Muistetaan lähimmäisiä

Hei!

Olen seurannut viime aikoina äkillisesti muuttunutta tilannetta liittyen covid19- epidemiaan. Hallitus linjasi maanantaina, että yli 70- vuotiaat ihmiset välttelisivät mahdollisimman paljon kontakteja muihin ihmisiin. Syynä tähän linjaukseen, on se, että ikäihmiset kuuluvat epidemian riskiryhmään. On tärkeää, että myös muut ihmiset noudattavat tätä linjausta ja eivät esimerkiksi vieraile omien isovanhempiensa luona. Näin voidaan estää viruksen leviäminen ja vältetään tartuttamasta sitä riskiryhmään kuuluviin ihmisiin.

Ikäihmisille, jotka asuvat esimerkiksi yksinään, voi päivittäinen kahvitteluhetki läheisessä kahvilassa olla päivän kohokohta ja se voi olla ainut paikka, jossa voi tavata muita ihmisiä. Kuitenkin tällaisena aikana jokaisen ihmisen täytyy luopua omista mukavuuksistaan ja välttää turhia kontakteja. Sen takia on tärkeää, että omille isovanhemmilleen soittaa puhelimella ja kyselee kuulumisia.

Varmasti esimerkiksi naapurissa asuva ikäihminen ilahtuu, jos tarjoutuu käymään kaupassa hänen puolestaan ja näin auttaa häntä välttämään kaupassa käyntiä. On ollut ilahduttavaa huomata, että monet ovat erilaisissa facebookin ryhmissä tarjonneet kaupassa käyntiapua ja myös monet kaupat toimittavat ostokset jopa kotiovelle asti.

Jokaiselle ihmiselle sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä niin mielenterveyden piristämisessä kuin yksinäisyydenkin vähentämisessä. Siksi onkin tärkeää, että tällaisessa poikkeustilanteessa ei silti unohdeta omaan lähipiiriin kuuluvia ihmisiä tai niitä naapureita, joilla ei ole lähipiiriä lähellä. Yhteyttä voi pitää yllä myös puhelimen välityksellä ja sitä kautta tuoda ihmiselle sen tunteen, että hän ei ole yksin. Tämä tilanne voi aiheuttaa monelle surua ja pelkoa, koska ei ole varmaa tietoa, miten kauan tämä tilanne kestää ja kuinka laajalle epidemia leviää.

Nyt jos koskaan on hyvä hetki ilahduttaa toisia ihmisiä esimerkiksi postikortilla tai vaikka itse kutomilla villasukilla.

Ikäihmisten eristäminen toisista ihmisistä ja yhteiskunnasta voi aiheuttaa monille yksinäisyyttä ja siksi onkin tärkeää, että olisimme kaikki mukavia toisillemme ja muistaisimme lähellä olevia ikäihmisiä, niin sukulaisia kuin naapureitakin tavalla tai toisella. Jo se, että kysyy, tarvitseeko toinen apua esimerkiksi kauppaostosten kanssa on hyvä asia. Olisi tärkeää, että ihmiset pysähtyisivät ja osoittaisivat välittämisensä nyt.

Toivottavaa olisi, että tämän poikkeustilan jälkeenkin ihmisten nyt herännyt ihmihillisyys ja empatiakyky pysyisivät hereillä, eivätkä hukkuisi elämän kiireiden alle. Olisi tärkeää muistaa kanssaihmisiä jokaisena päivänä, eikä vain poikkeustilanteissa.

2 kommenttia artikkeliin ”Muistetaan lähimmäisiä

  1. Anneriina

    Olet kirjoittanut tärkeästä aiheesta nyt koronapandemian aikana. Olen samaa mieltä, että kaikkien tulee huolehtia lähimmäisistään turvallisin keinoin ja myös tarjottava apua niille, kenellä ei ole läheisiä arjessaan mukana. Omat isovanhempani ovat iäkkäitä ja nyt toimivat ohjeistuksen mukaisesti olemalla kotona. Olen kuitenkin samalla huolissani vanhusten toimintakyvyn heikkenemisestä, koska he eivät voi elää aktiivista elämää. Luulen, että monella vanhuksella toimintakykyä on pitänyt yllä kodin ulkopuoliset virikkeet, esimerkiksi palvelutalojen toimintaan ja ruokailuihin osallistuminen sekä yhteiset eläkeläisten retket. Toisten tapaaminen lisää keskustelua muiden kanssa ja näin myös virkistää muistia. Nyt tilanne onkin muuttunut radikaalisti etenkin yli 70- vuotiaiden elämässä.

    Vaikka näin digiaikana voimme hyödyntää monia laitteita kommunikoimiseen, luulen että monet vanhukset piristyisivät puhelinsoittojen lisäksi postikorteista ja kirjeistä. Tämä on viime vuosien aikana vähentynyt paljon, mutta on kuulunut ikäihmisten elämään voimakkaasti. Nyt siis pääsiäiskortteja lähettämään. Nyt olisi myös hyvä, että telkkarista tulisi vanhuksille suunnattuja jumppaohjelmia, esimerkiksi tuolijumppaa. Tämä innostaisi liikkumaan kotona.
    Huolehditaan toinen toisistamme!

    Vastaa

  2. Tärkeä aihe! Ihmisten arki on kokenut suuren maailmanlaajuisen mullistuksen, ja useat itsestäänselvyyksinä pitämämme asiat ovat nyt muuttuneet. Tämä vaikuttaa vääjäämättä jokaisen elämään tavalla tai toisella. Kriisitilanteilla on tapana ravistella yksilön arvomaailmaa rajustikin, ja juuri tähän laitan toivoni. Nyt jo on nähtävissä yhteisöllisyyden lisääntymistä ja henkistä tiivistymistä jopa tuntemattomienkin ihmisten välillä, jonka toivon poikivan apua ja tukea pandemian synnyttämiin haasteisiin. Tarkastellessamme historiaa on nähtävissä myös millaisia innovaatioita ja uuden alkua tällaiset suuret kriisitilat pitävät usein sisällään.

    Sosiaalisilla suhteilla on tutkitusti keskeinen osa ihmisten hyvinvoinnissa. Nyt onkin otettava kaikki luovuus käyttöön toteuttaessamme sosiaalista kanssakäymistä fyysisesti eristyksissä toisistamme. Oma 70-vuotias äitini soitti minulle eilen elämänsä ensimmäisen videopuhelun, ja olin yllättynyt ja ilahtunut kuinka nopeasti hän otti uusia työkaluja käyttöön tilanteessa, jossa emme pääse perheenä tapaamaan toisiamme. Aika on raskasta kaikille ikäryhmään katsomatta, ja siksi onkin tärkeämpää kuin koskaan olla toisillemme aidosti läsnä ja muistaa kysyä: miten sulla menee?

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *