Vihreät ovat nostaneet sivuillaan esille tärkeän asian. Mielenterveysongelmien määrä on Suomessa hurjassa kasvussa ja tilastojen mukaan vuoden 2019 työkyvyttömyyseläkkeistä 52,5 % on mielenterveysperusteisia. Työikäiset ja opiskelijat uupuvat, vanhempi ja jopa nuoret kokevat yksinäisyyttä, ahdistuvat ja masentuvat.
Mieli ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi allekirjoittaa lausuman siitä, että mielenterveysongelmat todellakin ovat uusi kansantautimme. Syitä Aalto-Matturi pohtii useammastakin näkökulmasta, joista ensimmäinen onkin toisaalta positiivinen ongelma; ihmiset ovat tulleet tietoisemmiksi ongelmistaan ja kynnys hakea apua on madaltunut. Toiseksi syyksi hän mainitsee yhteiskunnassa ja elämässä tapahtuneet muutokset. Ennen kuormitus oli, varsinkin työssä, raskasta ennen kaikkea fyysisesti. Nykyään työ ja elämä on hyvin monelle henkisesti raskasta. Joudumme vastaanottamaan valtavat määrät tietoa, jäsentämään sitä, oppimaan uutta ja pärjäämään sosiaalisesti. Sietämään muutosta ja epävarmuutta. Myös korona on vaikuttanut mielenterveysongelmien kasvuun etenkin heikommassa asemassa olevien keskuudessa. (Vihreät 2021.)
Heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat 11 miljardia euroa, joka on 5,5 % bruttokansantuotteestamme (Vihreät 2021). Tämäkin jo puoltaa sitä, että mielenterveyttä ajateltaisiin voimavarana, johon kaikilla on oikeus ja jota yhteiskunnassa tuettaisiin kaikin mahdollisin keinoin.
Tärkeänä asiana pidän sitä, että työhyvinvoinnissa ensisijaista olisi työhyvinvoinnin edistämistoimenpiteet ja ongelmien ennaltaehkäisy. Keinoina tähän on esimiehen mielenterveysosaamisen lisääminen ja varhainen avun piiriin ohjaaminen. Hoidon ja avunsaannin pitäisi olla nykyistä nopeampaa ja helpommin saavutettavaa. Toivottavasti soteuudistus huomioi myös riittävästi mielenterveydenhoitoa, jotta mielenterveyshäiriöt tunnistettaisiin nopeammin ja hoito voisi alkaa nopeammin.
Kuva Pixabay
Työpaikat voivat tehdä myös paljon hyvän mielenterveyden ylläpitämiseksi ja mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Hienoa esimerkkiä antaa S-ryhmä, jolla on oma mielenterveyden kehittämisohjelmansa. S-ryhmä reagoi nopeasti siihen, että mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot kasvoivat merkittävästi vuosina 2017 ja 2018. S-ryhmä alkoi tarjota työntekijöilleen muun muassa lyhytpsykoterapiaa sekä chat-palveluita. Lisäksi S-ryhmä koulutti aiheesta esihenkilöitään ja muutti yrityskulttuuriaan sallivammaksi. Sellaiseksi, jossa vaikeistakin asioista voisi puhua enemmän. Keinot ovat olleet toimivia, mikä näkyy sairauspoissaolojen selkeänä laskuna. (Mediuutiset 2020.)
Toivonkin, että useat yritykset ottaisivat mallia S-ryhmästä, ja panostus työhyvinvointiin kasvaisi ja näitä mielenterveyden vuoksi eläköityvien määrää saataisiin vähennettyä radikaalisti. Työhyvinvointi on asia, johon voidaan vaikuttaa. Suomi tarvitsee työntekijöitänsä!
