Sosiaalisen median tapahtumat vaikuttavat valtavasti nuorten elämään. Tutkimusten mukaan nuoret viettivät 15–20 tuntia viikossa somessa jo ennen korona-aikaa, jonka jälkeen somen käyttö on lisääntynyt entisestään. (Alanen & Haring 2021.)
Onko sitten sosiaalisessa mediassa pyöriminen hyvä tai huono asia? Millä tavoin sosiaalinen media vaikuttaa nuoriin? Entä missä kohtaa nuoren somen käytöstä tulisi huolestua tai sitä tulisi rajata? Näitä kysymyksiä pysähdytään miettimään tässä blogitekstissä.
Nuorilla, joiden on vaikeuksia rajoittaa omaa somen käyttöään on moninkertainen riski toistuviin niska-hartiakipuihin, hermostuneisuuteen, ärtyneisyyteen, alakuloisuuteen ja aamuväsyneisyyteen verrattuna nuoriin, joilla ei ole vastaavia haasteita. Sosiaalisen median ongelmakäyttäjien on todettu kokevan muita nuoria enemmän yksinäisyyttä. Yleisimmin sosiaalisen median ongelmakäyttäjät ovat iältään 15-vuotiaita. Joka kymmenes koululainen on luokiteltu sosiaalisen median ongelmakäyttäjäksi. (Paakkari 2021.)
Minkälaisia ajatuksia tällaiset tulokset sinussa herättää? Oletko itse huomannut omassa käytöksessäsi, vireystilassasi tai fyysisessä terveydessäsi muutoksia lisääntyneen somen käytön seurauksena? Itse ainakin tiedän kokemuksesta, että esimerkiksi somessa notkuminen iltaa vasten vaikuttaa usein unen saantiin ja todennäköisesti myös unen laatuun. Lisäksi itselläni ainakin puhelimella somen selaamisen jälkeen on usein niskan lisäksi myös kädet jumissa ja kipeät. Muutenkin energiaa on selvästi enemmän muuhun tekemiseen ja aivotyöhön esimerkiksi ulkoilun jälkeen, kuin somen selailun jälkeen. Tässähän on aika paljon jo mietitty huonoja seurauksia, entäpä hyvät sitten?
Haikola (2021) nostaa kirjoituksessaan monia positiivisia vaikutuksia sosiaalisesta mediasta. Some tarjoaa useille nuorille vertaistukea, sillä sieltä on helpommin löydettävissä sellaisia ryhmiä, joita ei lähipiirissä ole. Ryhmään kuuluminen ja vertaistuen saaminen on nuorelle varsin tärkeää oman identiteetin muodostuessa. Mielenterveydelliset häiriöt ovat normalisoituneet somen myötä, ja sitä kautta myös avun hakeminen on helpottunut. Somessa johonkin joukkoon kuuluessaan voi myös nuori tuntea, ettei olekaan niin yksin tai erilainen kuin olisi muuten ajatellut. Korona-aikana somen tärkeys on korostunut nuorille, se on ollut keino pitää yhteyttä. Kääntöpuolena Haikola kuitenkin toteaa somessa tapahtuvan paljon nettikiusaamista, ulkonäköpaineiden luomista ja vääränlaisen kuvan ihannointia. Muita uhkia somessa voivat olla esimerkiksi grooming tai itsetuhoisten tekojen jakaminen. (Haikola 2021.)
