Miten viestintä- ja media-ala muuttuu? Millaisia uusia toimenkuvia on odotettavissa? Viestinnän alalle lupaillaan kasvua sekä työpaikkoja tulevaisuudessa, mutta alan ammattilaisten voi olla yhä vaikeampi tunnistaa, mitä taitoja uran aikana tarvitsee. Viestintä- ja median-alan tulevaisuuteen kytkeytyvä blogipostaus pohjautuu Ylen julkaisemaan “Mikä minusta tulee isona?” -webinaariin (24.9.2020) sekä alan opiskelijan ajatuksiin.
Vuoden 2035 työmarkkinoita leimaa erityisesti digitalisaation ja teknologian kehitys, jotka muovaavat yritysten toimintatapoja ja asiakkaiden käyttäytymistä. Tekoälyn, big datan ja analytiikan hyödyntäminen työelämässä vaatii korkeakoulutettuja yhä enemmän. Koronakriisi todennäköisesti kiihdyttää digitalisaatioon liittyvää osaamista, kuten digiratkaisujen ja alustojen hyödyntämisosaamista. Nämä seikat vaikuttavat luonnollisesti myös media- ja viestintäalan kehitykseen.
Viestintä- ja media-alan työllistettyjen määrä kasvaa tulevaisuudessa kolmanneksella. Uusia työpaikkoja on luvassa viestinnän ammattilaisille myös eläkelöitymisen vuoksi. Vähän alle 40% tulevaisuuden työpaikoista vaatii AMK-tasoisen koulutuksen, joka on hyvä uutinen laurealaisille.
Tulevaisuuskuvista nousevat osaamistarpeet sisältävät paljon muutoksen hallintaa edistäviä metataitoja, kuten ongelmanratkaisutaitoja, itseohjautuvuutta, oppimiskykyä, oman osaamisen kehittämistä ja johtamista sekä tiedon arviointitaitoja. Näitä taitoja harjoitellaan jo nyt korkeakouluissa niin ryhmätöissä, työelämäprojekteissa kuin myös teoriaan pohjautuvilla kursseilla. Niin sanotuista generalisteista voi tulla tulevaisuudessa huutava tarve.
Alan tehtävien kirjo myös monipuolistuu. Sisältöosaajien rinnalle tulee esimerkiksi strategiaan ja kohderyhmien tavoittamiseen liittyviä osaajia. Ammattinimikkeitä poistuu ja uusia syntyy. Uudet toimenkuvat voivat sisältää esimerkiksi seuraavia nimikkeitä:
- Siltaaja
- Strategi
- Ilmiöittäjä
- Digiosaaja
- Sisältöosaaja
Nimikkeet suorastaan huutavat tulevaisuutta. Siltaajalla on vahva ihmisymmärrys, joka kokoaa yhteen eri yleisöjä, ajatuksia, mielipiteitä sekä yhteisöjä. Strategi sen sijaan ymmärtää sekä tarinankerrontaa että liiketaloutta. Ilmiöittäjä on erinomainen haistelemaan trendejä etukäteen ja hän pystyy nostamaan datasta tietoa yleisöä koskettavaan ja kiinnostavaan muotoon. Digiosaajia taas tarvitaan media-alalla – he tuntevat analytiikan, tekoälyn sekä lisätyn todellisuuden mahdollisuudet. Sisältöosaajan tehtävänkuva huokuu uudenlaista journalismia ja hän tuntee journalismin etiikan, faktantarkistuksen sekä alustat. Tulevaisuudessa voimme tavata jopa somesiivojia.
Koska tekoäly syrjäyttää ihmisen rutiinitehtävissä, tiedottaminen ja yksittäisten tekniikoiden osaaminen menettävät merkitystään. Viestinnän ja median ammattilaisten keskeisiä osaamisalueita tulee olemaan:
- Teknologinen osaaminen
- Substanssiosaaminen
- Geneerinen osaaminen ja yleinen työelämäosaaminen
- Toimintaympäristöön liittyvä osaaminen
- Liiketaloudellinen osaaminen
Mitä tämä kaikki tarkoittaa tuleville viestinnän ammattilaisille? – Työmarkkinat kasvavat, mutta alan opiskelijoiden tai jo alalla työskentelevien on hankalampi tietää, mitä kaikkia taitoja uran aikana tarvitsee.
Valmiutta jatkuvaan oppimiseen tarvitaan jokaiselta.
Opetusneuvos Petra Packalen, Opetushallitus
Katsottuani webinaarin ajattelin, että vau! Juuri tällaista osaamista olen omien korkeakouluopintojeni aikana kerryttänyt. Oman alan tulevaisuuskuviin perehtyminen on samalla jännittävää, mutta myös inspiroivaa. Mitä minä jo hallitsen ja mitä voin vielä kehittää? Viestintä- ja media-alan ammattilaisille ei ainakaan tule fiilistä, etteikö pääsisi alati oppimaan uutta. Muutos on alalla aina läsnä.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!