Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen ja rakenteiden uudistus eli sote-uudistus tulee näkymään myös päihdepalveluissa. Sote-uudistuksen tavoitteena on, että päihdepalvelut tulisivat paremmiksi, palvelujärjestelmä selkeämmäksi, palveluihin hakeutuminen olisi helpompaa ja apua saataisiin aikaisessa vaiheessa. Päihdepalveluiden toteuttamisessa voi kuitenkin olla myös haasteita, erityisesti sote-uudistuksen alkuvaiheessa.
THL:n ”Päihdepalvelujen yhteiskunnalliset haasteet”- raportin (2021) mukaan päihdehuoltolaissa ja mielenterveyslaissa on uudistamisen tarpeita. Sote-uudistuksen myötä nämä lait eivät enää ohjaa tarpeeksi uutta palvelujärjestelmää. Palveluja tarvitsevien tai heidän läheistensä avun, tuen ja hoidon hakemisen on arvioitu viivästyvän, koska mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat nykyisen lainsäädännön pohjalta muusta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä erillisiä ja usein myös aliresursoituja. (Partanen 2021, 94–101.)
Sosiaalihuollon ja ennaltaehkäisevän työn merkitys on sote-uudistuksen myötä yhä suurempi.
Valtioneuvoston ylläpitämillä soteuudistus sivustoilla kerrotaan uudistuksen tärkeämpiä tavoitteita olevan helposti saavutettavuus ja laadukkaat- ja yhdenvertaiset palvelut riippumatta siitä missä asiakas asuu. Palveluja vahvistetaan ja pääpaino siirtyy ennaltaehkäisevään työhön. Palvelukeskuksista saadaan moniammatillista apua ”yhdeltä luukulta”.
THL:n mukaan ehkäisevällä päihdetyöllä on iso osa sote-uudistusta. Sen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden käytön aiheuttamia haittoja yhteiskunnalle, päihteiden käyttäjien läheisille ja heille itselleen. Ehkäisevään päihdetyöhön kuuluu myös valistaminen ja tiedonjakaminen päihteistä ja niiden käytöstä. Ennen sote-uudistusta päävastuu ehkäisevästä päihdetyöstä kuului kunnille, mutta sote-uudistuksen myötä vastuu siirtyy hyvinvointialueille.
Myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli uudessa sote-mallissa tulee olemaan mielenkiintoinen. Järjestöt ja yhdistykset tekevät tärkeää työtä päihdehuollossa. Mistä järjestöt tulevat saamaan rahoituksen, mihin he sijoittuvat uudella palvelukartalla yksityisten- ja julkisten palveluntuottajien kanssa ja mikä tulee olemaan heidän rooli? Pohdin myös miten palvelujen valinnanvapaus tulee näkymään päihdepalveluihin hakeutumisessa. Onko entinen “tuttu ja turvallinen” paikka ollut helpompi lähestyä? Entäpä välimatkat pienillä paikkakunnilla? Tuleeko kynnys hakea apua itselle tai läheiselle, jos välimatkat ovat pitkiä?
Me sosiaalialan nykyiset ja tulevat ammattilaiset tulemme olemaan keskellä sote-uudistusta ja uusiutuvia palveluita. Emmehän unohda tuoda esille omia kokemuksia, näkökulmia ja asiantuntevuutta esille, kun palveluita suunnitellaan. Millaisia ovat mielestäsi tulevaisuuden päihdepalvelut?
Partanen, A. 2021. Päihdepalvelujen yhteiskunnalliset haasteet. THL. Viitattu 12.2.2022. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/142678/URN_ISBN_978-952-343-645-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Soteuudistus 2022. Palvelujen kehittäminen. Valtioneuvosto. Viitattu 12.2.2022. https://soteuudistus.fi/palvelujen-kehittaminen
THL 2022. Ehkäisevä päihdetyö. Viitattu 12.2.2022. https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/ehkaiseva-paihdetyo
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!