Päihteiden käyttö Suomessa – asenteet muuttumassa sallivampaan suuntaan

Suomessa on tapahtumassa muutos asenteissa huumeiden käyttöä kohtaan. Muutos on sallivampaan suuntaan ja nyt herääkin kysymys, onko se huolestuttavaa? Huumeiden käyttö on lisääntymään päin samalla, kun alkoholin ja tupakan käyttö vähenee. Olemmeko korvaamassa alkoholin ja tupakan huumeilla?

Kuva. Pixabay

Ylen uutisen mukaan jo joka neljäs suomalainen on käyttänyt huumeita. Mielestäni tämä on huolestuttavaa. Samoin on hyvinkin huolestuttavaa, kuinka helposti huumeita voi hankkia, mikä tuli ilmi edellisessä blogipostauksessa. Suomalaisten suosikkihuume on kannabis ja kotikasvatus on lisännyt sen saatavuutta. Samaan aikaan asenteet muuttuvat yhä sallivampaan suuntaan. Yhä suurempi osa suomalaisista on sitä mieltä, että kannabiksen käytöstä ei tulisi rankaista.

Yli 40 %:a 15–69-vuotiaista ajattelee, ettei kannabiksen käytöstä tulisi rankaista.

Kannabiskasvien kasvattamisen pitäisi olla sallittua 25 %:n mielestä. Kaikkien huumeiden rankaistavuuden poistamista kannattaa 20 %:a suomalaisista.

Uusi Suomi uutisoi huumeiden käytön on lisääntymisestä ja lähes kolmannes 15–34-vuotiaista kertoo pystyvänsä hankkimaan muita huumeita kuin kannabista vuorokauden sisällä. Huumeiden käyttöä ei enää pidetä vaarallisena ja asenteet ovat sallivampia kuin aiemmin. Alkoholin, kansanterveydellisen mörön, käyttö ja siten myös haitat ovat kuitenkin vähentyneet. Kompensoiko tämä huumeiden käytön lisääntymisen haittoja?

THL:n tilastojen mukaan alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt vuodesta 2007 vuoteen 2018, jolloin kulutus pysyi edeltävän vuoden tasolla. Vuonna 2019 kokonaiskulutuksen väheneminen jatkui.

Kuva THL. Alkoholijuomien kulutus 100-prosenttisena alkoholina 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 1960-2019, litraa.


Suomalaisten huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet 1990-luvulta lähtien (THL). Kannabiskokeilut ovat nelinkertaistuneet suomalaisessa väestössä vuoden 1992 kuudesta prosentista vuoden 2018 24 prosenttiin.

Kuva THL. Kannabista ja muita aineita joskus elämänsä aikana kokeilleiden tai käyttäneiden osuudet 15-69-vuotiaassa suomalaisessa väestössä vuosina 1992-2018, %.

Myös stimulanttien kokeilut ovat yleistyneet. Huumeiden käytön trendi on siis selvästi kasvusuuntainen. Kokeilun ja käytön yleistyessä huumeiden haitat ja käyttäjien palveluntarpeet todennäköisesti kasvavat. Tämä tulee lisäämään terveydenhuollon rasitusta tulevaisuudessa.

4 kommenttia artikkeliin ”Päihteiden käyttö Suomessa – asenteet muuttumassa sallivampaan suuntaan