Tässä törmätäänkin pieneen ristiriitaan siinä, että somen ongelmakäyttäjät kokevat enemmän yksinäisyyttä, mutta samalla some voi lisätä joukkoon kuulumisen tunnetta, joka puolestaan vähentää yksinäisyyden kokemuksia. Ei tämä taida olla niin mustavalkoinen aihe sitten kuitenkaan. Some on tänä päivänä osa jokaisen nuoren elämää ainakin jossain määrin ja sillä on varmasti niin hyviä kuin huonojakin vaikutuksia. Itselläni alkoi heti ajatus laukkaamaan, kuinka nuorten somen käytön positiivisiin vaikutuksiin voitaisiin vaikuttaa. Enemmän voitaisiin keksiä jotain ”haasteita”, pelejä, videoiden tekemistä, kuvien ottamista jne., jotka tapahtuisivat ulkona. Näin nuoret saisivat huomaamattaankin hyötyä ulkoilun fyysisistä terveysvaikutuksista ja lähtisivät helpommin ylipäätänsä ulos kotoa. Jos tällaisten asioiden kautta saataisiin nuoria kokoontumaan heille mieluisalla tavalla, olisi sillä varmasti myös psyykkisiä terveysvaikutuksia ja se voisi osaltaan myös vähentää syrjäytymisen riskiä.
Kuvat: Bixabay.com
Lähteet:
Lyyra, N. & Paakkari, L. 2021. Ongelmallinen sosiaalisen median käyttö uhka koululaisten hyvinvoinnille. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 15.2.2022. https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2021/02/ongelmallinen-sosiaalisen-median-kaytto-uhka-koululaisten-hyvinvoinnille
Alanen, O. & Haring, K. 2021. Unelmien some: Mitä nuoret toivovat tulevaisuuden sosiaaliselta medialta. Lasten ja nuorten säätiö. Viitattu 15.2.2022. https://www.nuori.fi/unelmien-some-2021/
Haikola, A. 2021. Somen molemmat puolet. Psykologilehti. Viitattu 15.2.2022. https://psykologilehti.fi/somen-molemmat-puolet/
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Tämä on aihe, jota on pohdittu negatiivisten ja positiivisten puolien kannalta viime aikana. Itse näkisin asiassa hyvää, että huonoa. Aivan kuten itsekin totesit.
On aivan tutkittu fakta, että somessa runsaasti vietetty aika aiheuttaa niskajumeista lähtien paljon haasteita aina vuorovaikutukseen saakka. Joka on sinänsä ristiriitaista. Erityisesti nepsyillä somen runsas käyttö on usein pulmallista; oireiluun tyypillisesti kuuluva ajankulun hahmottamisen vaikeus voi olla ongelmallista. Kun henkilö ajattelee “katsoneensa ihan nopeasti yhden jutun”, on todellisuudessa aikaa voinut vierähtää 2-tuntia. Ärtyneisyys kasvaa, kun joku keskeyttää selailun ja huomaa itsekin aikaa kuluneen aivan liikaa kännykällä.
Eräs ilmiö, jonka huomaan kasvaneen reilusti kuluneen vuoden aikana, on Only fans- tilien tietynlainen promoaminen somessa. Ymmärrettävää on, että asiakaskunnan hankkiminen ja mielenkiinnon pitäminen vaatii jatkuvaa työtä. Mutta sisällön tuottamisen ansiot uskoakseni liioitellaan räikeästi. Hankkiakseen somevaikuttajana ansionsa, täytyy tehdä todella paljon työtä. Oli kyse sitten Only fans-tilistä tai tubettamisesta peleistä, ei rahaa tule itsestään. Tämä on asia, jonka olen huomannut työskennellessäni nuorten parissa, heillä saattaa olla hyvin epärealistinen kuva somevaikuttajana toimimisesta.
Ehdottoman positiivinen puoli somessa on, että sen kautta on mahdollista saada apua erilaisiin haasteisiin ja toisaalta, koen että esimerkiksi mielenterveyden ongelmia on somen myötä normalisoitu.
Hyvä kirjoitus aiheesta, kiitos!
Hei,
Kiitokset kommentistasi! Noita vuorovaikutuksellisia haasteita en edes tullut ajatelleeksi, todella hyvä nosto! Itsekin olen saanut todistaa, kuinka nepsy-lapsi jää aivan eri tavalla ikään kuin sisälle somen maailmaan ja esimerkiksi pelaamisen lopettaminen käy melkein mahdottoman haasteelliseksi.
