Yhdenvertaisuudella ja syrjimättömyydellä tarkoitetaan, ettei ketään saa syrjiä, iän, kielen, alkuperän, kansalaisuuden, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, terveydentilan, perhesuhteiden, vammaisuuden, seksuaalisen tai jonkun muun henkilöön kohdistuvan syyn perusteella. Näitä seuraa yhdenvertaisuuslaki, joka tarjoaa yhdenvertaisuutta edistämään konkreettisia välineitä. Kaikilla ihmisillä täytyy olla mahdollisuus yhdenvertaisesti saada palveluita, kouluttautua tai tehdä töitä. Kotoutumislaki ohjaa myös maahanmuuttajien yhdenvertaisuuden edistämistä ja tasa-arvoa. Yhteiskunta tarjoaa yhdenvertaista mahdollisuutta osallisuuteen ja yhdenvertaiseen asemaan. (Kotoutuminen.fi 2022a.) Kirjoitinkin aiemmin kotouttamislaista postauksen.
Syrjintää tapahtuu paljon asunnon tai työpaikan etsimisessä. Syrjinnästä jää seurauksia, joka on yhteydessä hyvinvointiin. Syrjintä aiheuttaa masennus, ahdistus ja psykosomaattisia oireita. (Yle 2022.)
Yhdenvertaisuuden saavuttamiseen ei aina toimi ihmisten samanlainen kohtelu. Puhutaan positiivisesta erityiskohtelusta, jolla tarkoitetaan tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamista tarpeellisista erityistoimenpiteistä, jotka parantavat tiettyyn ryhmään kuuluvien henkilöiden olosuhteita tai asemaa. Yhdenvertaisuuslaissa säädetään positiivisesta erityiskohtelusta. (Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2022.)
Mikä voi olla positiivista erityiskohtelua? Oikeasuhtaisilla rekrytointitoimenpiteillä pyritään lisäämään aliedustettuun ryhmään kuuluvien henkilöiden osuutta henkilöstössä. Se voi olla myös esimerkiksi pidemmän ajan varaamista asiakaspalvelutilanteessa tai koulutuspalveluiden tarjoamista suunnataan tietyille ryhmille. Positiivinen erityiskohtelu pitää olla suunniteltua, tilapäistä ja oikeasuhtaista. Positiivinen erityiskohtelu pitää myös voida perustella tarpeeksi hyvin. (Kotoutuminen.fi 2022b.)
Itseäni mietityttää kuinka paljon maahanmuuttajiin kohdistuvaa syrjintää tapahtuu ja varsinkin se, miten varmasti moni tapaus jätetään ilmoittamatta. Nykyään joissain työpaikkailmoituksissa haetaan anonyymisti työpaikkaa, jolloin kaikilla hakijoilla on niin sanotusti sama lähtöviiva. Näin vähennetään ennakkoluulojen olemassaoloa ja kaikki hakijat ovat tasavertaisia.
Kuva: Pixabay
Lähteet
Kotoutuminen.fi 2022. Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys. Viitattu 27.2.2022. https://kotoutuminen.fi/yhdenvertaisuus-ja-syrjimattomyys
Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2022. Positiivinen erityiskohtelu. Viitattu 27.2.2022. https://syrjinta.fi/positiivinen-erityiskohtelu
Yle 2008. Rasismi yhä maahanmuuttajien ongelma. Viitattu 27.2.2022. https://yle.fi/uutiset/3-5135812
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Kiitos mielenkiintoisesta tekstistäsi!
Anonyymista rekrytoinnista on viime aikoina puhuttu jonkin verran ja tutkimustakin on tehty. Käsittääkseni se on hyvä tapa lisätä tasa-arvoisuutta työnhakutilanteisiin, kun ainakin hakemuksen lukuvaiheessa huomio kiinnittyy hakijan koulutukseen, osaamiseen ja kokemukseen henkilökohtaisten ominaisuuksien sijaan. Itse haastattelutilannetta on kuitenkin vaikea, ellei mahdotonta järjestää anonyymisti.
Kiitos kommentista Liisa! Sitä mietin itsekin ja totesin sen olevan vähän kaksipiippuinen juttu kun työhakemus on anonyymi mutta kuitenkin on vielä varsinainen haastattelu. Mutta toisaalta hyvä kun on kehittynyt jo tuohon vaiheeseen rekrytointi ja asioihin pyritään tekemään muutoksia jotta tasa-vertaisuus näkyy.