Jo yli vuoden ajan korona on ollut suuri globaali koettelemus meille jokaiselle. Koti on muodostunut entistäkin tärkeämmäksi paikaksi, josta haemme turvaa ja suojaa. Entä ne noin 5000 henkilöä, joilla ei ole kotia? Kodittomien olojen parantamiseen on kiinnitetty huomiota ja keväällä 2019 hallitus kirjasi ohjelmaansa asunnottomuuden puolittamisen vuoteen 2023 mennessä ja kokonaan poistamisen vuoteen 2027 mennessä. Voisinpa jo sanoa, että se ei tule onnistumaan. Koronaviruksen takia asunnottomuus on taas kasvussa.
Mitä korona on muuttanut?
Asunnottomat ihmiset ovat alttiina monille asioille, jotka vaikuttavat heidän terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Tärkeimmät ohjeistukset koronaviruksen estämiseksi ovat etäisyyksien pitäminen ja etenkin käsihygieniasta huolehtiminen. Kuulostaa helpolta, mutta kodittoman on vaikeaa tätä toteuttaa. Suurin osa asunnottomista kuuluu erilaisiin riskiryhmiin, joten oletettavasti heidänkin pelkonsa ja huolensa viruksesta on suuri. Suomessa on voimassa erilasia rajoituksia, joiden tarkoituksena on ehkäistä koronaviruksen leviämistä. Näistä eniten kodittomia koskeva on monien julkisten tilojen, kuten uimahallien, kirjastojen ja ostoskeskusten oleskelutilojen sulkeminen. Esimerkiksi uimahallien sulkeminen on heikentänyt kodittomien hygienian tasoa ratkaisevasti. Julkisissa tiloissa, jotka ovat auki, valvontaa ja vartiointia on lisätty ja ihmisiä häädetään ulos tartunnan pelossa. Ennen nämä paikat tarjosivat mahdollisuuden levähtää ja olla kylmältä ja sateelta suojassa.
Asunnottomien ruuan saanti on koronan takia vaikeutunut, sillä useat ruoka-aputoiminnat on jouduttu lopettamaan ja kauppojen ruokahävikkimäärä on laskenut. Tämän lisäksi tietysti myös yömajoituksia, päiväkeskuksia, asumisyksiköitä ja matalankynnyksen palvelupaikkoja on jouduttu sulkemaan.
Vaikka tartuntariski onkin suuri, yömajoitukset ovat aina täynnä ja ruoka-ateriat loppuvat kesken. Enää auttavat tutut ja sukulaisetkaan eivät uskalla ottaa yöpyjää luokseen. Näkymätön asunnottomuuden muoto, eli piiloasunnottomuus on tullut esiin piilostaan. Onnekas entinen koditon on majoittanut asumispalveluyksiköstä asunnon saatuaan muita kodittomia, mutta nyt vierailut tällaisissa paikoissa on kielletty.
Miten asunnottomia autetaan?
Jos asunnoton altistuu koronalle, niin hänen on mahdoton mennä kotiin karanteeniin ja hän jatkaa elämistään kadulla. Asunnottomien mahdollisuus karanteeninomaisiin olosuhteisiin on olematon. Helsingin kaupunki on varautunut asunnottomien koronatilanteeseen mm. niin, että 100 henkilölle löytyy karanteenimajoitus ja 17 sairaalapaikka. Nämä ovat varattuina vain asunnottomille. Karanteenissa asunnoton saa majoituksen, ruokaa ja tarvittaessa korvaushoitoa, tukilääkityksen tai terveydenhuollon palveluita, jotta tämän ei tarvitsisi kadulle lähteä aineita etsimään ja levittämään virusta. Haaste tässä on kuitenkin se, että miten tartunnan saaneet kartoitetaan, miten heihin saadaan yhteyttä ja miten he osaavat hakeutua apuun. On kyseessä ihmisryhmä, jonka resurssit suojella itseään tartunnalta ovat niin paljon pienemmät kuin meillä muilla ja tämä on otettava huomioon.
Luonnollisesti erilaiset hyväntekeväisyysjärjestöt jatkavat mahdollisuuksiensa mukaan työtään asunnottomien parissa. Esimerkiksi Pelastusarmeija ylläpitää asumisyksikköjä, jotka tarjoavat suojaa ja asunnon useille sadoille ihmisille ja kampanjoi asunnottomien asian edistämiseksi Auta ihmistä: Ulkona -keräyksen avulla. A-klinikkasäätiö puolestaan on aloittanut makuupussikampajan, jossa he ottavat makuupussilahjoituksia vastaan ja jakavat ne asunnottomille. Yökiitäjät, jotka tekevät yöaikaan liikkuvan etsivän työtä Helsingissä, pelkäävät, että koronatilanteen pitkittyessä asunnottomien tilanne kaduilla vain pahenee.
Teksti ja kuva: AnSa
Lähteet:
https://www.sininauhaliitto.fi/tarinat/missa-olla-kun-missaan-ei-saa-olla/
https://yle.fi/uutiset/3-11261255
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1480401
https://yle.fi/uutiset/3-11278511
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Hyvä ja ajankohtainen blogiteksti.
Korona on jatkunut jo vuoden ja ei taida olla yhtään asiaa, jossa koronan vaikutukset eivät näkyisi. On kuitenkin huolestuttavaa, että samalla, kun Korona-rajoituksia ja -suosituksia kirjoitetaan, ei huolehdita siitä, että kaikilla olisi edes mahdollista näitä noudattaa.
Olemme viettäneet viimeisen vuoden aikana aikaa todella paljon kotona, eikä edes välillä muista, että kaikilla ei ole kotia, johon mennä ja missä olla turvassa.
Kerroit tekstissä, kuinka vaikeaa on jäljittää tartuntaketjuja, jos koditon saa koronan, eikä hänellä ole paikkaa mihin mennä. Kodittomien palveluita on laitettu kiinni, jotta turvavälit säilyisi, ja että ihmiset pysyisivät kotonaan. En kuitenkaan tiedä olisiko parempi pitää edes jotain esim. matalan kynnyksen paikkoja auki, jolloin kodittomat voisi olla suojassa siellä tai olisikohan kodittomien mahdollista käyttää uimahallien suihkuja peseytymiseen, jolloin hygieniatasot nousisivat.