5 syytä miksi järjestötyö on tärkeää:

Siivu aamuani:

Postiluukusta tipahtaneen Talentia lehden kannessa luvataan taistella syrjäytymistä vastaan. Selailen lehteä samalla kun toisella korvalla seuraan keskustelua aamu TV:stä, jossa puhutaan vertaistuen tärkeydestä lapsensa menettäneille vanhemmille. Pakkaan reppuuni kiipeilykengät, ehtisin nopeasti käymään Kiipeily Areenalla ennen kuin menen illalla elokuviin. Orionissa näytetään suosikki ohjaajani elokuva tänään. Matkalla kouluun, metroaseman sisäänkäynnillä tuttu nainen ojentaa minulle Iso numeroa. Tänään ovella on ruuhkaa, sillä myös punainen risti tekee keräystään. 

  1. Moni itsestään selvä asia on järjestötoimintaa: 

Monet päivittäisistä tekemisistämme liittyy huomaamatta järjestöihin. Talentia on Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattiliitto, johon minä kuulun opiskelija jäsenenä. mm. Ammattiliitot ovat järjestöjä. Kriisiavut ja vertaistukipalvelut ovat usein järjestöjen tarjoamia, joista Aamu TV:ssä juteltiin. Useimmat urheiluseurat ja harrastustoiminta on järjestötoimintaa, kuten mainitsemani Kiipeily Areena. Monet kulttuurijärjestöt tuottavat meille elokuva- ja musiikkielämyksiä, kuten elokuvateatteri Orion. Hyväntekeväisyystoiminta ja vapaehtoistyö tapahtuu järjestöjen kautta. Iso numeron taustalla vaikuttaa yhdistys, joka haluaa auttaa vähävaraisten toimeentuloa ja aseman parantamista yhteiskunnassa. Punainen risti on yksi Suomen suurimmista järjestöistä. He toimivat kriisitilanteissa sekä niiden ennaltaehkäisemisen hyväksi. Tässä siis vain pieni otanta kaikkea miten järjestötyö nivoutuu arkeen. Laske vaikka yhden päiväsi aikana, mitkä kaikki käyttämäsi palvelut ovat järjestöjen kautta.

2. Yhteiskunta on riippuvainen järjestöjen palveluista: 

Hallituksen rahoituksia miettiessä voi käydä mielessä, että eihän me tulla toimeen ilman järjestötyötä. Totta, elämme tiiviisti kiinni järjestöjen palveluissa. Järjestötyö on osa yhteiskunnan palvelujärjestelmää. Kunnat ja kaupungit käyttävät varsinkin sosiaali- ja terveysalalla järjestöjä palvelun tuottajina. Järjestöt työllistävät eniten sosiaali- ja terveysalan järjestöissä.  Lue lisää täältä. Järjestöt voivat olla minkä tahansa kokoisia muutaman henkilön paikallisesta lintuseurasta kymmenientuhansien jäsenten Seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksia edustavaan SETA:an. 

3. Jotkut tekevät työtä, joka ei ole taloudellisesti kannattavaa:

Kyllä, vielä löytyy ihmisiä, jotka haluavat auttaa tai tehdä jotain hyödyllistä, näitä ihmisiä on järjestöt pullollaan. Järjestö eli kolmannen sektorin toimija tarkoittaa, että se ei ole yksityinen, eikä julkinen vaan se kolmas toimija. Kolmassektori on yleensä voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen organisaatio. Lue lisää määritelmästä täältä.

Järjestöjä voi olla hyvin monenlaisia, ammattivoimin pyöritettäviä tai kokonaan vapaaehtoistoiminnalla toimivia. Järjestöt voivat tuottaa, mutta sen tuotto käytetään ylläpitokuluihin. Järjestöt ovat erilaisten tukijoiden varassa. Sosiaalialan järjestöt ovat mm. ministeriöiden myöntämien tukien, säätiöiden, kunnalta saaman rahoituksen, EU:n hankerahoituksen varassa. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitukset tulevat myös STEA:sta. Se on sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus, joka toimii itsenäisesti ministeriön alla. Se vastaa Veikkauksen pelituottojen jakamisesta sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön. Lue lisää rahotuituksista täältä.

Toki järjestötoiminta on myös taloudellisesti tuottavaa, mutta pitkällä aikavälillä ja eri tavalla mitattuna, kuin mitä se on esim. yrityspuolella, jossa myydään tuote ja saadaan siitä vastineeksi rahaa.  Järjestötyö kasvattaa sosiaalista ja kulttuurista pääomaa, jonka mittaaminen vaikutuksien mittaaminen ei ole yksiselitteistä. Lue lisää aiheesta täältä. Kiinnostaako vapaaehtoistyö? Katso täältä mitä sinulle sopivaa löytyy täältä.

4. Kaikilla ihmisillä on oikeus toimia osana yhteiskuntaa

Järjestötyön perustuu osallisuuden vahvistamiseen. Osallisuus on sitä, että koetaan olevansa mukana jossain ja että pystytään vaikuttamaan omaan elämään ja omaan ympäristöönsä. ”Vapaus yhdistyä ja toimia yhteisen asian puolesta” on laki, jonka pohjalta järjestötyö on aikoinaan alkanut. Järjestöt toimivat aatteen pohjalta. Järjestöt ovat alun perin 1900-luvun alussa kehittyneet auttaakseen sokeita, kuuroja, vammaisia ja köyhiä. Järjestöissä on kautta aikojen nostettu esiin arkoja teemoja ja pyritty parantamaan syrjään jäävien ihmisten asemaa yhteiskunnassa. Lisää asiasta täältä.

5. Järjestöt on joustava alusta uusille ilmiöille:

Kuka väittää ettei mihinkään voi vaikuttaa? Järjestötyön avulla voidaan puuttua epäkohtiin yhteiskunnassa: levittämällä tietoa, antamalla neuvoa ja tukea jäsenille, kehittämällä palveluita, jotka edesauttavat hyvinvointia ja korjaavat vääryyksiä. Vapaus, aitous, luonnonmukaisuus, nämä arvot löytyvät useimmiten kansalaisaktivismin ja vaikuttamisen taustalta. Järjestötyön kautta nostettujen ongelmien myötä voidaan vaikuttaa politiikkaan. Ajatuksia vaikuttavuudesta täällä.

Kirjoittaja Lilli, sosionomi opiskelija

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

Kommentoi