Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin — korona-aika on hyödynnetty museokaupan toiminnan asiakaslähtöiseen kehittämiseen

Kirjoittanut: Suvi Viita-aho

Kirjoittaja on liiketalouden opiskelija ja aikaisemmalta koulutukseltaan muotoilija, joka on innokas museokävijä, kulttuurin rakastaja sekä estetiikan arvostaja, ja haluaa poistaa museoihin liitetyn täysin väärän käsityksen, että niissä vierailevat vain vanhat rouvat.

Museokortin käyttöönoton myötä museoiden kävijämäärät ovat kasvaneet huimasti, mutta kävijöiden museokauppaan käyttämä rahasumma ei ole seurannut kehitystä. Suomen museoliiton, Museokortin ja Museoviraston Euro enemmän -hankkeen (2018−2021) tavoitteena on ollut kasvattaa museokauppoihin käytettyä rahasummaa eurolla per kävijä. Koronapandemian takia museoiden tilanne on ollut haastava, ja monien museoiden tulot ovat pienentyneet koronasulkujen ja kävijärajoitusten takia. Poikkeusaikana on kuitenkin ollut aikaa kehittää museoiden ja museokauppojen toimintaa. Suomen lasimuseolle tehdyn opinnäytetyön tavoitteena on ollut museokaupan uudistaminen ja konseptointi asiakkaiden toiveiden pohjalta. Konseptoinnin tavoitteena on museokaupan houkuttelevuuden parantaminen sekä liiketaloudellisen kannattavuuden kehittäminen. Konseptoinnin avulla museokauppa saadaan integroitua vahvemmin osaksi museovierailua. Suomen lasimuseon suurin asiakassegmentti koostuu keski-ikäisistä ja eläkeikäisistä naisista, mutta tavoitteena on, että myös nuoria saataisiin innostumaan museoista. Niin museoiden kuin museokauppojen on tarjottava elämyksellisyyttä kaikenikäisille kävijöille. Museokaupan konseptoinnissa tulee huomioida museon vakiokävijät, ensikertalaiset sekä kansainväliset museovieraat.

Suomen lasimuseo on Riihimäen kaupungin omistama museo. Suomen lasimuseo on valtakunnallinen vastuumuseo, jonka tehtävänä on esitellä lasin historiaa sekä muotoilua. Suomen lasimuseon kokoelmassa on noin 40 000 esinettä sekä valokuvia, dioja ja piirustuksia noin 51 000 kappaletta. Museossa esitellään lasin 4000 vuotta vanhaa historiaa sekä suomalaisen lasimuotoilun 300-vuotista historiaa. Historiallisen perusnäyttelyn lisäksi museon vaihtuvissa näyttelyissä on esillä kansainvälisiä ja kotimaisia käyttö- ja taidelasin, lasitaiteen ja muotoilun huippuja sekä myös harvinaisia historiallisia kokoelmia eri puolilta maailmaa. Suomen lasimuseon museokaupan valikoimassa on suomalaista lasimuotoilua, lasialan kirjallisuutta, koruja, lahjatavaroita, paperitarvikkeita sekä vaihtuviin näyttelyihin liittyviä tuotteita. (Suomen lasimuseo 2020.)

Suomen lasimuseo on Laurea-ammattikorkeakoulun tärkeä yhteistyökumppani, ja museo on tarjonnut Laurean liiketalouden opiskelijoille toimeksiantoja jo usean lukukauden ajan. Opiskelijat ovat esimerkiksi kehittäneet museon kansainvälistä näkyvyyttä ja sosiaalisen median markkinointia yhdessä vaihto-opiskelijoiden kanssa. Projektiyhteistyön kautta syntyi opinnäytetyöidea museokaupan toiminnan kehittämiseksi.

Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään kuluttajakäyttäytymistä, erityisesti myymäläympäristön ja asiakaskokemuksen vaikutusta ostokäyttäytymiseen sekä brändimielikuvan syntymiseen. Brändi tarkoittaa yritystä ohjaavaa ajattelutapaa, jota se viestii asiakkaille. Brändi rakentuu myös asiakkaan mielikuvista ja kokemuksista, jotka liittyvät yritykseen.  Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään myös konseptointia ja tuotteistamista. Konseptointi tarkoittaa liiketoiminnan osa-alueiden kehittämistä asiakaslähtöisesti, jotta yrityksen tarjoamat tuote- ja palvelukokonaisuudet olisivat asiakkaalle helppokäyttöisiä, houkuttelevia, elämyksellisiä ja arvoa tuottavia.

