Henkilö, joka asuu ulkona porrashuoneissa, ensisuojissa tai muissa vastaavissa. Majoittuu asuntoloissa tai majoitusliikkeissä. Asuu laitoksessa. Vankilasta vapautuva vanki, jolla ei ole tiedossa asuntoa. Henkilö, joka asuu tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona.
Sellainen ihminen luetaan Suomessa asunnottomaksi. Eurooppalaisen ETHOS-luokittelun mukaan asunnottomuuserittelyissä huomioidaan myös asunnottomuusuhan alla sekä puutteellisissa asuinoloissa elävät.
Mutta kuinka ihminen päätyy asunnottomaksi?
Perimmäisiä yhteiskunnallisia asunnottomuutta selittäviä tekijöitä ovat väestönkasvu sekä kaupungistuminen eli ihmisten muutto kasvukeskuksiin. Myös talouden suhdannevaihtelut sekä suuret tuloerot vaikuttavat asunnottomuuteen. Mikäli yhteiskunta ei kykene reagoimaan kasvavaan asunnontarpeeseen riittävän nopeasti, asuntomarkkinat kiristyvät, joka puolestaan johtaa asuntojen hintojen ja vuokrien nousuun. Kärjistetysti kilpailu kohtuuhintaisista asunnoista koituu lopulta niin tiukaksi, että osa putoaa kilpailusta pois. Kadulle. Tämä on huomattavissa erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa kysyntää olisi nimenomaan kohtuuhinnoitetuille pienille asunnoille.
Kun pohditaan asunnottomuuden taustatekijöitä yksilötasolla, löytyy syitä varmasti yhtä monta kuin on asunnotontakin. Asunnottomuuden taustalla voidaan kuitenkin löytää yhdistäviä tekijöitä. On selvää, että vähävaraisilla ihmisillä on hyvätuloisia suurempi riski joutua asunnottomaksi. Mikäli rahat ovat tiukassa, saatetaan vuokranmaksusta alkaa lipsumaan, jolloin lumipalloefekti on valmis.
Usein asunnon menettämisen taustalla voi olla jokin elämässä koettu kriisi, joka lopulta ajaa ihmisen kodittomaksi. Tällaisia kriisejä saattaa olla esimerkiksi avo- tai avioero, sairastuminen, työttömäksi jääminen, muutto uudelle paikkakunnalle tai puolison kuolema. Mikäli ihmisellä ei juurikaan ole säästöjä tai tukiverkkoa elämän kriisiytyessä, mahdollisuudet kustantaa päivittäiset menot voivat muuttua lähes ylitsepääsemättömiksi. Lopulta tilanne ajautuu niin pahaksi, että ihminen menettää asuntonsa.
On myös todettu, että päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivillä on niin ikään suurempi riski jäädä asunnottomaksi. Näissä tilanteissa korostunevat lisäksi elämänhallinnan ongelmat sekä sosiaalisten resurssien vähyys. Mahdollisesti mukana soppaa hämmentämässä on myös jokin aikaisemmin mainituista elämän kriisitilanteista.
Maahanmuuttajataustaisten katsotaan myös olevan suuremmassa riskissä joutua asunnottomaksi. Tätä selittää muun muassa muuta väestöä matalampi tulotaso sekä heikompi asema työmarkkinoilla. He saattavat kokea syrjintää erityisesti yksityisillä vuokra-asuntomarkkinoilla, joka vaikeuttaa asunnon saamista entisestään.
Kun kadulla kohtaa ihmisen, ei voi ulkoapäin määritellä hänen elämäänsä. Ei voi tietää, mitä hän on joskus ollut, mitä hän on nyt ja mitä hän joskus vielä tulee olemaan. Ulkonäön perusteella ei voi välttämättä tietää edes sitä, onko ihminen aamulla herännyt omasta kodista vai kenties rappukäytävästä. On kuitenkin syytä muistaa, että hänellä on oma tarinansa kerrottavana kaiken taustalla, se täytyy vain kuunnella.
Teksti & kuva: Adas
Lähteet:
https://asuntoensin.fi/tietoa/
https://asuntoensin.fi/assets/files/2016/07/Ethos_Asunnottomuuden_luokittelua.pdf
https://www.sininauhasaatio.fi/toimintamme/blogi/asunnottomuus-syy-vai-seuraus/
https://vvary.fi/asunnottomuus/
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Hieno kirjoitus ja antaa perspektiiviä asunnottomuuden syistä. Mielikuvat ihmisillä johtaa monesti alkoholiriippuvuaisiin kun puhutaan asunnottomista. Joskus voi olla niinkin päin että, asunnottomuuteen johtaneet mainitsemasi muut tekijät ajavat ihmisen käyttämään alkoholia.
Alkoholi ei ole aina kaikkeen niin sanotusti syypää. Mailma ajaa ihmisiä eritilanteisiin. Yksilöllisissä vastoinkäymisten ketjuissa asunnottomuus alkaa olemaan niistä se viimeisin.
Mielitekoja ja riippuvuuksia voi synnyttää muutkin asiat kuin alkoholi. Nostan tähän esimerkiksi peliriippuvuuden. Peliriippuvuuden seurauksena on moni ajautunut taloudelliseen kaaokseen ja pahimmillaan myös asunnottomuuteen. Velkoja voi olla muodostunut niin paljon, että niistä ei selviä välttämättä koko elämänsä aikana. Peli- ja rahapeliriippuvuudesta ei puhuta juuri ollenkaan verrattuna päihde riippuvuuteen. Ehkä siksi, kun se ei näy niin helposti ulospäin, niin kuin taas päihdeliriippuvaisen käytös saattaa näkyä.
Alkoliriippuvaisen ongelmiin on ehkä myös helpompi näin ennalta puuttua. Peliriippuvuus voi pahimmallaan pysyä piilossa todella pitkään. Siitä pitäisi ehdottomasti puhua enemmän myös yleisisti ja yhteiskunnallisesti. Jo kouluissa olisi hyvä ottaa puheeksi peliriippuvuuden uhat päihde valistuksen lisäksi. Minulla on sellainen käsitys, että nykyään nuorilla on isompi riski ajautua raha- yms. muiden nettipelien aiheuttamiin vaikeuksiin, ennemmin kuin päihderiippuvuuteen. Nuoret voivat olla raha vaikeuksissa jo ennen kuin ovat ehtineet hankkimaan iteselleen ensimmäistä asuntoa.
Asunnoton ei siis välttämättä ole humalassa hoiperteleva ihmissielu. Oli syy asunnottumutten mikä tahansa, olet oikeassa, kuka tahansa vastaantulija voi olla asunnoton. Kaikki on oikeutettu tulla kohdatuksi ja jokaisen tarina on yksilöllinen ja yhtä arvokas.