Artikkelin on kirjoittanut tradenomiopiskelija Pia Miettinen
Korkeakoulujen vetovoima
Yksi korkeakoulujen vetovoimatekijöistä on koulujen välinen kilpailu vetovoimaisuudellaan. Kuinka monta hakijaa koulutuksiin on ja kuinka moni heistä lopulta pääsee sisään, indikoi opiskelijoille opetuksen haluttavuudesta ja laadusta. Myös tiedotusvälineiden antama huomio korkeakoulujen vetovoimaisuudelle vahvistaa ilmiötä.
Korkeakoulujen vetovoima kertoo, kuinka vaikeaa sisäänpääsy koulutukseen on. Mitä korkeammat pisteet vetovoimaisuudesta saa, sitä enemmän hakijoita on suhteessa aloituspaikkojen määrään. Opiskelijoille se merkitsee sisäänpääsyn olevan vaikeampaa, kun taas korkeakouluille se merkitsee suurempaa todennäköisyyttä saada motivoituneempia opiskelijoita. Korkeakoulujen vetovoimaa voi mitata jakamalla ensisijaisten hakijoiden määrän aloituspaikkojen määrällä. (Koski 2023).
Vuonna 2023 Laurean vetovoimaisimmat koulutussuunnat olivat estenomi, sosionomi ja tradenomikoulutuksen turvallisuusala ja oikeustradenomilinja. Suosituimpia toteutussuuntia olivat monimuotototeutus ja verkkototeutus. Uudenmaan alueen korkeakoulujen tradenomilinjojen vetovoimaisuutta vertailtaessa sijoittuvat Hyvinkää ja Lohja kuitenkin sijoille 11 ja 12, 21, 28 ja 32. (Opetushallinnon tilastopalvelu 2023).
Digitalisaatio on vaikuttanut monin paikoin siihen, miten vetovoimatekijät ovat muuttuneet ja miten ne vaikuttavat nykyään. Potentiaalisia asiakkaita tavoittaa parhaiten hyödyntämällä sekä perinteisiä, että digitaalisia markkinoinninkeinoja. (Khanna, Yadav, Jacob 2014).
Opiskelijoiden mielestä tärkeimmät ominaisuudet korkeakoulua valitessa
Kun opiskelijoilta kysyttiin mitä he kokivat tärkeimmiksi ominaisuuksiksi koulutusohjelmaa valitessaan, he kertoivat ensimmäisenä miettivänsä opintojen sisältöä, kampuksen sijaintia ja työllistymistä tulevaisuudessa. Vähemmän painoarvoa oli koulun maineella, ja sillä mitä ystävät ja perhe olivat suositelleet. Opiskelijat arvostivat monimuoto-opintojen mahdollisuutta, ja opiskelupaikan valintaan liittyi vahvasti se, kuinka opinnot ovat sovitettavissa omaan elämäntilanteesen. (Kuusimäki 2016).
Vaikka opiskelijat eivät ajatelleet korkeakoulukampusten maineen olevan asia, joka yksinomaan vaikuttaisi koulutusaloihin hakemiseen, oli heidän mielikuvansa Laureasta opiskelupaikkana enimmäkseen ”hyvä” tai ”erittäin hyvä”. Joidenkin mielestä Laurea oli ”neutraali”, mutta ei kenenkään mielestä ”huono” tai ”todella huono”.
Tutkittaessa huomattiin saman alueen koreakoulujen ja tradenomilinjojen kilpailevan keskenään, mutta pääasiassa opiskelijan koulutuspaikan valintaan vaikuttaa koulutusalan mielenkiintoisuus. Tältä osin kilpailuun liittyy ammattikorkeakoulujen lisäksi myös yliopistojen tarjonta, kun tradenomilinjan oikeudelliset opinnot kilpailevat myös yliopistojen oikeustieteiden ja liiketaloudenopinnot kauppatieteiden kanssa.
Kysyttäessä mistä opiskelijat olivat kuulleet koulutusohjelmista ennen niihin hakeutumista, vastasivat useimmat ’Opintopolku’. Seuraavaksi eniten oli tietoa saatu tutuilta tai ystäviltä. Vasta kolmanneksi eniten tietoa oli saatu Laurean omasta mainonnasta. Sosiaalisesta mediastakaan ei oltu kuultu koulutusohjelmista juurikaan, mikä taas indikoi, että Laurea ei joko ole läsnä sosiaalisessa mediassa, tai sen sisällöt eivät tavoita segmenttejä, jotka olisivat sen tärkeimpiä markkinoin kohteita.
Kun tarkasteltiin Laurea-ammattikorkeakoulun sosiaalisen median presenssiä ja opiskelijoiden keskuudessa suosituimpia sosiaalisen median alustoja kävi ilmi, että Laurealla oli käyttäjä niistä useimmissa Snapchatia lukuun ottamatta. Opiskelijoiden keskuudessa suosituimpia alustoja olivat Instagram ja Facebook, ja niiden jälkeen eniten käytettiin Youtubea, Snapchatia ja TikTokia. LinkedIn ja X (Twitter) olivat vähiten käytettyjä.
Ristiriitaista oli, että kahta suosituinta, eli Instagramia ja Facebookia lukuun ottamatta opiskelijat eivät olettaneet näkevänsä Laurean mainontaa alustoilla, joilla he itse olivat, vaan ennemmin LinkedInissä missä todennäköisemmin viettävät aikaa jo työelämässä olevat segmentit.
Lähteet:
Khanna M., Yadav N., Jacob I. 2004. Journal of Marketing for Higher Education Identifying & Analyzing Touch Points for Building a Higher Education Brand. Viitattu 7.4.2024. https://www.academia.edu/10068745/Identifying_and_Analyzing_Touch_Points_for_Building_a_Higher_Education_Brand_Journal_of_Marketing_for_Higher_Education_Identifying_and_Analyzing_Touch_Points_for_Building_a_Higher_Education_Brand
Koski, J. 2023. Korkeakoulu tarvitsee elinvoiman mahdollistavaa vetovoimaa. Viitattu 12.03.2024. https://journal.laurea.fi/korkeakoulu-tarvitsee-elinvoiman-mahdollistavaa-vetovoimaa/
Kuusimäki J. AMK-opinnäytetyö. 2016. Laurea-ammattikorkeakoulun brändin vaikutus opiskelupaikkavalinnassa. Viitattu 09.03.2024. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/114555/Kuusimaki_Jenna.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Opetushallinnon tilastopalvelu. Vipunen. Viitattu 09.03.2024 https://vipunen.fi/fi-fi/amk/Sivut/Hakeneet-ja-hyv%C3%A4ksytyt.aspx
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!