Miten tulevaisuudessa voidaan paremmin vastata laadukkaiden sähköisten palveluiden saatavuuteen sekä huolehtimaan siitä, että sähköisissä palveluissa huomioitaisi paremmin ikäihmiset, jotta palvelut olisivat paremmin heidän ulottuvilla.
Toteutuuko yhdenmukainen mahdollisuus käyttää digipalveluita ikäihmisten osalta? Aiheuttaako digitalisaation kehittyminen ja puutteet ohjauksessa ikäihmisille syrjäytymistä yhteiskunnasta?
Ikäihmisille tavallisin digiohjauksen tuki tulee läheisiltä. Digiasioinnissa avustamisesta ja digilaitteiden käytöstä on tullut lähivuosina yksi läheisten tarjoama arjen auttamisen muoto. Suurin osa läheisiään digiasioinnissa avustavista läheisistä auttaa heitä myös muiden asiointien kanssa.
Läheisten antama digituki on usein hyvin monipuolista, alla on kuvattuna yleisimmät tukemisen muodot.
Kulttuurissamme on tyypillistä auttaa lähimmäisiään siinä missä voidaan, mutta osa lähimmäisistä saattaa kokea digiasioinnissa avustamisen vaikeana ja turhauttavanakin asiana, varsinkin silloin kun tähän ei olisi aikaa ja asia pitäisi selvittää nopeasti.
Digi- ja väestötietokeskuksen kyselyn mukaan 95% digitukea läheiselleen tarjoavaa henkilöä koki tärkeäksi sen, että digitukea tarjottaisiin julkisena palveluna. 30% kyselyyn vastanneista koki myös, että toivoisivat läheisensä käyttävän mieluummin julkisia digiohjaus palveluita, kun tarvitsisivat heidän apuaan ohjauksessa.
Tarvittaessa läheisillä onkin mahdollisuus ohjata läheisensä ulkopuolisen digituen pariin. Ongelmana on kuitenkin siitä, että tietoisuutta tarjolla olevista tukimuodoista tulee lisätä.
Tunnetuimpia digituen tarjoajia ovat viranomaisten ja pankkien tarjoama tuki, vaikka konttorien lähitukipalveluita vähennetään jatkuvasti ja ne korvataan digipalveluilla. Tällä hetkellä järjestöillä on iso rooli digiohjauksen tarjoamisessa. Ongelmana on kuitenkin se, että toimintaa ei tunneta riittävästi, eikä järjestöjen ohjauspalveluita ole välttämättä tarjolla kuin isommissa kaupungeissa. Järjestöpalveluiden luotettavuutta saatetaan myös kyseenalaistaa, kun ohjaustoimintaa ei tuota koulutetut ammattihenkilöt, vaan vapaaehtoiset vertaistoimijat.
Voisivatko kunnat tai hyvinvointialueet ottaa jatkossa vastuun digiohjauspalveluiden järjestämisestä? Palvelua toivotaan ennemmin viralliselta taholta, jossa ohjaajina toimisi tehtävään koulutetut henkilöt. Yhdenvertaisten palveluiden saavutettavuuden kannalta on myös tärkeää, että virastot ja pankit säilyttäisivät perinteiset lähikontakti mahdollisuudet jatkossakin, eikä kaikkia palveluita digitalisoitaisi.
Sosionomiopiskelijat Tia, Tanja J., Tanja K., & Laura
Osana Sosiaalialan vaikuttamistyön opintokokonaisuutta.
Lähteet:
Digi- ja väestötietovirasto. Läheiset digituenantajina raportti 2023. Viitattu 8.5.2024. Läheiset digituen antajina (dvv.fi)
Helsingin kaupunki. Sosiaalinen raportti digitalisaation haasteista ja mahdollisuuksista gerontologisen sosiaalityön iäkkäiden asiakkaiden arjessa 2019. Viitattu 8.5.2024. Mikä ihmeen netti? (hel.fi)
Ahosola, P. & Topo, P. 2024. Ikääntyneiden digisyrjäytymisen estämiseksi tarvitaan valtakunnallisia toimia. Vanhustyönkeskusliitto. Viitattu 5.5.2024. https://vtkl.fi/ikaantyneiden-digisyrjaytymisen-estamiseksi-tarvitaan-valtakunnallisia-toimia
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!