Viestinnän moninaiset roolit koronakriisin haitallisten vaikutusten vähentämisessä – havainnointia

Koronakriisi on teema, joka on varmastikin vaikuttanut jokaisen suomalaisen arkeen. Aihe on uskoakseni myös mietityttänyt ja harmittanut meistä jokaista. Onneksi tilanne näyttäisi olevan ainakin tällä hetkellä helpottamaan päin.

Koronavirukseen liittyvä viestintä on sisältänyt tietoja koronaviruksen tartuntatilanteesta, asiantuntijoiden puheenvuoroja aiheeseen liittyen, ihmisten asenteisiin vaikuttamista, viestintää päättäjien laatimista rajoitustoimenpiteistä ja ohjeistuksista sekä konkreettisia toimintaohjeita kuinka välttää koronatartunta arjessa toimiessaan. Medialla onkin varmasti ollut merkittävä rooli koronakriisin haitallisten vaikutusten vähentämisessä.

Aihe on herättänyt myös paljon keskustelua. Ihmisiä on esimerkiksi mietityttänyt, kuinka tulisi toimia läheisten tapaamisen suhteen ikäihmisten kohdalla, joilla ei ole välttämättä pitkää eliniänodotetta, mutta joille koronavirus olisi suuri riski. Moni asia varmasti onkin puntarointia mahdollisimman turvallisen ja samalla inhimillisen toimintamallin löytämiseksi ja sen pohdintaa olisiko näiden toteutuminen mahdollista myös samanaikaisesti.

Yksi esillä ollut huomattava ongelma, joka on ilmennyt koronakriisin seurauksena on se, että ihmisten kiireetön terveydenhoito on vähentynyt. 31.3 Yle uutisoi, että moni potilas, joiden sairaus ei sietäisi viiveitä, on jäänyt kotiin. Yle uutisoi 15.5, että itsemurhissa on ollut koronakevään aikana 15 prosentin kasvu. Samalla kuitenkin kerrotaan, että kun Pitkäniemen sairaalan täyttöaste on tavanomaisesti 98%, on nyt jopa kolme osastoa ollut tyhjillään.

On ymmärrettävää, etteivät ihmiset ole hakeutuneet hoitoon kriisin aikana yhtä helposti kuin aiemmin. Toisilla taustalla voi olla pelko tartunnasta tai tartuttamisesta, toisilla ehkä ajatus järjestelmän kuormittamisen välttämisestä. Olisi kuitenkin tärkeää, että ihmiset tiedostaisivat, että terveydenhuollon käynneissä kyse on tuskin koskaan ylimääräisistä kontakteista.

Ylen 31.3 julkaisemassa uutisessa mainitaankin, että vaikka riskiryhmät ovat kotikaranteenissa, ei ole kuitenkaan tarkoitus, että he jäisivät tarvitsemansa hoidon ulkopuolelle. Pahinta olisikin, jos riskiryhmän potilaat jäisivät hoidotta pitkäksi aikaa ja hoidontarve koronakriisin jälkeen olisi valtava. Olisikin ehkä hyvä miettiä ja näin on varmasti tehtykin jo, millä moninaisilla keinoilla ihmisiä saataisiin rohkaistua, etteivät he peruisi aikojaan tai jättäisi hakeutumatta terveydenhoitoon tarpeen vaatiessa, mutta että he ymmärtäisivät samanaikaisesti välttää tarpeettomia riskejä.

Lähteet: https://yle.fi/uutiset/3-11351803, https://yle.fi/uutiset/3-11282318

Kuva: https://theconversation.com/what-the-coronavirus-does-to-your-body-that-makes-it-so-deadly-133856

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

Kommentoi