveysongelmia perinteistä ruokavaliota noudattaessa, jotka tähän ruokavalioon siirryttyään loppuivat. He myös syövät paljon harvemmin suurempia annoksia kerrallaan kuin yleisten suositusten mukaan. (Pätkä)paaston hyötyihin liittyen löytyy tietääkseni jonkin verran tutkimuksia. Asiasta näiden tuttavien kanssa keskustellessa he ovat kertoneet, että kokevat ruokavalion sopivan itselleen parhaiten. Kuulemma mieli on kirkkaampi ja tasaisempi eikä vireystila heittele pitkin päivää yhtä paljon kuin hiilihydraatteja syödessä. Tähän liittyy toki myös (eläimiin liittyvät) eettiset ja ekologiset kysymykset. Itse en kyllä yhtä yksitoikkoiseen ruokavalioon ehkä ruuasta nautiskelijana ja sokerihiirenä pystyisi, mutta olen iloinen, jos ihminen löytää itselleen parhaiten sopivan ruokavalion.
Ehkä se monipuolinen ruokavalio, kasvikset, marjat, kohtuus kaikessa ja pitkälle prosessoitujen, ravintoarvoiltaan köyhien ruokien välttäminen on hyvä lähtökohta. Tähän kun itsekin paremmin pystyisi niin halleluja. Jos ei ole luonteeltaan kokki kolmonen ja ruuanlaitosta kauhean kiinnostunut, on kiireisessä arjessa ikävän helppoa turvautua ajoittain valmisruokiin, vaikka tiedostaa, ettei ne parasta ruokaa olekaan. Myös työelämässä ruokatauot on usein ihan liian lyhyitä ja ruoka syödään kiireessä eikä tuo tietoinen syöminen ole mahdollista. Tämä on itseäni hitaana syöjänä kiireisissä työpaikoissa ketuttanut. 😀
Välimerellisen ruokavalion (runsaasti kalaa, kasviksia, hyviä rasvoja ja hedelmiä) puolesta on yleisesti ottaen puhuttu ja tutkittu. Siihen vaikuttanee myös ruuan sosiaaliset puolet, ruuasta nauttiminen ja tuo mainitsemasi tietoinen syöminen – välimeren maissa on ollut tapana kokoontua yhteen syömään pidemmän kaavan kautta myöhemmin illalla, kuin vaikka Pohjoismaissa.
Ihanaa, että nostit tekstisi lopussa esiin ajatuksen armollisuudesta itseä ja syömistä kohtaan! Ruokaan voi liittyä niin paljon ongelmallista suhtautumista, syyllisyyttä ja kontrollointia – syömishäiriöistä puhumattakaan. Tarkkojen “sääntöjen” noudattamiseen voi liittyä stressiä – oli se sitten ravitsemussuositusten mukainen tai mikä tahansa ruokavalio. Meidän mieli ja ajatukset on kyllä todella paljon sidoksissa ruokaan ja niihin liittyviin mielikuviin sekä kylläisyyden ja nälän tunteisiin. Mielestäni ehkä paras tapa olisi suhtautua syömiseen ajatellen niin, että ihan sama mitä nyt syön, tämä on hyväksi minulle ja nautin siitä. (En silti tarkoita, että suosittelisin syömään pelkästään yleisesti epäterveellisinä pidettyjä asioita ja vain ajattelemaan näin.) Kiitos kirjoituksestasi!