Positiivisia kokemuksia monimuotoisuudesta ja työllistymisestä, osa 1
Syrjäytymisvaarassa olevien maahanmuuttajien mahdollisuudet päästä kiinni työelämään ovat usein varsin pienet ja työllistymiseen liittyy usein monia haasteita. Työnantajilla ei aina ole tarvittavaa tietoa siitä, mitä maahanmuuttajien työllistämiseen vaaditaan. Työyhteisöissä maahanmuuttajan työllistäminen vaatii lisäksi erityistä ohjausta, sillä monesti työhön perehdyttäminen saattaa olla haastavaa esimerkiksi kommunikaatiohaasteiden vuoksi. Varhaiskasvatuksessa sekä sosiaali- ja terveysaloilla on krooninen työvoimapula ja asiasta on kirjoitettu jo pitkään niin alan julkaisuissa kuin lehtien palstoillakin. Työvoimapula ei ratkea hetkessä, mutta yhtenä ratkaisuna ongelmaan, on juuri maahanmuuttajien palkkaaminen esimerkiksi varhaiskasvatuksen yksiköihin.
Maahanmuutto nähdään monissa tapauksissa keskeisenä vastauksena väestön ikääntymisestä johtuvaan työvoimapulaan. Kuitenkin tämä edellyttää, että maahanmuuttajat saavat mahdollisuuden työllistyä Suomen työmarkkinoille. Vaikka osa maahanmuuttajista on korkeasti koulutettuja erityisasiantuntijoita, voi monille olla haastavaa löytää työtä puutteellisen osaamisen, koulutuksen, kielitaidon tai työmarkkinoiden mahdollisen syrjinnän vuoksi. Maahanmuuttajien työllistyminen edistää heidän sopeutumistaan yhteiskuntaan, ja on merkittävää heidän taloudellisen sekä sosiaalisen hyvinvointinsa kannalta. Lisäksi heidän työllistymisensä hyödyttää kansantaloutta ja julkista taloutta. (Toikka, Laasonen & Terviö 2023.)
Eräs Vantaan kaupungin varhaiskasvatusyksikkö on tarjonnut jo monen vuoden ajan työllistymismahdollisuuksia syrjäytymisuhan alla oleville maahanmuuttajille. Syynä tähän on yksikön innovatiivinen johtaja, jota saimme haastatella blogiamme varten. Hänen mukaansa pelkästään innovatiivisuus ei kuitenkaan mahdollista työllistymistä, koska lopultahan kyse on kuitenkin rahasta, jota kaupungin varhaiskasvatuksella ei ole tähän tarkoitukseen käytettävissä. Kuinka työllistyminen sitten lopulta onnistuu? Kaiken takana on työllisyystuki ja valitettavaa on, että ainoastaan kriteerit täyttävä hakija voi sen saada ja ainoastaan tuen saaja voidaan työllistää.
Kyseisessä yksikössä maahanmuuttajataustaisiin työllistettyihin, kieliharjoittelijoihin ja opiskelijoihin on totuttu ja se näkyy jopa siinä määrin, että työllistetyt toivovat pääsevänsä juuri kyseiseen yksikköön. Työnantajakuvan kannalta on merkityksellistä, että työllistettyjen kokemukset ovat positiivisia, sillä se on hyvä vetovoimatekijä alalle (Kuntaliitto 2024). Tämä on lisäksi tärkeää siksi, että positiivisten kokemusten avulla voi vaikuttaa maahanmuuttajien työllistymiseen, ja mahdollisesti heidän työllistämistään koskeviin ennakkoluuloihin. Haastateltavan positiivinen ja ennakkoluuloton asenne moninaisuutta kohtaan välittyy aidosti haastattelusta sekä se, kuinka merkitykselliseksi hän työnsä syrjäytymisvaarassa olevien parissa kokee.
Seuraava osa käsittelee aihetta työyhteisön ja työllistetyn näkökulmasta.
Mikäli kaipaat lisätietoa palkkatuesta ja työelämän monimuotoisuudesta:
https://www.vantaa.fi/fi/palveluhakemisto/palvelu/tyollista-palkkatuella
https://duunitori.fi/tyoelama/palkkatuki
https://duunitori.fi/tyoelama/monimuotoisuuslupaus-perustelut
Kirjoittaneet: Antonia, Henna, Mari & Minna osana Sosiaalialan vaikuttamistyö-kurssia
Lähteet:
Kuntaliitto. 2024. Työnantajakuva – työntekijäkokemus. Viitattu 15.5.2024. https://www.kt.fi/soteliiderit/hr-johtaminen-hyvinvointialueilla/tyonantajakuva-tyontekijakokemus
Toikka, Laasonen & Terviö. 2023. Valtion taloudellinen tutkimuslaitos. Artikkeli. Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina. Viitattu 14.5.2024. https://vatt.fi/maahanmuuttajien-tyollisyys-kehittynyt-suotuisasti-viime-vuosina
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!