Pitkäaikaistyöttömyys uhka terveydelle?

THL määrittelee terveyden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaksi. Terveys on paljon laajempi käsite kuin vain pelkkä sairaus/vaiva tai näiden puute. Terveys on voimavara, jonka avulla muut hyvinvoinnin osatekijät sekä hyvä elämä ovat mahdollisia.  

kuva: pixabay

Tehtyjen tutkimuksien mukaan, työttömien terveys on heikompi ja sairastavuus suurempaa kuin työssäkäyvillä. Työttömät voivat sekä psyykkisesti että fyysisestikin huonommin kuin työlliset. Voidaanko siis ajatella, että työttömyys johtaa heikkoon terveyteen?  

Pitkäaikaistyöttömien terveyttä ja työttömyyden vaikutusta terveyteen on tutkittu paljon sekä suomessa että ulkomailla. Kaikenlaista tutkimustietoa on siis runsaasti saatavilla. Itse olen koittanut tuoda postaukseen näkökulmia miksi pitkäaikaistyöttömien kuntouttamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen kannattaisi satsata. Pitkässä juoksussa tämä olisi yhteiskunnallekin edullisempi tie… Yksilöstä puhumattakaan. 

On todettu, että pelkkä työttömyys aiheuttaa työkyvyttömyyttä ja tätä kautta syrjäytymisen riski kasvaa huomattavasti. Syrjäytymisestä viimeistään seuraa niin sosiaalisia, psyykkisiä, fyysisiä kuin taloudellisiakin vaikeuksia. 

Terveydenhoitajien tekemässä tutkimuksesta ilmenee, että pitkäaikaistyöttömillä on enemmän sairauksia ja terveyteen liittyviä vaivoja ja oireita kuin työssäkäyvillä. Henkilön kiinnostus ja motivaatio omasta terveydentilastaan sekä elämäntavoistaan voivat olla vähäiset, koska fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin heikkeneminen ja ihmissuhde- ja talousongelmat rasittavat hyvinvointia. Pitkittyessään työttömyys aiheuttaa omatoimisuuden ja itsetunnon heikentymistä, joka näkyy hoitoon hakeutumisessa tai aikojen varaamisen hankaluutena. Moni pitkäaikaistyötön tarvitsi ohjausta sekä tukea perusterveydenhuollon palvelujen käytössä. 

Terveyden määritelmään vaikuttaa olennaisesti henkilön oma käsitys omasta terveydestä niin sanottu koettu terveys. On sanomattakin selvää, että umpikujalta tuntuvassa tilanteessa ei koe oloaan hyväksi. Tällöin myös somaattisten tuntemusten on todettu lisääntyvän, kuten erilaiset kiputilat, selittämättömät fyysiset oireet sekä väsymys. Tutkimukset osoittavat pitkäaikaistyöttömyyden lisäävän myös päihdeongelmia sekä itsemurhariskiä. 

Työttömyys voi vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin sekä mielenterveyteen heti työttömäksi joutumisen jälkeen. Siirryttäessä palkkatyöstä työttömäksi, heikentynyt taloudellinen tilanne aiheuttaa stressiä ja mahdollisesti myös häpeää. Itsetunto ja minäkuva voivat olla koetuksella, etenkin jos henkilön minäkuva on ollut vahvasti sidoksissa työpaikkaan tai titteliin. Työelämän ulkopuolelle jäämiseen voi liittyä stressin lisäksi esimerkiksi ahdistusta, turvattomuuden, pelon, epäonnistumisen sekä vihan tunteita. Työttömyys voi vähentää kokemusta siitä, miten paljon itse voi vaikuttaa omaan elämäänsä.  

Työssäkäynnillä katsotaan olevan monenlaisia positiivisia vaikutuksia psyykkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden kannalta. Tallaisia ovat esimerkiksi säännöllinen päiväohjelma sekä sosiaaliset kontaktit perheen ulkopuolella. Ihmisellä on myös luontainen tarve tuntea kuuluvansa johonkin yhteisöön sekä kokea itsensä hyödylliseksi. Työ tai opiskelupaikka on usein se taho, joka tämän täyttää. 

Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla todetaankin “Työttömien työ- ja toimintakykyä sekä hoitoa ja kuntoutusta tulee tukea, jotta ehkäistään työttömien syrjäytymistä työelämästä. Työpaikkaa pidetään parhaana suojana köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan. “ 

Lähteitä: 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80297/8cec7cec-5cf3-4209-ba7a-0334ecdb6e1d.pdf?sequence=1%23page=127#page=235 

THL https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot 

Lääkärilehti https://www.laakarilehti.fi 

Jätä kommentti

Vastaa