Jotta valtio voi puuttua asunnottomuuteen, täytyy asunnottomista olla tieto, paljon heitä on, jotta asunnottomuuden vähentämispolitiikka voi kehittää palveluja. Asunnottomuustilastot voivat kertoa politiikan toimivuudesta tai toimimattomuudesta. Politiikassa kukin intressi ryhmä voi hajanaisista tilastoista haluamansa tulokset ja tehdä niiden pohjalta soveliaat tulkinnat. Näin tietyt politiikan kriitikot tulkitsevat asunnottomuuden yleistyneen tietyn valtion myötä. Suomessa alkoi esimerkiksi näkyä enemmän kadulla kerjäämistä ja siitä oli mediassa kova puhe kun 2007 Euroopan unioni teki vapaan liikkuvuuden mahdolliseksi minkä myötä Romaniasta tuli kerjäläisiä Helsingin keskustaan kerjäämään. Kerjäämisen myötä myös Romaniasta tulleet kerjäläiset alkoivat asua Helsingin keskustan liepeillä teltoissa tai itse rakennetuissa hökkeleissä mistä aiheutui paljon keskustelua mediassa.
Suomessa asunnottomuustilastoissa on ollut ja on edelleenkin ongelmia. Asunnottomaksi rekisteröityminen edellyttää asiakkaan ja palvelujärjestelmän kohtaamista. Suomessa kunnat kirjaavat asunnottomaksi todennäköisemmin vankilasta vapautuvan vangin kuin kotoa karkaavan nuoren, sillä edellinen kohtaa palvelujärjestelmän, kun taas jälkimmäinen liikkuu omissa sosiaalisissa verkostoissaan ilman vastaavaa kontaktia palvelujärjestelmää. Nuoren ollessa kirjoilla vanhempiensa tai huoltajan osoitteessa tulee siitä vielä pienempi kynnys viranomaisten merkitä nuori kodittomaksi.
Ongelmana on myös useita palveluja samanaikaisesti käyttävä henkilö saattaa kirjautua asunnottomaksi moneen kertaan. Lisäksi kirjaamiskäytännöt vaihtelevat asunnottomuuden keston ja asumismuotojen suhteen. Nuori, joka karkaa kotoa saa helpommin, vaikka nuorisosäätiöltä kodin kuin aikuinen juuri vankilasta vapautettu. Nuorelle saatetaan tarjota nopeammin palveluita kuin aikuiselle. Palvelujen saatavuus myös vaikuttaa palvelujen käyttäjiksi luokiteltavien henkilöiden määrään, koska saatavuus lisää kuntien halukkuutta löytää asiakkaita ja ihmisten mielenkiintoa rekisteröityä asunnottomiksi. Aikuinen saattaa kokea häpeää ja täten jättää kirjautumatta asunnottomaksi tai hakea asunnottomuuteen apua viranomaisilta.
Hyvä esimerkki on Porin kaupunki, jossa oli ennen asunnottomuuden ohjelma 2006 ja asunnottomia oli 0,3 asunnotonta tuhatta henkeä kohden. Asunnottomuuden vähentämisohjelman myötä vuonna 2008 asunnottomien määrä oli noussut 2,1 henkilöön tuhatta henkeä kohden. Selitys tälle muutokselle on ohjelman toimeenpanon myötä tulleet lisävirat, koska ei ole syytä olettaa porilaisten asunnottomuuden seitsenkertaistuneen parissa vuodessa. Samankaltaisia muutoksia on tapahtunut myös muissa kunnissa kuten Turussa 2007 jossa oli asunnottomia tuhatta asukasta kohden 0,8 ja vuotta myöhemmin 1,6. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla taas uusi ohjelma ei aiheuttanut vastaavanlaista muutoksia asunnottomien määrässä. Syynä voi olla kaupunki erot kuten Helsingin muissa palveluissa, jotka osaavat ohjata asunnottoman oikeisiin palveluihin. Porissa väkiluvun ollessa pieni verrattuna pääkaupunkiseutuun, moni saattaa tukeutua läheisen apuun enemmän kuin viranomaiseen.
Kokonaan asunnottomien eli kaduilla ja metsissä asuvien tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta todennäköisesti heitä on muutamia satoja. Asunnottomiin lukeutuu vielä joukko maahanmuuttajia ja pakolaisia.
Toinen tapa arvioida asunnottomien määrä on hyödyntää Tilastokeskuksen tietoja vailla vakinaista asuntoa olevista henkilöistä. VVA Ry sivun mukaan asunnottomien määrä Suomessa on arviolta 5500 henkilöä.
Se on hyvin suuri luku hyvinvointi valtiossa missä asiat voisivat olla paremmin heille joilla ei ole kotia.
- Anastasia
Lähteet:
Juho Saari, Huono Osaiset, Elämän edellytykset yhteiskunnan pohjalla, Gaudems.
Asunnottomuusohjelmien arviointi,
Luettu 22.09.2019
VVA RY,
Luettu 22.09.2019
Suomenkuvalehti
Luettu 24.09.2019
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!