Opinnäytetyön toiminnallisessa osuudessa perehdytään työssä käytettäviin tutkimusmenetelmiin, eli haastatteluun ja kyselylomakkeeseen. Suomen lasimuseon asiakkaille toteutettiin laadullinen haastattelututkimus, jossa asiakkaita haastateltiin kasvotusten museovierailun yhteydessä. Tämän lisäksi Suomen lasimuseon asiakkaille toteutettiin määrällinen kyselytutkimus verkossa ja paperisena lomakkeena. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden toiveita Suomen lasimuseon museokaupan toiminnan kehittämiseksi. Tämän lisäksi kysyttiin, mitä asiakkaat yleisesti ostavat museokaupoista, mikä on ostamisen motiivi, ja tekevätkö he arvovalintoja ostosten yhteydessä. Tutkimustulosten perusteella asiakkaat toivoivat Suomen lasimuseon museokaupalta uniikkia ja laadukasta valikoimaa, jossa olisi näyttelyyn liittyviä esineitä, suomalaista lasimuotoilua, taidelasia, paikallisia käsitöitä, lahjatavaroita, kierrätysmateriaaleista valmistettuja esineitä, näyttely- ja taidejulisteita, kirjallisuutta sekä postikortteja. Asiakkaat kertoivat ostavansa tuotteita käyttötarpeeseen, lahjaksi, sisustukseen, ajanvietteeksi tai muistoksi museovierailusta. Vastaajista 79 % kertoi tekevänsä arvovalintoja ostosten yhteydessä. Tärkeimmät arvot olivat vastuullisuus, kotimaisuus, ekologisuus ja paikallisuus. Museot ovat oppimisympäristöjä, ja museokauppojen tulee ohjata asiakkaita vastuulliseen kuluttamiseen. Suomen lasimuseon museokaupan asiakaslähtöisessä kehittämisessä otetaan huomioon myös asiakkaille tärkeät arvot.

Suomen lasimuseon museokaupan konseptoinnissa keskityttiin kaupan valikoimaan, ulkoasuun, informaatioon sekä oheispalveluihin. Tämän lisäksi otettiin huomioon brändinäkyvyyden kehittäminen. Konseptoinnin tuloksena syntyi useita kehitysehdotuksia museokaupan uudistamiseksi. Museokaupan valikoiman vaihtuvuutta tulisi parantaa panostamalla näyttelyihin liittyviin tuotteisiin sekä sesonkituotteisiin. Myös erilaiset kampanjat ja rajoitetut erät lisäisivät vaihtuvuutta. Museon brändinäkyvyyden parantamiseksi valikoimaan voitaisiin tilata Suomen lasimuseon logolla varustettuja tuotteita. Logoa voitaisiin käyttää myös pakkausmateriaaleissa. Museokaupan kalusteiden asettelua voitaisiin tiivistää, jotta kokonaisuus olisi intiimimpi ja valikoima näyttäisi runsaammalta. Tuotteista voitaisiin koota erilaisia somistuksia, jotka inspiroisivat asiakasta ja antaisivat lahjaideoita. Putiikkimaista tunnelmaa saataisiin somistamalla pieni lukunurkkaus.

Asiakkaille tärkeiden arvojen tulisi välittyä museokaupassa, joten informaation lisääminen olisi tärkeää. Tuotehyllyjä voitaisiin jaotella teemoittain esimerkiksi kotimaisuuden, paikallisuuden ja kierrätysmateriaalien käytön mukaan. Tuotteiden tekijöistä voisi olla informaatiota tuotteiden vieressä, ja tekstit olisi hyvä olla sekä suomen että englannin kielellä. Myös informaation typografian yhteneväisyyteen tulee kiinnittää huomiota. Museokauppaa olisi hyvä mainostaa laadukkaana ja persoonallisena lahjatavarakauppana, jotta ihmiset voisivat poiketa ostoksille matalalla kynnyksellä, myös ilman museossa vierailua. Museokauppaa tulisi mainostaa sekä sosiaalisessa mediassa että museon ulkotiloissa. Museon oheispalveluita, kuten luentoja, opastettuja kierroksia, tapahtumia sekä museokahvilaa olisi hyvä mainostaa museokaupassa, koska kaupassa kierrellessään asiakkailla on aikaa perehtyä informaatioon.

Riihimäen matkailubrändin vahvistamiseksi Suomen lasimuseo ja Riihimäen kaupunki voisivat lanseerata yhteistyössä Riihimäki-tuotesarjan, joka sisältäisi esimerkiksi Riihimäki-aiheisia printtejä ja tekstiilejä. Tuotteita voitaisiin myydä esimerkiksi kaikissa Riihimäen kaupungin museoissa. Paikkakuntakohtaiset tuotteet olisivat varmasti haluttuja tuotteita sekä itselle että lahjaksi, ja niitä ostaisivat sekä Riihimäen alueen asukkaat että turistit. Esimerkiksi Tampereella lanseeratut Moro-kalsarit ovat saavuttaneet lähes ikonisen maineen tamperelaisten keskuudessa nääs!

Opinnäytetyön tulokset antavat Suomen lasimuseolle käytännönläheisiä ideoita museokaupan toiminnan kehittämiseksi, jotta museo olisi valmis vastaanottamaan kulttuurinnälkäiset asiakkaat korona-ajan jälkeen ilman rajoituksia, ja palvelemaan heitä entistä paremmin ja kokonaisvaltaisemmin. Suomen lasimuseota voi suositella kaikille muotoilusta kiinnostuneille, ja museokaupasta löytyy takuuvarmasti persoonallisia ja tyylikkäitä tuotteita sekä itselle että lahjaksi!

Kommentoi