Lue lisää S-ryhmän kehittämisohjelmasta: Mielenterveystyöllä S-ryhmässä poikkeuksellisen lupaavia tuloksia – ”Työnantajilta vaaditaan kokonaisvaltaista otetta ja tabujen purkua” – S-ryhmä (s-ryhma.fi)
Lähteet
Mediuutiset. 2020. S-ryhmä teki pienen ihmeen – Mielenterveyssyistä sairastaminen kääntyi selvään laskuun. S-ryhmä teki pienen ihmeen – Mielenterveyssyistä sairastaminen kääntyi selvään laskuun | Mediuutiset
Vihreät. 2021. Mielenterveysongelmat lisääntyvät Suomessa. Mielenterveysongelmat lisääntyvät Suomessa – kuusi tärkeää asiaa vakavasta ilmiöstä sekä apukeinoja tilanteen helpottamiseksi – Vihreät (vihreat.fi)
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Moi Anu!
Luin ilolla tekstiäsi, vaikka aihe on kuitenkin melko raskas. Ilahduin erityisesti S-ryhmän tekemästä mielenterveystyöstä, voi kun muutkin suuret firmat lähtisivät tämänkaltaiseen mukaan. Uskon että mielenterveystyön tekeminen tulee ajan kanssa halvemmaksi kuin lukuisat sairaspoissaolot.
Olipa pysäyttävä tieto, että yli 50% työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia. Ja että suurin syy sairaspoissaoloihin johtuu myös nimenomaan mielenterveysongelmista.
Onneksi vihreät edustajat ovat saaneet lukuisia hyviä mielenterveyspalveluja ajettua läpi kuten esim. pääkaupunkiseudulla toimiva Mieppi (matalan kynnyksen mielenterveyspalvelu https://tinyurl.com/bdz6jb97, kiusaamisvilkku ja mahdollinen terapiatakuu (joka etenee ja toisaalta taas ei etene eduskunnassa).
Yle uutisoi eilen (9.3.) että psykoterapia on rajattu terapiatakuusta kokonaan pois. (https://yle.fi/uutiset/3-12330734).
Takaisin postaukseesi, olen samaa mieltä, että esihenkilöitä tulisi kouluttaa herkemmin näkemään ja ennen kaikkea kohtaamaan työntekijöiden mielenterveydenhaasteita. Uskon että avoimempi puhumisen kulttuuri alkaa lipua pikkuhiljaa työpaikoille, joskin pienin askelin.
Kiitos ajatuksia herättävästä postauksesta. <3
Terveisin, Karo
Kiitos Anu mielenkiintoisesta postauksesta.
Mahtavaa kuulla S- ryhmän toimintamallista, todellakin muidenkin yritysten kannattaisi ottaa mallia heidän toiminnastaan.
Varmasti nousseisiin mielenterveystilastoihin vaikuttaa tämän päivän suuret paineet työelämässä. Hyvä työntekijä on koulutettu, hallitsee monia asioita, oppii nopeasti uutta ja on joustava, vaikka ei aina jaksaisikaan. Tehokkuus koetaan varmasti monesti työntekijän parhaimmaksi ominaisuudeksi ja siitä palkitaan. Mitä sitten jos/ kun et olekaan niin tehokas? Oletko silloin epäonnistuja? Aikamoinen asennemuutos tarvittaisiin varmasti monessa paikassa.
Yleensä myös toisen uupuminen on helpompi huomata kuin oma. Toiselle on helpompi sanoa, että pidä itsestäsi huoli, mutta kuka pitää itsestään huolen? Vaikka järjellä tietäisikin, ettei ole heikkoutta tai huonoutta myöntää, että ei jaksa, niin jotenkin sitä vain ajattelee, että ei tässä mitään hätää vielä ole, katsotaan vaikka ensi viikolla miltä sitten tuntuu. Ensi viikolla romahtaminen on jo saattanut tapahtua ja silloin palautuminen on jo vaikeampaa ja sairauslomat venyvät.
Tässä hyvänä olisi juuri esimiesten kouluttaminen huomaamaan työntekijöien uupuminen ja toki tarvitaan esimieheltä rohkeutta myös puuttua tilanteeseen ja puhaltaa peli poikki.
Toinen asia mikä pohdituttaa on hoitoon pääsy, joka tässä yhteiskunnassa ei tunnu olevan itsestäänselvyys ja tilanteet pääsevät sitä myötä kärjistymään. Tästä aiheesta voisin jauhaa vaikka kuinka kauan, mutta jätetään se toiseen kertaan 🙂
Terveisin Piia