Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan sopeutumista uuteen kotimaahansa. Kotoutuminen on pitkä prosessi, joka voi yksilöstä riippuen kestää vuosia. Siihen voi liittyä raskaitakin haasteita. Maahanmuuttajalla voi olla erilaisia tunteita kiitollisuudesta ja tyyneydestä koti-ikävään ja pelkoon. Muuton seurauksena ihminen voi kokea yksinäisyyttä. Sopeutuminen voi olla vaikeaa myös, jos entisen kotimaan tapahtumat ja sinne mahdollisesti jäänyt perhe ovat jatkuvasti mielessä. Lisäksi uudessa kotimaassa tarvittavien taitojen opettelu voi aiheuttaa stressiä. Kaikki voi tuntua hyvin erilaiselta ja vieraalta. On myös tärkeää huomioida, että nuoret perheettömät aikuiset vasta opettelevat selviytymään arjestaan, jolloin raha-asioista, ruoanlaitosta ja kotiaskareista huolehtiminen yksinään voi tuntua raskaalta.
Kotoutuminen vaatii muutosta ja sopeutumista uuteen tilanteeseen sekä maahan muuttaneelta ihmiseltä että hänet vastaan ottavalta yhteisöltä ja yhteiskunnalta. Ideaalitilanteessa kotoutujan ei tarvitsisi kohdata uudessa maassa ennakkoluuloja, syrjintää tai rasismia, mutta tätäkin valitettavasti tapahtuu. Kotoutujan hyvät ihmissuhteet ja sosiaaliset taidot sekä avoin asenne suojaavat ja auttavat häntä jaksamaan. Tasapainon ja voimavarojen löytäminen ja käyttöönottaminen, asianmukaisen tuen ja palvelujen saaminen sekä kriisien läpikäyminen vahvistavat psyykkistä vointia kotoutumisen aikana. Työllistyminen parantaa usein kotoutujan elämänlaatua taloudellisesti ja sosiaalisesti.
Yksi kotoutumista vaikeuttava asia voi olla kielimuuri. Kieli on avain kommunikointiin, koulutukseen, työelämään, arvoihin ja tapoihin. Puutteellinen kielitaito on merkittävä työllistymisen este. Kotoutumiskoulutuksen ja omakielisten yhteiskuntaorientaatiojaksojen järjestäminen ihmisen omalla kielellä on koettu hyväksi toimintatavaksi. Se myös mahdollistaa Suomen toimintatapojen paremman ymmärtämisen.
Maahanmuuttajan palvelutarpeita arvioidaan kotoutumislain mukaisesti kokonaisuutena. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rinnalla toimivat Kela sekä koulutus-, työllistämis-, asumis-, kulttuuri-, liikunta-, perhe- ja nuorisopalvelut. Suuremmissa kunnissa palvelut on usein järjestetty keskitettyinä, jolloin ne mahdollistavat neuvonnan, ohjauksen ja sosiaalityön antamisen asiakkaalle samasta toimipisteestä. Maahanmuuttajapalvelut voivat järjestää peruspalveluiden lisäksi erityispalveluja, kuten esimerkiksi maahanmuuttajalapsen ja -perheen kotoutumista edistäviä palveluja sekä erityisiä toimenpiteitä tarvitsevien maahanmuuttajien tukitoimia (muun muassa päihde-, perhesuhde- ja asuntoasioihin liittyvät palvelut).
Alkuvaiheen kotouttamispalveluiden tulee huolehtia alkukartoituksen ja kotoutumissuunnitelman tekemisestä sekä järjestää asuminen, varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetuspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut ja tulkkauspalvelut. TE-toimistot vastaavat työmarkkinoille pyrkivien tilanteen kartoituksesta. Arvioinnit tulee toteuttaa kielellisesti ja kulttuurillisesti soveltuvilla menetelmillä ja niiden tulee johtaa tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin ja palveluohjaukseen. Kotoutumisen suunnittelussa huomioidaan asiakkaan kielitaito, ammatillinen osaaminen, koulutustausta, henkilökohtaiset tavoitteet sekä fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi tulee huomioida asiakkaan yksilöllinen tilanne, tausta, ympäristötekijät sekä mahdolliset erityiset palvelutarpeet. On myös tärkeää tukea asiakkaan omaa aktiivisuutta sekä tarjota psykososiaalista tukea.
Tällä hetkellä ajankohtainen kotoutumiseen liittyvä asia on Ukrainasta sotaa paenneiden ihmisten kotoutuminen Suomeen. Kotoutumislakiin esitetään muutoksia, jotta Ukrainasta sotaa paenneiden palvelut voidaan turvata. Sisäministeriön viimeaikaisen kyselyn mukaan Ukrainan sotaa paenneista joka kolmas haluaisi jäädä Suomeen. Suomeen on helmikuun jälkeen tullut lähes 38 000 ukrainalaista. Monen kyselyyn vastaajan tulevaisuudensuunnitelmat ovat yhä auki. Lähes 40 prosenttia kyselyyn vastanneista ei vielä ole päättänyt, mihin haluaisi asettua asumaan. Heidän päätöksensä riippuu sekä sotatilanteen kehittymisestä Ukrainassa että työllistymismahdollisuuksista Suomessa. Olisi tärkeää löytää pysyviä ja tehokkaita ratkaisuja koskien ukrainalaisten työllisyyttä, asumista ja koulutusta.
Lähteet:
THL. 2022. Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus. Kotoutuminen. Viitattu 12.9.2022. https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/kotoutuminen-ja-osallisuus/kotoutuminen
Tiessalo, P. 2022. Ukrainan sotaa paenneista joka kolmas haluaisi jäädä Suomeen, kertoo sisäministeriön tuore selvitys. Yle. Viitattu 12.9.2022. https://yle.fi/uutiset/3-12613165
Kotoutuminen.fi. 2022. Kotoutumislakiin esitetään muutoksia, jotta Ukrainasta sotaa paenneiden palvelut voidaan turvata. Viitattu 12.9.2022. https://kotoutuminen.fi/-/kotoutumislakiin-esitetaan-muutoksia-jotta-ukrainasta-sotaa-paenneiden-palvelut-voidaan-turvata
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!