Varhaiskasvatuksen asiakaskunta on vuosi vuodelta yhä monikulttuurisempaa ja moninaisempaa. Hyvän vuorovaikutuksen ja sujuvan yhteistyön taustalla on luottamuksellinen ja avoin suhde huoltajien ja henkilöstön välillä. Monikulttuuristen lasten osallisuus varhaiskasvatuksessa lisääntyy sitä enemmän, mitä parempi yhteistyö huoltajien ja henkilöstön välillä on. Hyvä yhteistyö ja luottamus alkaa muodostua heti ensimmäisistä tapaamisista, joten uuden perheen kohtaaminen ja heihin tutustuminen on hetki, johon varhaiskasvatuksessa on erityisesti syytä panostaa. Ensivaikutelma ja ensimmäiset kokemukset luovat vahvoja mielikuvia ja kantavat pitkälle! Tätä tutustumisprosessia helpottamaan loimme kehittämistehtävänä oppaan, jonka tarkoitus on tukea varhaiskasvatuksen henkilöstöä tutustumisprosessin eri vaiheissa.
Monikulttuuriset perheet suomalaisessa varhaiskasvatuksessa
Kohtaamme työssämme varhaiskasvatuksen opettajina paljon monikulttuurisia perheitä. Osalle perheistä varhaiskasvatus on jo ennestään tuttua esimerkiksi isompien sisarusten kautta. Osa perheistä on ensimmäistä kertaa tekemisissä suomalaisen varhaiskasvatuksen kanssa. Perheet tulevat hyvin erilaisista lähtökohdista, erilaisilla taustoilla ja vaihtelevilla kokemuksilla. Heidän ajatuksensa hyvästä kasvusta ja oppimisesta voivat olla hyvin erilaisia kuin ne, joita me suomalaisessa varhaiskasvatuksessa pidämme tärkeinä ja joiden mukaan me toimimme. Mahdollisimman hyvän ja sujuvan yhteistyön kannalta on todella tärkeää, että perheet saavat hyvän käsityksen siitä, mitä suomalainen varhaiskasvatus on, mitä me päiväkodeissa heidän lapsilleen tarjoamme ja mikä on heidän osuutensa lapsen varhaiskasvatukseen liittyen.
Vuorovaikutus -kaiken a ja o
Hyvä vuorovaikutus perustuu molemminpuoliselle luottamukselle ja avoimuudelle. Varhaiskasvatuksessa henkilöstö on aina vastuussa vuorovaikutuksen sujuvuudesta. Vuorovaikutus on monen suuntaista: henkilöstön ja lapsen välistä, henkilöstön ja huoltajien välistä ja huoltajien ja lapsen välistä. Ajattelemme, että kaikista tärkein hetki on se, kun perhe aloittaa asiakkainamme: mitä paremman alun yhteistyöllemme saamme heti ensi hetkistä saakka, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on saavuttaa perheen kanssa hyvä, luottamuksellinen suhde, joka on perusta lapsen hyvälle kasvulle ja kehitykselle sekä osallisuuden kokemuksille. Tämä ajatus mielissämme aloimme pohtia, mikä voisi olla itsellemme apuna ja tukena uuden perheen aloitusprosessissa. Koimme, että meiltä puuttui selkeä, yksiin kansiin koottu ohjeistus siitä, mitä kaikkea alussa on hyvä käydä läpi. Niinpä aloimme suunnitella tätä tarkoitusta varten opasta, jonka tarkoitus on tukea nimenomaan meitä työntekijöitä uuden perheen aloittaessa asiakkainamme.
Mitä hyvää meillä jo on, mitä voisimme tehdä toisin
Ensin kävimme läpi mitä aloitusprosessiin omissa yksiköissämme jo tällä hetkellä sisältyy: mikä toimii jo nyt hyvin, minkä voisi tehdä toisin ja onko jotain, joka puuttuu kokonaan. Pohdimme näitä asioita ensin omassa kahden hengen pienryhmässämme ja sen jälkeen toteutimme omilla työpaikoillamme kyselyn sekä henkilöstölle että monikulttuurisille perheille. Kysyimme aloitusprosessin sisällöistä sekä toimivia että mahdollisesti ei-toimivia tai kokonaan puuttuvia toimintatapoja. Henkilöstöltä saimme keskustelun muodossa paljon vastauksia, perheille jaettuja kyselylomakkeita palautui harmittavan vähän (jaoimme 35, joista saimme takaisin 14). Koska toimimme hyvin erilaisissa työyksiköissä -toinen pienessä yksityisessä englanninkielisessä päiväkodissa pääkaupunkiseudulla, toinen taas isossa kunnallisessa yksikössä kehyskunnassa- saimme hyvin erilaisia vastauksia erityisesti perheiltä. Henkilöstön vastaukset olivat yksiköiden välillä lähempänä toisiaan, suurimpina toiveina henkilöstöllä oli riittävä aika tutustumiselle ja perheiden kanssa käytävälle keskustelulle perheen tavoista, kasvatusnäkemyksistä, katsomuksista tai uskonnosta sekä perheen kielistä. Myös arjen sujumisen ja käytänteiden läpikäymiselle haluttiin varata riittävästi aikaa.
