”Hullu!” ”Vajaa!”

Kuva: Anna Nieminen

Vuosisatoja jatkunut mielikuva ja yleinen ymmärtämättömyys mielenterveyspotilaita tai -kuntoutujia kohtaan leimaa koko psykiatrian kenttää ja vaikeuttaa terveydenhuollon todellista integraatiota. Jos erotamme hyvän mielenterveyden hoidon ja ylläpidon terveydenhuollosta sekä sosiaalipalveluista ei monialainen yhteistyö ja kaikki saatavilla oleva apu ole saatavilla.  

Mielenterveys ei ole pelkästään sairautta. Se on myös eri voimavaroja eri aikoihin, kykeneväisyyttä suoriutumaan ja kestämään kriisejä. Se on myös hyvää mielenterveyttä.

Mielenterveys on sekä kuluvaa että uusiutuvaa voimavaraa. Kanssamme kulkevat ihmiset, onnistumiset, hyvän olon tunteet uusivat hyvää mielenterveyttä, kun taas kriisit, pettymykset ja stressi syövät sitä. Pohja hyvälle mielenterveydelle rakennettaan jo vauva iässä. Ympärilläsi olevat ihmiset, huoltajat, sukulaiset antavat mallin ja tavan toimia tietynlaisissa tilanteissa sekä normaalissa huoltaja-lapsi-suhteessa auttavat kasvattamaan uusia voimavaroja ja kestämään pettymyksiä.

Vauvana hankitusta perusturvallisuuden tunteesta kehittyy elinvaiheiden kanssa itsetunto, luottamus jne. jos tämä perusturvallisuus puuttuu, on myöhemmin sitä hyvin vaikea rakentaa. Perusturvallisuus vaikuttaa myös hyvin vahvasti mielenterveyteemme. Totta kai, kuinka sinua on rakastettu, rakkauteesi tai hätääsi on vastattu, määrittelee, kuinka itse rakastat itseäsi ja kuinka vastaat muiden hätään.  

Mielenterveys politiikassa

Mielenterveyttä on pyritty edistämään aika-ajoin Suomessa ja maailmalla (WHO:n hankkeet). Hyvin alkaneet hankkeet ja muutokset mielisairauspotilaiden hoidossa saa takapakkia ensimmäisten joukossa erilaisten yhteiskunnallisten kriisien sattuessa kuten 90-luvun laman tai korona-epidemian. Jo valmiiksi suunniteltuja tukia ja tukimuotoja perutaan tai poistetaan ja työlle suunnattuja tukia supistetaan ikävä kyllä ensimmäisten joukossa.

Ajatus siitä, että mielenterveys on aina sairautta, tai häiriötä on vaikeaa poistaa sen stigmaattisuuden vuoksi. Yhteiskuntamme tulisi ajatella mielenterveyttä osana hyvinvointia, taloudellista kasvua ja tuottavuutta. Hyvinvoiva ja jaksava työntekijä työskentelee pidempään ja tuottavammin. Näin ollen yhteiskunnan tarjoamat rahalliset korvauksia pitkäaikaissairauksien tai työkyvyttömyyden osalta saataisiin vähennettyä. Ennaltaehkäisevällä ja kannattelevalla työllä tulisi olla suurempi merkitys puhuttaessa hyvinvoinnista. Vaikka muutosta tapahtuu pikkuhiljaa, muutos tapahtuu niin pienissä osissa kansakuntaa (lähinnä tutkijoiden ja alalla työskentelijöiden kesken), ettei sillä ole suurtakaan merkitystä koska tällä pienellä joukolla ei ole tarpeeksi ääntä saada myös päättäjät ymmärtämään hyvän mielenterveyden vaikutus taloudelliselle kasvulle.

Suomessa poliittinen vaikutuskausi on suhteessa hyvin lyhyt eikä tällaisia perustavanlaatuisia muutoksia koko kansakunnan ajatusmaailmassa saada aikaiseksi vuodessa tai parissakaan. Hyvä mielenterveys pitäisi olla kaikkien saavutettavissa sekä kaikkien oikeus. Laadukasta ja arvokasta mielenterveyshoitoa tulisi olla saatavilla ja tarjolla riittävästi. Mielenterveystyölle ja sen edistämiseen olisi myös kansantalouden kannalta hyvä saada perustavanlaatuinen muutos läpi ihmiskunnan.  

Blogi perustuu Jaakko Eskolan ja Varpu Taipaleen Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistuun analyysiin: Mielenterveyspolitiikka terveyspolitiikan keskiöön . www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102923/eskola.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

1 ajatus aiheesta “”Hullu!” ”Vajaa!””

  1. Hei,

    Erittäin hyvä blogikirjoitus tärkeästä aiheesta. On tärkeää kun puhutaan mielenterveydestä tuoda esiin, että mielenterveys tarkoittaa paljon enemmän kuin vain mielenterveyden häiriöitä. Niin kuin sanoit, mielenterveys kuvaa myös ihmisen voimavaroja eri aikoihin ja kykeneväisyyttä kestämään kriisejä.

    Mielenterveys on sekä kuluvaa että uusiutuvaa voimavaraa, joten meidän kaikkien tulisi parhaamme mukaan pitää huolta omasta ja muiden mielenterveydestä. Olen samaa mieltä, että yhteiskuntamme tulisi ajatella mielenterveyttä osana hyvinvointia, taloudellista kasvua ja tuottavuutta. Ehkäisevät menetelmät ja mielenterveyttä kasvattavat tekijät pitäisi saada priorisoitua jotta yhteiskuntamme voisi hyvin.

Kommentoi