Erittäin mainiota jukurtin tuoksuista huomenta täältä aamiaispöydän ääreltä. Taustalla kuuluu iloinen porina kahvinkeittimestä ja jokapäiväisen aamurutiini tavoin, selasin tänäkin aamuna läpi edellisen päivän urheilu-uutiset. Hesarin sporttisivuja tutkaillessani aloin miettimään liikunnan suhdetta mielenterveyteen. Laitetaanpa siis Hesari toviksi sivuun ja paneudutaan liikunnan vaikutuksiin ja hyötyihin koskien mielenterveyttä.
Mielenterveys ei ole mikään yksinkertainen asia, vaan moninainen kokonaisuus. Se koostuu muun muassa stressin hallinnasta, ahdistuksen sietämisestä sekä sopeutumisesta muuttuviin elämäntilanteisiin. Se on ikään kuin voimavara jota sekä kulutetaan, että kerätään jatkuvasti. Mielenterveyttä edistää kaikki sellainen toiminta, mikä vahvistaa sitä ja vähentää mielenterveyttä vahingoittavia tekijöitä. Mielenterveyttä voivat heikentää esimerkiksi sairaudet ja heikentynyt toimintakyky, jotka johtuvat liikunnan puutteesta. (UKK-instituutti 2021.)
Puhuttaessa liikunnan vaikutuksista mielenterveyteen, keskitytään usein liikunnan objektiivisesti havaittavissa oleviin muutoksiin elimistössä, kuten esimerkiksi kunnon parantumisesta tai lihasten kasvamisesta. Onkin siis hyvä tiedostaa liikunnan aiheuttavan ihmisessä myös subjektiivisia muutoksia, kuten mielihyvää sekä miellyttäviä kokemuksia ja tuntemuksia, kuten virkistymistä ja iloa, joita ei kyetä samoin objektiivisesti mittaamaan. Liikunnan henkiseen hyvinvointiin liittyvät vaikutukset ovatkin arvoja, joita tavoitellaan niiden itsensä vuoksi riippumatta esimerkiksi siitä, minkälaisia fyysisiä muutoksia liikunta saa aikaan. Mielialaan ja henkiseen hyvinvointiin liittyvät liikunnan vaikutukset vaihtelevat yksilöiden välillä fysiologisia vaikutuksia enemmän. (UKK-instituutti 2021.)
Liikunnalla on positiivisia vaikutuksia esimerkiksi psyykkiseen stressiin sekä mielialan laskuun. Vaikutukset aikaansaavia mekanismeja ei vielä kuitenkaan tiedetä tarkasti. Liikunnan vaikutusta stressin hallintaan voi selittää esimerkiksi useiden hormonien eritys. Fyysinen rasitus esimerkiksi kasvattaa kasvuhormonin, tyreotropiinin, prolaktiinin, kortikotropiinin ja kortisolin pitoisuuksia. Myös muistin ja oppimisen on todettu paranevan säännöllisellä liikkumisella. (UUK-instituutti 2021.)
Esimerkiksi masentuneena voi tuntua hyvinkin vaikealta lähteä liikkeelle, se kannattaa silti. Jo puolen tunnin päivittäisellä liikunnalla voi olla positiivinen vaikutus masennuksen hoidossa. Liikunnalla ei voi kuitenkaan korvata muuta hoitoa, vaan sitä suositellaan osaksi kokonaishoitoa.
On tärkeää pohtia, millaisesta liikunnasta itse nauttii. Kun mielekkyys ja mielihyvä voimistavat liikkumisen halua, liikkeelle lähdöstä on helpommin mahdollista kehittää itselleen säännöllinen rutiini. Positiiviset ja iloa tuovat liikuntakokemukset auttavat motivaation ylläpitämistä. Liikuntamuotojen vaihtelu ja monipuolinen kuormittavuus on myös hyväksi.
Toisilla ihmisillä jo olemassa liikuntarutiini tai he voivat tehdä fyysisesti kuormittavaa työtä. Toiset taas tarvitsevat kannustusta jokapäiväiseen liikkumiseen, erityisesti jos elämäntapa koostuu istumatyöstä ja vapaa-aika kuluu sohvalla television äärellä.
Kynnys lähteä liikkeelle voi olla joskus korkea. Jos liikunta ei ole tuttua ja liikkeelle lähteminen on haastavaa, liikkumisen tukea saa ja kannattaa hakea, vaikkapa pyytämällä kaveri tai läheinen mukaan liikkumaan yhdessä, hakeutumalla erilaisiin harrastusporukoihin tai etsimällä itselle sopiva henkilökohtainen valmentaja, joka ymmärtää liikunnan aloittamisen haasteita. (Mieli.fi 2022.) Liikkuessa yhdessä muiden kanssa syntyy sosiaalista kanssakäymistä ja ryhmään kuulumisen sekä osallisuuden tunteet vahvistuvat.
Jokainen voikin miettiä omakohtaisesti liikunnan vaikutuksia omaan fyysiseen sekä henkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Koetko liikunnan tuottavan hyvää oloa? Minkälainen vaikutus liikkumisella on esimerkiksi sosiaalisiin suhteisiisi? Käytätkö liikuntaan rentoutumismuotona stressin vastapainona?
Oho! Kahvi alkaakin olemaan valmista ja se on merkki siitä, että tämänkertainen blogi lähestyy loppuaan. Lopuksi vielä muistutuksena, että jo puolen minuutin mittainen jukurttipurkin ravistaminen aamulla on sporttinen startti päivään. 😉
Lähteet:
UKK-instituutti 2022. Liikunta ja mielenterveys
https://ukkinstituutti.fi/liike-laakkeena/liikunta-ja-mielen-hyvinvointi/ Viitattu 11.10.2022
Mieli.fi 2022. Liikunta ja kehon kuunteleminen
https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/liikunta/ Viitattu 12.10.2022
Kuvat: Pixabay
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Kirjoitat liikunnan vaikutuksesta mielenterveyteen helposti lähestyttävällä tyylillä. Mielestäni on mukavaa, että kerrot jo pientenkin tekojen hyödyllisistä vaikutuksista. Usein liikuntaan liitetään hampaat irvessä suorittamista, mutta sinun tekstisi lähestyy asiaa rennolla otteella. Itselläni liikunnan harrastamiseen on liittynyt joskus korkea kynnys ja tekstisi aiheet koen erittäin samaistuttaviksi. Pidän tavastasi jättää lukija pohtimaan omia liikuntatottumuksiaan, sillä esität asian hyvässä hengessä ilman syyllistävää sävyä. Tekstisi on kaiken kaikkiaan positiivinen ja inspiroiva. Tämän luettuaan tekee mieli lähteä lenkille 🙂