Mainitsemasi Only fans -ilmiö olikin itselleni sen sijaan täysin vieras asia, nytpä tiedän senkin! Epärealistinen kuva somesta todellakin saadaan helposti ja siitä olisikin nuoria hyvä välillä muistutella, että he osaisivat suhtautua someen tarpeeksi kriittisesti.
Erittäin tärkeä ja ajankohtainen aihe ja kuten kirjoituksessasi toteat, asialla on negatiivisia ja positiivisia puolia. Sosiaalinen media on tullut osaksi yhteiskuntaa ja ja kulttuuria ja itse näen, että meidän on opittava tulemaan sen kanssa yhteistyössä toimeen. Ajankäyttö, psykologinen kuormitus ja ergonomia ovat tärkeitä huomioitavia asioita sosiaalisen median käytössä ja nuorten ohjaamisessa.
Kiitos kommetistasi! Tämä on juurikin näin, somen kanssa on vain opittava elämään ja tiedostaa sen hyvät ja huonot vaikutukset. Ergonomia olikin hyvä lisäys mihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, varsinkin nyt korona-aikana, kun lähes kaikki ovat siirtyneet etäopiskeluun ja -töihin.
moi Jutta..
Aihe jostain kirjoitat on todella ajankohtainen ja ollut sitä jo jonkun aikaakin. Hienosti otit kirjoituksessa huomioon myös somen positiivisia asioita, kun usein ne jää ihmisiltä huomioimatta.
Itse olen nyt vuoden päivät jättänyt ennen nukkumaanmenoa kännykän katsomisen ja siirtynyt äänikirjoihin. Älykellon unenlaadun mittauksen mukaan syvä uneni on huomattavasti isompi määrä nykyään mikä vaikuttaa yleiseen vireystilaani.
Työskentelen lastensuojelussa missä nuorilla some tai puhelin riippuvuus on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosien aikaan. 1.1.2020 tuli laki muutos lastensuojelulakiin missä sanotaan: Kasvatuksellisilla perusteilla puhelimen käyttöön voidaan puuttua silloin, kun sen käytöstä aiheutuu lapselle haittaa. Esimerkiksi jos lapsi ei nuku öisin puhelimen käytön takia, puhelin voidaan ottaa häneltä yöajaksi pois unen turvaamiseksi.
https://stm.fi/lastensuojelulain-muutokset
Kyseistä laki pykälää joutuukin töissä käyttämään useasti.
Hei Jani, kiitos kommentistasi! Itse pyrin myös jättämään puhelimen selailun pois ennen nukkumaan menoa, olisipa mielenkiintoista tietää omasta unenlaadustani tarkemmin. Ehkä seuraava hankintani onkin älykello! Tämä lakimuutos oli itselleni ihan uutta tietoa, varmasti onkin nuorten kannalta hyvä asia, että heidän puhelimen käyttöönsä pystytään tämän myötä paremmin vaikuttamaan silloin, kun he eivät itse siihen kykene.
Tärkeä, ajankohtainen ja tosi hankala aihe. Koskettaa myös minua itseäni 13-vuotiaan somea käyttävän nuoren vanhempana.
Niinkuin esille toitkin, some voi joissain tapauksissa toimia valtavana vertaistuen antajana ja antaa paljon positiivista esimerkiksi yksinäiselle nuorelle.
Olen monesti Facebookin ryhmissä seurannut julkaisuja, jossa etsitään kavereita, tai pyydetään seuraa illanviettoon kun omia ystäviä ei ole. Näihin on aina löytynyt kaveri, ja siitä tulee tietysti tosi hyvä mieli. Miten tämä olisikaan onnistunut ilman somea, tuskin mitenkään. 🙂
Sitten niitä nurjia puolia.
