Kiukuttaako?

Syksy, pimeys ja sateiset kelit ovat taas täällä. Yleensä syksyisin väsymys saattaa olla entistä voimakkaampaa, etenkin jos arki on muutenkin hektistä ja paljon voimia vievää. Ruokaa pitäisi tehdä, keittiö pitäisi siivota ja pyykit viikata. Hermot ovat kireällä työstressinkin takia ja lapset kiukkuilee. Kaikkien kuormittavien tekijöiden takia saattaa vanhempi menettää otteen ja huutaa tai korottaa ääntään lapselle ikävästi ehkä olemattomastakin asiasta. Jos olet kokenut huonoa omaa tuntoa siitä että kasvattajana olet huutanut lapselle tai keinot lapsen kiukkuiluun ovat vähissä jatka lukemista!

Hyväkin kasvattaja saattaa joskus tehdä virheitä, ärähtää, tiuskastua tai huutaa. Huutaminen tai äänen korottaminen on täysin inhimillistä, eikä niistä tarvitse potea huonoa omaa tuntoa. Huonoja hetkiä ja päiviä on kaikilla. Kuitenkin jos niitä alkaa kertymään liiaksi, on hyvä kääntyä ammattiavun puoleen. Tunnetaitoja lapselle verkkokaupassa esitellään Tiia Trogen kirjaa Positiivinen kasvatus. Kirjasta on poimittu 5 hyvää syytä, miksi on hyvä että asiat eivät mene aina niin kuin haluaisi. Muun muassa lapsi oppii, että kaikki tekevät virheitä ja virheistä opitaan parhaiten. Lapsi myös oppii, että vaikka riitoja tulee ja yhteys katkeaa, voidaan ne myös korjata. Lapsi oppii ja näkee myös anteeksipyynnön ja anteeksiannon mallin aikuiselta, joka myöntää virheensä.

Lapset eivät toivo meidän olevan täydellisiä. He toivovat meidän olevan kärsivällisiä, myötätuntoisia ja halukkaita katsomaan elämää heidän näkökulmastaan.

– DEBBIE ZEICHNER

Lapset kiukkuilevat tai osoittavat mieltään aika helposti. Uhmaiässä kiukuttelu painottuu entisestään. Työskennellessäni varhaiskasvatuksessa, kävin kasvatuskouluttaja Liisa Ahosen haastavat kasvatustilanteet- koulutuksessa. Siellä opin, että tällaisissa kasvatustilanteissa, lapsi tulee aina kohdata empatialla. Opin myös että on hyvä muistaa että lapsi opettelee vasta sosiaalis-emotionaalisia taitoja. “Väärin” käyttäytymisestä lasta ei tule rangaista, sillä lapsi ei käyttäydy tahallaan uhmakkaasti. Kuitenkin ennakoimalla toimintaa, tulet välttymään monelta yhteenotolta. Lisää vinkkejä haastaviin tilanteisiin täältä.

Rangaistukset ovat olleet ennen vanhaan harmittavan olennainen osa kasvatusta. Itse muistan kuinka vanhempani ovat ottaneet korvastani kiinni, siivonneet kaikki lelut mustaan jätesäkkiin tai uhkaillut vetää minut vessanpöntöstä alas (:D). Kaikkea pieni lapsi uskoo. Nykyään onneksi on toisin ja kurittaminen on vähentynyt. Mitä lapsi sitten oppii rangaistuksista? Vastaus – ei mitään. Rangaistus ei auta lasta ymmärtämään, miten hänen pitäisi toimia, vaan päinvastoin.

Lisäksi haluan tähän loppuun vinkata teille ilmaisia webinaareja, joissa voi omaa ymmärrystä ja ammatillista työminää kasvattaa. Webinaarien aiheina muun muassa Kuinka kiukku kesytetään sekä Opi ymmärtämään lapsesi mieltä, jossa toisena puhujana nähdään Toisenlaiset teiniäidit- tv- ohjelmastakin tuttu vuorovaikutusterapeutti Leea Mattila.

Toivottavasti näistä vinkeistä oli hyötyä, itselle ainakin nämä ovat auttaneet ymmärtämään vielä enemmän lapsia ja lasten ajatusmaailmaa! 🙂

– Emilia ♥

Jätä kommentti

Vastaa