  1. Essi Salmela

    Mielenkiintoinen aihe blogissasi, itse voisin keskustella kannabiksen laillistamisen hyöty/ haitta suhteista paljonkin. Eri päihteiden terveyshaittoja arvioidaan paljon yksilötasolla riippuvuuspotentiaalin sekä niiden yhteiskunnalle aiheuttamien haittojen suhteen. Esimerkiksi englantilaisen asiantuntijaryhmän saaman tuloksen mukaan kannabis löytyy tämän arviointitavan mukaan sijalta 8, kun taas alkoholi ottaa paikkansa sijalta 1. Näen itse kannabiksen hyödyn käytettynä kiputilojen hoidossa, nykyisten valtaansa pitävien eri opioideijen sijasta. Pidän myös kohtuuttomana kannabiksen halluspidon/ käytön tuomia seurauksia esimerkiksi nuoria ajatellen. Mikäli nuori jää kokeilustakin kiinni, vaikuttaa se hänen koko loppu elämäänsä muun muassa mahdollisten työpaikkojen saamisessa. Kannabiksen dekriminalisoinnissa hyötyinä näen siis juurikin käytön ja pienten määrien hallussapidon sallimisen, rangaistuksien kokonaisvaltaisten vaikutusten takia sekä sen lääkinnällisten hyötyjen vuoksi. Ilman kannabiksen dekriminalisoimista koko maahan voisi ehdottomasti ottaa käyttöön tällä hetkellä Rovaniemellä, Torniossa ja Kemissä meneillään olevan Hoito syytteen sijaan -toimintamallin kokeilun, jossa tavoitteena on ehkäistä laittomien huumausaineiden käyttöön liittyvien ongelmien kasvu jo varhaisessa vaiheessa sekä pysäyttää nuoren syrjäytymiskierre ja tarjota apua elämänhallintaan. Nuori voi siis huumeista ensikertaa kiinni jäädessään valita n.3kk kestävän hoitojakson syytteen sijasta.

    1. Sini Heino

      Hyviä pointteja. Olen itsekin miettinyt monesti, että nuorten yhden kerran kokeilusta ja kiinnijäämisestä, jää turhan pitkään merkintä nuoren rekisteriin. Olen myös samaa mieltä siitä, että kannabiksen käyttö kivun hoidossa voisi olla parempi tapa kuin vahvojen kipulääkkeiden käyttö. Tuo mainitsemasi Hoito syytteen sijaan-toimintamalli kuulostaa mielenkiintoiselta ja on varmasti hyvä malli. Täytyykin perehtyä siihen paremmin.

    2. Samu Lehto

      Selvennyksiä:

      Huumausaineiden käyttörikos merkitään poliisin tietokantaan, jossa se säilyy kolme vuotta. Se siis ei pilaa nuoren koko elämää. Niinikään, poliisin järjestelmän tietoja ei kuka tahansa pääse onkimaan, varsinkaan työnantaja. Tiettyihin tehtäviin pyydetään työnantajapuolelta (suojelu)poliisin antama turvallisuusselvitys, joita on kolme eri astetta: suppea, perusmuotoinen ja laaja. Näihin liittyy poliisirekisterin, rikosrekisterin ja usein myös tervedenhuollon rekisterien historia. Tavallisiin töihin näitä selvityksiä ei yleensä anneta.

      Rikosrekisterimerkinnät tarkoittavat lähinnä vankeuteen tuomittuja rikoksia, jotka kirjataan oikeusrekisterikeskuksen järjestelmään. Huomioitavaa se, että rikostaustaotteessa käytetään nimen omaan rikosrekisterin – ei poliisirekisterin – tietoja.

      Jos tarkastelee kepposia, jotka rikostaustaotteen mukaan eväävät työmahdollisuudet, niin ehkä voitaisiin sanoa “Hylätty”-leiman tulevan ihan ansioista, mutta huumausaineiden käyttörikos ei näihin sisälly.

      Lähteitä:
      Turvallisuusselvitys: https://www.supo.fi/turvallisuusselvitykset/henkiloturvallisuusselvitys

      Rikosrekisteri:
      https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_poliisin_tietoj%C3%A4rjestelm%C3%A4t

      Rikostaustaote:
      https://www.oikeusrekisterikeskus.fi/fi/index/palvelut/rikosrekisteriote/rikostaustaotelastenkanssatoimimiseen.html

  2. Karl Mikael Ramfeldt

    Kiinnostava aihe. Jos mietitään kuinka paljon haittaa alkoholi aiheuttaa yksilöille ja yhteiskunnalle, voisi uskoa että kannabiksen dekriminalisointi tuskin paljoa tilannetta ainakaan pahentaisi. Kanadassa kannabiksen viihdekäyttö laillistettiin ja samalla Kanadan valtio sai huomattavat verotulot, jotka aiemmin valuivat rikollisjärjestöille. Vaikea sanoa mikä olisi hyvä asia tässä tilanteessa. Kanadan kehitystä kannattanee seurata, sillä kyseessä ensimmäinen länsimaa joka laillisti kannabiksen täysin.

Vastaa