Kehittymisvaiheessa olevat nuoret, jotka ovat usein hyvinkin epävarmoja omasta ulkomuodostaan selaavat Instgramia ja näkevät paljon muokattuja kuvia, sellaisia joiden eteen on nähty vaivaa että näyttäisi mahdollisimman hyvältä. Kommentit ihailee käyttäjää ja kehuja satelee, ja seuraajia on iso läjä. Kukapa sitten ei haluaisi olla ihailtu ja suosittu?
Koulussakin usein on ne suositut tyypit, ja sitten ei- suositut. Nuoret elävät siellä livenä tätä kahtiajakoa, ja se jatkuu koulun jälkeen ja vapaalla somessa.
Surullinen ajatus, jos vaikkapa 13- vuotias ajattelee että tulee olla tietynnäköinen jotta olisi ihailtava.
Tähän loppuun vielä ajankohtainen asia. Kaikki se negatiivinen mitä some tuo mukanaan ei suinkaan liity pelkästään ulkonäköön.
TikTokissa nuori jakoi viime viikolla videota missä viiltelee itseään kaulaan. Järkyttävää katseltavaa minkä ikäiselle tahansa. Mutta toisaalta, tässäkin ehkä some toimi pelastajana, sillä videon perusteella nuoresta voitiin soittaa hätänumeroon ja hän sai apua. Miten olisi käynyt, jos hän ei olisi tehnyt videota, apu olisi voinut jäädä saamatta ja seuraukset todella pahat.
Eilisen päivän aikana TikTokissa alkoi pyöriä livelähetystä Ukrainasta, jossa käydään sotaa. Se on lapsille ja nuorille todella pelottavaa katseltavaa, varsinkin jos tästä ei voi puhua aikuisen kanssa. Tämän takia olisi erittäin tärkeää vanhempien/huoltajien/aikuisten olla perillä siitä mitä sovelluksissa tapahtuu ja mitä sinne kommentoidaan.
Se saattaa säästää monelta pahalta.
Ukrainan tilanteesta on kuvattuna Live-lähetystä TikTokiin. Kaikki paha mitä some suoltaa video ja kuvapalveluissa eivät tokikaan liity pelkkään ulkonäköön.
Hei Jenni! Tosi hyvä pointti tuo kavereiden löytäminen facebook-ryhmien kautta. Tämä on kyllä tosiaan niitä somen parhaita puolia. Instagramin selailusta huomaan välillä itsellenikin aiheutuvan negatiivisia tunteita, kun kuvista välittyy epärealistisen täydellinen kuva henkilöstä ja hänen elämästään. Jos huomaan itseänikin välillä ahdistavan nämä asiat, niin voin ainoastaan kuvitella millaisia tuntemuksia ja paineita some nuorissa herättää.
Niinkuin mainitsitkin, somessa voi joutua tahtomattaankin näkemään kauheita, jopa traumatisoivia asioita, onneksi kertomassasi tarinassa oli kääntöpuolena somen kautta saatu nopea apu ja onnellinen loppu!
Nyt olet asian ytimessä Jutta!
Olet kertonut paljon niitä asioita joista olin aikeissa kirjoittaa. Joten kirjoitan jostain muusta.
Varsinkin nyt. Nyt juuri on kehoitettu nuorten ja lapsien välttämään some aktiivisuutta. Varsinkin kun siellä leviämät kuvat eivät ole heille edullisia.
Tänään kuulin, että kouluissa oli keskusteltu asiasta. Tästä ei ole mitään lähdettä, muuta kuin kotiin tuleet tiedotteet Wilman kautta. 5-luokkalaisille oli kerrottu, että sodan uhka on olemassa, alemmille ikäluokille asia oli kerrottu toisin.
Somekanava TikTok, pitäisi olla jotenkin rajattavissa. Siellä tunteet lisäävät tunteen tuskaa. Joku nuori saattaa ajatella, että on ok. tuntea näin kun moni muukin tuntee niin.
Olen aika kriittinen näihin. Miten ne perheet joilla kaikki on hyvin. Vanhemmilla on rahaa tukea kaikkea, mutta ei aikaa valvoa?!
