Oletko ikinä miettinyt, miksi hissin pääkerroksen nappi on erilainen kuin muut napit? Oletko huomannut, että juna-asemilla tai teillä on paikkoja, joissa on eri näköisiä laattoja? Näemme kulkiessamme paljon asioita, joiden tarkoitusta emme ikinä jää pohtimaan. Edellä mainitut esimerkit liittyivät kaikki esteettömyyden näkymiseen arjessa.
Esteettömyydellä tarkoitetaan sitä, että fyysisen ympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa on otettu huomioon jokainen ihminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi joukkoliikenne on suunniteltu siten, että myös vammaiset voivat käyttää sitä. Esteettömyys mahdollistaa vammaisillekin mahdollisuuden osallistua kaikkiin elämänalueisiin; harrastuksiin, töihin ja opiskeluun. Sen avulla yritetään tukea vammaista mahdollisimman omatoimisen elämän saavuttamisessa. (THL 2022.)
Näkövammaisille on liikkuessa tärkeää, että ympäristö on toimiva, selkeä ja moniaistillinen. Nämä asiat mahdollistavat näkövammaisille mahdollisimman itsenäisen elämän. Ymmärrettävyys ja tiedon oikea-aikainen saanti ovat merkittäviä näkövammaisen liikkumiselle. Näkövammaisen täytyy tietää, milloin suojatien voi ylittää ja missä se yleensäkin sijaitsee. Myös sisäänkäynnit ja oikean hissinapin tunnistaminen ovat välttämättömiä fyysisessä ympäristössä liikkuessa. (Näkövammaisten liitto 2022a.)
Osa heikkonäköisistä pärjää liikkuessaan jäljellä olevan näön avulla, jos visuaaliset kohteet ovat tarpeeksi kontrastisia ja valaistus on sopiva. He, jotka eivät kuitenkaan voi tukeutua näköaistiinsa enää, joutuvat etsimään informaatiota muulla tavalla. Tällöin moniaistinen ympäristö tulee tärkeään asemaan. Moniaistisessa ympäristössä voidaan hyödyntää ääntä ääniopasteiden muodossa tai tuntoaistia pistekirjoituksen ja koho-opasteiden muodossa. Nämä asiat eivät kuitenkaan välttämättä takaa näkövammaiselle itsenäistä liikkumista, sillä jokaisella yksilöllä on omat yksilölliset tarpeensa liikkuessa. (Näkövammaisten liitto 2022a)
Esteettömyydestä on säädetty esteettömyysdirektiivissä ja YK:n vammaissopimuksessa (THL 2022). Esteettömyysdirektiivin päämääränä on mahdollistaa kaikkien ihmisten yhtäläinen osallistuminen yhteiskunnassa kasvattamalla sellaisten tuotteiden ja palveluiden saatavuutta, jotka on tehty esteettömiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi verkkokaupan, teknisten laitteiden ja rakennetun ympäristön tekemistä esteettömäksi. Direktiivissä mainittujen esteettömyysvaatimusten tuli olla voimassa tämän vuoden kesäkuussa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ne olisi vielä käytännössä toteutettu. Vasta kesäkuusta 2025 alkaen markkinoille tulevien palveluiden ja tuotteiden täytyy olla säädösten mukaisia. Suomessa direktiivin toimeenpanon koordinoinnista vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. (STM 2022.)
YK:n vammaissopimuksen (27/2016) 9. artikla käsittelee esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Siinä säädetään vammaisten yhtäläisestä pääsystä kuljetukseen, viestintään, fyysiseen ympäristöön, sekä eri yleisölle avoimiin ja tarjottuihin palveluihin niin kaupunkialueilla kuin maaseutualueillakin.
Esteettömyys julkisessa liikenteessä pääkaupunkiseudulla
Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt, joiden näkövamman haitta-aste on ainakin 50 %, kuuluvat HSL:n sokeiden asiakasryhmään. Tällöin asiakas on oikeutettu sekä vapaalippuun, että saattajaan. Jotta saattaja voi matkustaa ilman lippua, HSL:n palvelupisteestä pitää hakea Oikeus saattajaan- kantakortti. Opaskoiran tai kepin kanssa liikkuvan näkövammaisen ei myöskään tarvitse näyttää korttia lukijalle. (HSL 2022.)
Yksi hyvin merkityksellinen esteettömyyttä lisännyt asia julkisessa liikenteessä on pysäkkien kuuluttaminen. Monet muistavat varmasti ajan, jolloin busseissa ei vielä ollut elektronisia näyttöjä, joissa sanotaan seuraava pysäkki, saati sitten kuulutuksia. Ihmisen piti itse tietää millä pysäkillä piti jäädä pois. Tällöin olimme paljolti näkökykymme varassa. Mutta entäpäs sitten he, jotka eivät pystyneet käyttämään näkökykyään?
Vuonna 2018 ratikoissa ja busseissa alettiin käyttämään kuulutuksia. Näkövammaiset olivat toivoneet tätä jo pitkään, mutta kuulutusten saamisessa ratikkoihin ja busseihin kesti kauan teknisten ongelmien takia. Nyt kun kuulutukset ovat kuitenkin kuultavissa, on näkövammaisten liikkuminen muuttunut helpommaksi. (HSL 2020.)
Muita esteettömyyden keinoja julkisessa liikenteessä ovat esimerkiksi äänimajakkojen, selkeiden kylttien, sekä lattialla olevien opasteraitojen tai -laattojen käyttö (Näkövammaisten liitto 2022b).
Lähteet:
HSL 2022. Näkövammaiset. Viitattu 11.12.2022. https://www.hsl.fi/matkustaminen/esteettomyys/nakovammaiset
HSL 2020. Kaikki bussit kuuluttavat nyt seuraavan pysäkin. Viitattu 11.12.2022. https://www.hsl.fi/hsl/uutiset/uutinen/2020/05/kaikki-bussit-kuuluttavat-nyt-seuraavan-pysakin
Näkövammaisten liitto 2022a. Esteettömyys. Viitattu 11.12.2022. https://www.nkl.fi/fi/esteettomyys
Näkövammaisten liitto 2022b. Liikkuminen. Viitattu 11.12.2022. https://www.nkl.fi/fi/liikkuminen
STM 2022. Esteettömyysdirektiivi. Viitattu 10.12.2022. https://stm.fi/esteettomyysdirektiivi
THL 2022. Esteettömyys ja saavutettavuus. Viitattu 10.12.2022. https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/vammaisuus-yhteiskunnassa/esteettomyys-ja-saavutettavuus
Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 27/2016. Viitattu 10.12.2022. https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2016/20160027/20160027_2#idp446988960
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!