Perheiden toiveet yksityisessä päiväkodissa painottuivat päiväkotimaksujen ja Kelan asioiden läpikäymiselle, pedagogiikan ja arjen asioiden (mm. vaatteet ja muut varusteet) sekä opettajien pätevyyden ja englannin kielen opetuksen avaamiselle. Kunnallisen päiväkodin perheet olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä aloitusprosessiin sellaisena kuin se oli heille näyttäytynyt, ainoa soraääni joukossa oli ajatus siitä, että varhaiskasvatussuunnitelman selventäminen saattaisi olla paikallaan. Eroa vastauksissa selittää osittain varmasti se, että kunnallisen päiväkodin toimintatapaan kuuluu, että perheet saavat jo varhaiskasvatuspaikan vastaanottaessaan paljon tietoa mm. maksuista, hoitoaikojen ilmoittamisesta ym. käytännön asioista. Heille ei myöskään ehkä ole samanlaisia ennakkotoiveita varhaiskasvatukselle kuin yksityisen päiväkodin asiakkailla, jotka ovat jo hakuvaiheessa päätyneet hakemaan nk. erityispäiväkotiin kunnallisen sijaan.
Teoria taustalla
Valitsimme oppaalle ja sen avulla työskentelylle suuntaa antavaksi teoriaksi ajatuksen, joka tukee muutenkin hyvin varhaiskasvatuksen toiminta-ajatusta, jossa lasta kasvatetaan yhteistyössä lapsen huoltajien kanssa. Teoria on englanniksi “anti-oppressive practice empowerment”. Kantava ajatus on se, että huoltajille tarjotaan mahdollisuutta voimaantua itse vaikuttamaan ja hallitsemaan elämäänsä perheenä. Vastakohtana voisi olla ajattelutapa, jossa varhaiskasvatus toimisi täysin itsenäisesti ilman huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä määritellen yksin oikeat toimintatavat lapsen kasvun ja kehityksen edistämiseksi. Teoria on myös vanhempia osallistava, he saavat oman tilansa ja paikkansa osana oman lapsensa varhaiskasvatusta. Mielestämme teoria on hyvin linjassa suomalaisen varhaiskasvatuksen yhteistyöhön ja kasvatuskumppanuuteen perustuvan toiminnan kanssa ja siksikin sopiva myös oppaamme taustalle. (Burke, B. & Dalrymple, J. 2006, 113)
Oppaan rakentuminen
Omien ajatustemme ja kokemustemme sekä saamiemme vastausten perusteella aloimme kasata opasta. Tarkoitus oli puristaa melko pieneen kasaan ydinasiat, jotka uuden perheen tutustumisprosessissa olisi hyvä ottaa huomioon ja tuoda esiin. Halusimme oppaasta lyhyen ja ytimekkään työvälineen, jonka avulla varhaiskasvatuksen henkilöstö vie keskustelua eteenpäin ja samalla tulee muistaneeksi kaikki tärkeät asiat. Oppaan ei ole tarkoitus olla kaikenkattava tietopaketti, vaan lähinnä apuväline henkilöstölle, josta voi tarkistaa, että kaikki olennainen tulee käytyä läpi.
- käytännön askeleet, kun päiväkotiin on tulossa uusi perhe: yhteydenotto, tutustumisista sopiminen, tarvittavan materiaalin varaaminen tutustumiskeskusteluun (mahdollinen kuvatuki)
- kysymyksiä aloituskeskustelun sisällöksi
- linkit KieliPeda-materiaalin (lapsen kielimaailmaan tutustuminen)
- suomalaisen varhaiskasvatuksen pääperiaatteet ja tärkeät painotukset
- päiväkodin käytännön asiat (aukioloajat, sairastaminen jne.)
- lisäkysymyksiä keskustelun tueksi
- linkkejä hyödyllisille sivustoille
- tilaa omille muistiinpanoille
Kokemuksia oppaan käyttämisestä
Koska kehittämistehtävän tekeminen ajoittui kevätkaudelle, sen testikäyttöä uusien perheiden kanssa ei valitettavasti ole vielä päästy tekemään. Odotamme siis kovasti ensi syksyä ja uusiin perheisiin tutustumista. Silloin saamme ensimmäistä kertaa kokeilla oppaamme toimivuutta käytännössä ja pystymme kokemustemme perusteella mahdollisesti tekemään tarvittavia muutoksia siihen. Tällä hetkellä olemme siihen itse hyvinkin tyytyväisiä, nyt meillä on käsissämme kaipaamamme tiivis paketti tutustumis- ja perehtymisasiaa. Toki todellinen palaute oppaan toimivuudesta tulee vasta sen käyttöön ottamisen myötä, mutta meillä on ensi syksyllä käytössämme työväline, jota ei ennen ole ollut olemassa ja jota koemme tarvitsevamme. Odotukset ovat siis korkealla!
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!