Läsnäolon merkitys siinäkin on avain asemassa.
Olisiko meillä opiskelijoilla aikaa alkaa valvoa näitä? Voitaisiinko näistä tehdä jalkautuvaa työtä nuorten ja lasten parissa. Voitaisiinko jo herätä. Tässä edelleenkin huudan lehtorien perään, että tehkää jo tehtäviä nuorten pariin! Voisin itse viettää aikaa nuorisotilalla kertomassa kaikesta tästä ja olla kuunteleva aikuinen.
Moi Jutta! Kiitos kirjoituksestasi!
Kolmas kappaleen viitaten, mainitsit somessa olemisen riskeistä, esim. niska-hartijakivut, hermostuneisuus tms. mietin, että mitäs mielialahäiriöt? Oliko niistä kerrottu mitään sun lähteissä, että miten vaikuttaa nuoriin mielialaan? Tietysti yksinäisyys voi johtaa siihen mutta onko lisää kerrottu?
Kuten sun kirjoituksesta selviää, että siinä on hyvät ja huonot puolet somen käyttämisestä. Positiivisa ja negatiivisia vaikutuksia voi löytää vaikka missä tahansa asiassa, esimerkiksi. jos juo liikaa vettä, niin saa vettämyrkytyksen.
Mielestäni, nuorille pitäis osata kertoa, näyttää ja opettaa hyvin tarkasti SoMen huonoista vaikutuksista, ehkä Haikola kertonut lisää? Ensisijainen velvollisuus mielestäni vanhemmilla, sitten ehkä opettajat tms. ja jättää päätöksen nuorille, että kuinka paljon hän haluaa viettää aikaa.
Tässä korostuu myös sitä, että jos ensisijainen velvollisuus on vanhemmilla, niin kuinka hyvin hän pystyy ottaa asian esille? Onko vanhemmilla jotain omaa ongelmaa? Onko hyvät välit tms.
Uskon että SoMe aiheiuttaa myös masentuneisuuteen ja tästä oli hyvä kirjoitus Sonja Kinnuselta, ” Masentuneet nuoret yhteiskunnassamme” käy lukemassa, linkki löytyy kappaleen lopussa. Siinä jätin kommentin, missä sanoin UNICEF:in raportista, että maailman laajuisesti, lasten ja nuorten mielenterveyteen sekä mielenterveys palveluita ei huomioidaan tarpeeksi eikä investoinnit riittävää. Suosittelen vilkaisee mun kommentin.
https://showcase.laurea.fi/opiskelijablogit/pasova-2022/nuoret-sosiaalialan-pyorteissa/2022/masentuneet-nuoret-yhteiskunnassamme/
Ehkä joskus tulevaisuudessa viranomaiset vihdoin ottaa tähän asiaan kantaa ja tehdä asialle jotain.
Kiitos kommentistasi! Kolmannessa kappaleessa listasin hieman mielialaan liittyviä vaikutuksia, kuten ärtyneisyys, väsymys ja alakuloisuus. Varsinaisesti masennusta en kuitenkaan käsitellyt tässä blogipostauksessa. Vinkkaamasi Sonja Kinnusen kirjoittama “Masentuneet nuoret yhteiskunnassamme” kuuluu yhteiseen blogiimme Nuoret sosiaalialan pyörteissä ja olemme tarkoituksella sopineet käsittelevämme yhtenäisiä, mutta kuitenkin sisällöltään selkeästi eroavia aiheita. 🙂
Olet täysin oikeassa, että vanhemmilla on ensisijainen vastuu nuoren somen käytöstä.
Mannerheimin lastensuojeluliitto onkin koonnut hyviä vinkkejä kuinka vanhempi voi tukea nuorta sosiaalisen median käytössä ja mitä sosiaalisesta mediasta kannattaa erityisesti tietää. Aiheesta voi käydä lukemassa osoitteesta: https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapset-ja-media/lapsi-sosiaalisessa-mediassa/